TÄMÄ esimerkki on todellisesta leimikosta. Leimikossa runkojen keskikoko oli noin 0,7 m³, mutta tukkirunkojen yli kuutio. Näin tukkiprosentti lasketaan
Tukkiprosentti saadaan jakamalla tukkikuutioiden määrä puulajin kokonaismäärällä.
Puutavaralaji
m³
Mäntyä yhteensä 115,3 m³ Kuusta yhteensä 152 m³ Koivua yhteensä 45,8 m³
116
MÄNTYTUKKI
95,6
145
MÄNTYKUITUPUU
19,7
metsänomistajien luottamus tuttuihin yrittäjiin ja kuljettajiin on kantanut usean puukaupan yli, ja haluamme jatkossakin vaalia tätä luottamusta.” Järeän kuiturungon syy on mutka Tukin laatuun vaikuttaa läpimitan lisäksi myös muut teki- jät, kuten rungon suoruus, oksat ja laho. Yleisin syy kuitu- puupinossa näkyvälle tukkiläpimittaiseen puulle ”on ollut, on nyt ja on aina oleva” mutka, Arkko sanoo. ”Ja kun run- gon katkaisee mutkan kohdalta, mutkaa on vaikea havaita kuitupinossa.” Puun lenkous on myös piirre, jonka hakkuukoneen kul- jettaja havaitsee runkoa käsitellessään, mutta jota on vaikea pinossa olevasta puusta enää nähdä. Sopimusyrittäjien ja kuljettajien työn laatua seurataan tark- kaan ja niistä annetaan palautetta läpi vuoden. Edellisvuoden tulokset käydään läpi tarkasti sopimusneuvotteluissa. ”Hyvin tehty hakkuu tuo meille uusia puukauppoja – ja päinvastoin. Lisäksi se parantaa asiakaslaitostemme kilpailu kykyä tuotemarkkinoilla.”
209 KUUSISORVITUKKI
70,1
215
KUUSITUKKI
63,7
245 KUUSIKUITU HIOMO 18,2
325 KOIVU VANERITUKKI
20,9
843 KOIVUKUITUPUU
24,9
997
ENERGIAPUU
2,2
YHTEENSÄ
315,3
Puulajikohtaiset tukkiprosentit
Tukki-%
Kuitu-%
82,9
17,1
19,7/115,3*100
Mänty 95,6/115,3*100
88,0
12,0
18,2/152*100
Kuusi
(70,1+63,7)/152*100
45,6
54,4
24,9/45,8*100
Koivu 20,9/45,8*100
Metsäverkon ja virtuaalimetsän kuulumiset M etsäverkon Metsäsuun- nitelma-osioon on tuotu uusia karttatasoja. Nyt löy- dät sieltä Suomen ympäristö- Teksti Sirkku Vanhatalo
Käy katsomassa Metsäverkko-tietojasi Metsäverkkoon tuodaan nyt näkyviin myös sellaiset puukauppa- ja metsänhoitotilaus- ten sopimukset, joita ei ole tehty sähköi- sesti. Ne tallentuvat Metsäverkkoon samalla hetkellä, kun metsäasiantuntija kirjaa sopi- muksen Metsä Groupin tietojärjestelmään. Myös aiempia, pari vuotta vanhoja pape- reilla tehtyjä sopimuksia siirretään näky- mään Metsäverkon arkistossa, jossa ne ovat varmassa tallessa. Jokaisella jäsenellä on Metsäverkossa yhä enemmän jäsenyyteen liittyvää tietoa. Kaikilla on muun muassa vuosi-ilmoitukset liitteineen aikaisemmilta vuosilta, vaikka ne olisivat tulleet postitsekin. Ja vaikka ottaisit Metsäverkon käyttöösi vasta nyt, palvelusta löytyy valmiiksi monenlaista kiinnosta- vaa tietoa. Siellä on esimerkiksi mittaus todistukset, jos olet tehnyt kanssamme puukauppaa. Jos henkilö- ja jäsentietosi ovat ajan tasalla jäsenrekisterissämme, pääset kirjau- tumaan palveluun saman tien osoitteessa
metsä groupin viesti | 27 Kevään kuluessa virtuaalimetsästä saa- daan uusi, pidemmälle kehitetty versio. ”Olemme teettämässä tavallisen metsän- omistajan metsästä kerättyyn kuvaustie- toon perustuvan virtuaalimetsän. Jos se täyttää laadullisesti kriteerimme, on meillä teoriassa valmis menetelmä, jolla virtuaali- metsä voidaan tuottaa kätevästi muihinkin metsiin.” www.metsaverkko.fi . Myös ei-jäsen voi rekis- teröityä Metsäverkkoon. Hänen käytössään ovat muun muassa Metsäsuunnitelma- sekä Puukauppa ja metsänhoito -osiot. Virtuaalimetsästä seuraava versio Ikonen on ollut mukana esittelemässä Metsä Groupin virtuaalimetsädemoa syk- systä saakka monissa tapahtumissa. ”Kiinnostus on ollut erittäin suurta, ja olemme saaneet runsaasti kannustavaa palautetta. Syksyllä haastattelimme ja ke- räsimme kokemuksia yli 50 metsänomista- jalta demoon liittyen ja saimme arvokasta tietoa jatkokehitystä varten.”
keskuksen tiedoissa olevat oman metsäsi avainbiotoopit ja mahdolliset uhanalais- ten eliöiden esiintymät. Ympäristökeskuksen tiedoista löytyvät myös Natura- ja pohjavesialueet. ”Kaikki nämä karttoihin merkityt tiedot ovat tärkeitä metsäsertifiointien ja niihin liit- tymisen kannalta”, sähköisten palveluiden päällikkö Kalle Ikonen sanoo. Vuoden alusta lähtien omistajajäsenet ovat voineet viedä Metsäverkko-tietoi- hinsa itse uusia metsätiloja, joita he ovat hankkineet. Aiemmin siihen tarvittiin toimihenkilömme apua. ”Kun metsänomistaja tallentaa Met- säverkkoon tilan rekisterinumeron ja metsämaan pinta-alan, järjestelmä laskee automaattisesti uuden Metsäliitto Osuus- kunnan perusosuuksien merkitsemisoi- keuden.”
Powered by FlippingBook