METSÄT
Teksti Timo Sormunen Kuvat Metsä Group ja Seppo Samuli
Metsävaratiedoista versoo monia mahdollisuuksia Suomen metsäkeskuksen hallussa olevien sähköisten metsävaratietojen käyttö vapautuu maaliskuun alussa. Se luo uutta markkinaa erilaisille metsänhoitosovelluksille ja -palveluille. Samalla metsänomistajille tulee tarjolle uusia mahdollisuuksia omien palstojen hoitoon ja suunnitteluun.
S uomen metsävaratietoja on kerätty metsänomistajille tilakohtaisia paperisia metsäsuunnitelmia. Nykyään tietojen keräämisessä hyödynnetään muun muassa laserkeilaukseen perustuvaa kaukokartoitusta. Suomen metsäkes- kus ajantasaistaa metsävaratietoja vuosittaisella kasvulaskennalla ja päivittämällä metsissä toteutuneet toimenpiteet. Metsäkeskus on kehittänyt oman sähköisen Metsään.fi-verkko- palvelunsa, jota on käyttänyt jo noin 93 000 metsänomistajaa. Ky- seisestä verkkopalvelusta on tullut tärkeä tietolähde myös monille metsäalan toimijoille. 1920-luvulta lähtien, ja vuosikymmenten saa- tossa tallentunut data on kansainvälisestikin mitaten ainutlaatuisen laajaa ja monipuolista. Metsävaratietojen kerääminen oli takavuo- sina pitkälti jalkatyötä. Asiantuntijat keräsivät tiedot maastokäynneillä, ja niistä koostettiin Tilatiedot pysyvät tunnuksien takana Tähän saakka ulkopuoliset ovat päässeet tilakohtaisiin metsä- varatietoihin vain maanomistajien suostumuksella. Maaliskuun alusta lähtien tähän ”datapankkiin” on uuden lain myötä aiem- paa vapaampi pääsy. Avoin metsätieto esitetään sekä hila- että kuviomuotoisena. Sivuiltaan 16 metrin kokoiset hila-neliöt sisältävät kaukokartoituk- sella saatuja puustotietoja muun muassa puulajeista, pituuksista ja läpimitoista. ”Esimerkiksi monimuotoisuustiedot, kuten metsälain 10. pykä- län mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt esitetään edelleen ku- viotiedoissa. Moni asia pysyy jatkossakin lukkojen takana”, painot- taa maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Niina Riissanen . ”Palvelusta ei edelleenkään saa nimi- ja yhteystietoja eikä tila- rajoja ja kiinteistötunnuksia. Halutessaan ne toki löytää Maanmit- tauslaitokselta kuten tähänkin asti. Avointa metsätietoa ja muita rekisteritietoja yhdistelevän on kuitenkin huomioitava henkilö tietolain velvoitteet”, Riissanen muistuttaa.
Metsätietolain muutos mahdollistaa uusien hakukriteerin käyttämisen haettaessa metsäkeskuksen re- kistereistä maanomis- tajien yhteystietoja suoramarkkinointia varten. ”Uudet ha- kukriteerit kuvaavat tilan tai muuan alueen pinta-alaa, sijaintia, pääpuulajia ja puuston keskitilavuutta. Ne
mahdollistavat esimerkiksi niiden maanomistajien yhteystietojen hakemisen, joilla on uudistuskypsiä männiköitä, ellei metsänomis- taja ole kieltänyt tietojensa käyttöä suoramarkkinointiin.” Monia hyötyjä metsänomistajille Riissasen mukaan metsävaratietojen vapaampi hyödyntäminen tarjoaa metsänomistajille monia hyötyjä. Sähköisessä palvelussa metsänhoitoa tai käyttöä voi suunnitella vaikka kotisohvalta. ”Myös tarjouspyyntöjen lähettäminen ja eri palveluntuottajien vertailu helpottuu, kun homma hoituu sähköisesti. Toisaalta myös palveluntarjoajat löytävät entistä paremmin metsänomistajat. Puu- kauppakin käy jatkossa verkossa entistä sutjakkaammin.” Nykyaikaisin menetelmin kerätty ajantasainen metsävaratieto keventää myös metsäsuunnitelmien tekoa, kun maastokäyntejä ei välttämättä tarvita. Tämä tulee Riissasen mukaan näkymään myös niiden hehtaaripohjaisessa hinnoittelussa. Uutta potkua sovelluskehitykseen Aiempaa avoimempi data tarjoaa Riissasen mukaan monia mahdollisuuksia myös alan palveluyrityksille. ”Metsä Groupin kaltaiset yhtiöt ovat hyödyt jo havainneet, mutta perinteisen
32 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook