INFO
Voidaanko vesistökuormitusta vähentää jatkuvalla kasvatuksella? MERKITTÄVIN syy turvemaiden metsätalouden ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin ovat poh- javeden pinnan äärevät muutokset. ”Kun tehdään perinteinen uudistushakkuu, vedenpinta nousee liian korkealle. Toisaalta taas vedenpintaa lasketaan tarpeettoman syvälle kun- nostusojituksilla”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Sakari Sarkkola kertoo. Vesiensuojelun painopisteen tulisikin Sarkko- lan mukaan olla kuivatuksen tehokkuuden hal- linnassa ja virtauksen vähentämisessä. Vesis- tövaikutukset ovat suurimmillaan 1–3 vuotta toimenpiteiden jälkeen. Vesiensuojelun näkökulmasta eri-ikäismet- sätaloudesta näyttäisi olevan etua. Turvemai- den puustoissa on yleensä ennestään eriraken- teisuutta, hyödyntämiskelpoista alikasvosta ja kangasmaita edullisemmat uudistumisolosuh- teet, joten onnistumisen edellytykset ovat kan- gasmaita paremmat. ”Jäävä puusto haihduttaa, jolloin se estää vedenpinnan nousua liian korkealle ja edelleen ravinteiden huuhtoutumista. Tämän lisäksi jäävä puusto ja pintakasvillisuus ottavat kiinni vapautu- via ravinteita. Nämä ovat avainkysymyksiä vesistö- kuormituksen hallinnassa”, Sarkkola taustoittaa. Kenttäkokeiden tutkimustulokset vesistökuor- mituksen vähentämiseksi eri-ikäismetsänkasva- tuksen avulla ovat lupaavia. ”Nyt tarvitaan pitkä- aikaista seurantaa, sillä tulokset ovat välittömiä vaikutuksia tehtyihin toimenpiteisiin ja siksi vasta alustavia”, Sarkkola sanoo. ”Kun käytetään jatkuvan kasvatuksen mene- telmiä ilman kunnostusojitusta tai muita vesi- talouden järjestelyjä, täytyy muistaa aktiivisesti seurata, miten hakkuu on onnistunut ja miten puuston kyky ylläpitää kuivatusta todella toimii. On varmasti paljonkin kohteita, joissa jossakin vai- heessa joudutaan kuitenkin tekemään kunnos- tusojitus riittävän kuivatustehon ylläpitämiseksi”. Luonnonvarakeskuksella on meneillään useita monivuotisia tutkimusprojekteja, joissa tutkitaan turvemaiden uusien met- sänhoitomenetelmien käyttökelpoisuutta
INFO
Korjuukelpoisuuskartat korjuusuunnittelun avuksi
KORJUUKELPOISUUSLUOKITUS hyödyntää usean eri tietolähteen dataa ja auttaa vesiensuojelussa pienentämällä maastovaurioita. Lähde: Maanmittauslaitos ja Metsäkeskus
Kivennäismaa /kelirikko Kivennäismaa /normaali kesä Kivennäismaa /kuiva kesä Turvemaa / normaali kesä Turvemaa / kuiva kesä Talvi Vesistöt
Kunnostusojitusta ei myös kään tarvita, jos pohjavesi pysyy kasvukauden lopulla alle 30–40 sentin syvyydessä. Tämä haihdutusvaikutus saavutetaan Etelä-Suomessa 120 kuutiomet rin hehtaarikohtaisella puus tolla. Pohjois-Suomessa puustoa tarvitaan viileämmän ilmaston ja valumavesien suuremman määrän vuoksi 150 kuutiomet riä hehtaarille. Ojien syvyys on yksi tärkeä tekijä vesistönsuojelun näkö kulmasta. Ei ole näyttöä sille, että syvien ojien (yli 1 m) kai vaminen parantaisi kuivatusta puuston kasvun kannalta, joten tässäkin voidaan välttää turhaa panostusta ja samalla hillitä vesistökuormitusta. Maastovaurioiden välttäminen korjuun avaintekijä Liiallisten maastovau rioiden välttäminen on erityisen tärkeää vesiensuo jelun näkökulmasta. Siksi
korjuukelpoisuusluokituksen avulla määritettävä korjuu ajankohta on merkittävä tekijä turvemaiden vesiensuojelussa. Korjuukelpoisuuden mää rittämiseen on Metsä Groupin ideoimana kehitetty uusi las kennallinen, moniin eri tieto lähteisiin perustuva menetelmä metsäalan toimijoiden yhteis työnä. Menetelmä perustuu kaukokartoitusaineistoon ja maastotietokantaan ja se ottaa huomioon maalajin, puuston määrän, ojien määrän ja kun non sekä maanpinnan muodot. Korjuukelpoisuusluokituk sen toimivuus vesiensuojelun näkökulmasta korostuu, kun lähitulevaisuudessa luokitus ot taa huomioon myös senhetkisen säätilan ja mahdollisten sadejak sojen vaikutukset. Luokitusta edelleen kehitettäessä mukaan saadaan jopa sääennusteet. Sa teinen kesä 2017 ja kuiva 2018 ovat hyvä esimerkki siitä, miten uutta korjuukelpoisuusluoki tusta voidaan hyödyntää.
haitallisten ympäris- tövaikutusten hillit- semiseksi.
SAKARI SARKKOLA TUTKIJA LUONNONVARA- KESKUS
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook