tehdä, kun niiden perusteet on selvitetty tarkasti.” ”Kun meillä on kannattava ja hyvin- voiva teollisuus, pystymme turvaamaan omistajajäsenten puulle markkinat, joilla he saavat siitä hyvän markkinahinnan. Nyt kaikesta raakapuusta kilpaillaan. Markki- nataloudessa kilpailu on vallitseva olotila.” Tulevaisuudessa pidempiä kesiä Saimaalla ja pidempiä talvia Pohjois-Suomessa.
alkajaisiksi pikkuisen klubiaskilaskelmaa paremman laskelman ja ehdotti myö- hemmin kahta perusteellisesti tutkittua vaihtoehtoa. Toinen niistä valmistaa nyt Äänekoskella sellua kiihtyvää vauhtia.”
mahdollista tekniikkaa hyödyntäen ja tiukat ympäristövelvoitteet täyttäen. Sama pätee vanhojen tuotantolaitosten uudis- tamiseen. EU-regulaation ennakoimat- tomuus hidastaa yritysten investointipää- töksiä – pahimmillaan ne jäävät tekemättä kokonaan.” Hyvä vaihe antaa kapula seuraavalle ”Huhtikuun alussa tämä tinki on tehty, ja Hämälän Ilkka ottaa kokonaisuudes- saan ohjakset käsiinsä. Tulosvastuuhan hänellä on ollut jo vuoden alusta alkaen. Olemme tehneet töitä yhdessä vuodesta 2008 lähtien ja olen vakuuttunut, että Metsä Group jatkaa toimintaansa hyvissä käsissä. Ilkalla on plakkarissaan paljon ideoita, joita voidaan toteuttaa, kun aika on oikea.” Jordan sanoo toki seuraavansa Metsä Groupia menestystä huhtikuusta eteen- päinkin – rakkaudesta alaan. ”Jatkan luottamustehtävissä, joita minulla on talon ulkopuolella ja olen luvannut lähteä ehdolle kahden yhtiön hallitustyöhön. Kyllä mi- nulla tekemistä riittää.” Entä se kalenterin tyhjeneminen? Jordan aikoo viettää pidempiä kesiä Saimaalla ja pidempiä talvia Pohjois-Suomessa, mistä hän on hankkinut muutamia metsätiloja- kin. ”Nyt pääsen metsääni aiempaa use- ammin. Metsähän on meille suomalaisille pyhä paikka. Metsässä virkistäydytään – sieltä pois tullessa ajatus on paljon kirk- kaampi.”
Iso ja tehokas tehdas kestää markkinahäiriötkin
Kun rakentamispäätös tehtiin vuonna 2014, kesti 2 vuotta ja 4 kuukautta, kun- nes tehdas käynnistettiin. Erinomaisesti omin voimin johdettu projekti sai vielä lentävän lähdönkin. Tehtaan käynnistä- minen on edennyt odotuksia paremmin, ja sen tuotanto alkoi selluteollisuudelle suotuisana aikana. ”Sellun hyvä markkinatilanne ei sentään ole meidän ansioitamme, vaikka tehtaan osalta kaikki muu on mennytkin nappiin”, Jordan naurahtaa. ”Kun tehdas tehdään 35 vuotta varten, sen edessä olevalle matkalle osuu hyviä ja huonoja vaiheita.” ”Jotta tehdas pärjää kilpailussa, sen pitää olla suuri ja tehokas, ja sitä biotuotetehdas on 1,3 miljoonan tonnin vuotuisella tuotan- nollaan. Se on varmasti viimeinen tehdas, jossa valot sammutettaisiin, jos sellumarkki- noille tulisi isoja häiriöitä.” Jordan uskoo, että Metsä Groupissa tehdyt linjaukset kantavat konsernia hyvin eteenpäin myös tulevaisuudessa. ”Kaikkia tuotteita, joita nyt valmistamme, tarvitaan tulevaisuudessakin. Niitä toki kehitetään koko ajan, samoin kuin kokonaan uusia tuotteita. Sellun uudenlaista käyttöä ajatel- len on menossa lukuisia kehityshankkeita niin meillä kuin muualla. Myös metsäteol- lisuuden tuotannon sivuvirroista tehdään tulevaisuudessa tuotteita, joista emme ehkä tällä hetkellä osaa edes haaveilla.” Jordan on hieman närkästynyt siitä, että metsäteollisuutta parjataan innovoinnin puutteesta. ”Kuinka monella suomalaisella innovaatiolla on sotien jälkeen päästy mil- jardiliikevaihtoon – montaa niitä ei ole. Sen sijaan metsäteollisuus ja muu perus teollisuus jauhavat edelleen ansiokkaasti hyvinvointia suomalaisille ja kehittävät uusia tuotteita.”
Biotuotetehdas alkuun itävaltalaisessa kahvilassa
Kun Metsä Groupissa päästiin kunnolla kehittämisen aikakauteen, puunhankin- nan omistajajäseniltä ostamasta puusta keskityttiin valmistamaan sellua, kar- tonkia, puutuotteita sekä pehmo- ja ruo- anlaittopapereita. Puukauppa ja metsän- hoitopalvelut puolestaan vaalii jäsenistön metsävarallisuuden arvon kasvattamiseen liittyviä palveluita. Kaikki konsernin liiketoiminnat ovat nyt hyvällä kasvu-uralla, ja kuhunkin niistä on investoitu merkittävästi viime aikoina. Suurin niistä on saanut poikkeuksellisen laajaa huomiota. Onhan kyseessä kansanta- loudellisestikin merkittävä hanke. Vuonna 2014 Metsä Group kertoi suun- nittelevansa Suomen historian suurinta metsäteollisuusinvestointia. Kun päätös biotuotetehtaan rakentamisesta seuraavana vuonna tehtiin, se tuntui herättävän muun- kin metsäteollisuuden horroksesta ja koko Suomen matalasuhdanteesta. Kuitupuun käyttöä voimakkaasti lisäävä tehdasinves- tointi oli tietenkin hieno uutinen myös Metsäliitto Osuuskunnan jäsenistölle. Tässäkin lehdessä biotuotetehtaasta on kirjoitettu lukuisia juttuja. Mutta se, että ideaa ryhdyttiin kehittämään pienessä itä- valtalaisessa kahvilassa, ei ole monille tuttu tarina. Kahvilassa Jordan istui Metsä Fib- ren silloisen toimitusjohtaja Ilkka Hämälän kanssa odottamassa paluulennolle lähtöä. ”Siinä kahvia särpiessämme ehdotin Ilkalle, että ryhtyisimme miettimään, mitä Äänekoskella tehdään, olihan sellutehdas jo tulossa käyttöikänsä päähän. Ilkka teki
Kari Jordan
61-VUOTIAS ekonomi OPINTOJEN jälkeen alkoi 26 vuotta kestänyt pankkiura METSÄLIITTO-YHTYMÄÄN Nordea Ab:n varatoimitusjohtajan tehtävästä vuonna 2005 HARRASTANUT metsästystä pikkupojasta lähtien, lisäksi harrastaa muun muassa lukemista MAANPUOLUSTUKSEEN liittyviä luottamustehtäviä PERHEESSÄ on neljä lasta ja kaksi lastenlasta METSÄ GROUPIN metsäomaisuuden hoitosopimusasiakas
EU-regulaatio hidastaa investointipäätöksiä
Suomalaisen metsäteollisuuden, joka tuo tällä hetkellä maamme vientitu- loista yli viidenneksen, suurin uhka Jordanin mielestä on Euroopan unionin tempoileva regulaatio. ”Se vaikeuttaa yritysten pidemmän tähtäimen suunnit- telua.” ”Poliittiset päättäjät eivät tahdo ym- märtää, että esimerkiksi uusi tehdas rakennetaan Suomessa varmasti parasta
18 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook