TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Teksti Armi Purhonen Kuva Mika Pulkkinen
Routamittauksia avaruudesta ILMATIETEEN laitoksella on kehitetty uusi menetelmä rou- taantumisen kartoitukseen. Menetelmä mahdollistaa rou- dan mittaamisen satelliittihavaintojen perusteella. Mitta- ustuloksia todennetaan Sodankylän tutkimusasemalla. Roudan mittaaminen puuston latvuskerroksen läpi onnistuu, mutta lumi on tietyissä tilanteissa haaste. ”Kuiva lumikerros vaikuttaa tulokseen, mutta ei haittaa mittausta olennaisesti. Sen sijaan keväällä mittaaminen ei onnistu märän lumikerroksen vuoksi. Satelliitti pystyy kuitenkin havaitsemaan märän lumen, mistä voi päätellä roudan sulamisen alkaneen”, mittausmenetelmää ja uuden tekno- logian käyttöä tuoreessa väitöskirjassaankin käsittelevä Ilmatieteen laitoksen tutkija Kimmo Rautiainen kertoo. Rautiainen tiimeineen on alkamassa kehittämään tut- kimuksen antia käytännön tuotteeksi. ”Näillä näkymin saamme varsinaisen lopputuotteen, globaalin kartan maa- perän routatilanteesta valmiiksi kesään mennessä, joten roudan kehitystä päästään seuraamaan päivittäin jo ensi syksynä.”
Ylitiheänä kasvaneet metsät ovat alttiimpia metsätuhoille kuin säännöllisesti harvennetut metsät, joiden juuria, runkoja ja latvuksia harvennukset ovat vahvistaneet.
Marraskuussa 2016 routa levisi Pohjoismaissa nopeasti – kuvat ovat kuukauden ensimmäiseen ja kuudennen päivän tilanteesta. Kuvat: Jaakko Ikonen, Ilmatieteen laitos
Routakartoitusta hyödynnetään jo nyt ilmastonmuu- tokselle olennaisessa hiilen kierron tutkimuksessa. Sen avulla voidaan muun muassa tarkentaa muiden ilmasto- tutkijoiden routaennusteita, joiden mukaan routa olisi Suo- messa harvinainen ilmiö vuosisadan puolivälin jälkeen.
Loppuuko routa? Ilmastonmuutoksen vaikutus routaan on metsätalouden näkökulmasta kiinnos- tava asia. Talven kiperimmät kysymykset metsäalalla ovatkin olleet märkyys, rou- dan puute, raskas lumikuorma ja näiden ilmeneminen samanaikaisesti. Mutta voi- daanko tilanne lukea ilmastonmuutok- sen piikkiin? Vastaukset tähän ovat vielä varovaisia: se ei ole poissuljettua, mutta ainakin osittain voi olla kyse myös sään vuosittaisesta vaihtelusta. Maailmanlaajuisten ilmastomallien pohjalta laaditut pitkän aikajakson mal- linnukset näyttäisivät kuitenkin siltä, että vuosisadan puolessavälissä maan rou- taantuminen olisi jo varsin harvinaista ja lähinnä Pohjois-Suomen ilmiö. Paitsi maaston kantavuuteen, vaikuttaa routa olennaisesti myös siihen, kuinka raskasta lumikuormaa puut kestävät tai ovatko puiden juuret routa-ankkurissa syystalven tuulten puhaltaessa. Etenkin kerralla satava suuri lumimäärä kuormittaa puita taivuttaen niitä ja jos maa ei ole rou- dassa, puut eivät välttämättä pysy pystyssä vaan kaatuvat juurineen. Korjuukelpoisuuskartat avuksi Vuoden 2017 loppupuolella saatiin usean tahon yhteistyön tuloksena julkaistua ensimmäiset korjuukelpoisuuskartat,
ovat alttiimpia metsätuhoille kuin sään- nöllisesti harvennetut metsät, joiden juuria, runkoja ja latvuksia harvennukset ovat vahvistaneet. Kun taas tarkastellaan Suomen metsiä osana maailmanlaajuista myllerrystä, johon ilmastonmuutoksen ennustetaan johta- van, emme kuitenkaan ole huonoimmassa osassa. Maailman metsien kasvuennusteet riippuvat paljon lämpötilan nousun suu- ruudesta: maltillinen nousu johtaisi metsien nopeampaan kasvuun, mutta ilmaston mer- kittävä lämpeneminen johtaisi sään ääri- ilmiöiden kuten kuivuusjaksojen kautta kasvun hiipumiseen. Havumetsävyöhyke ei sekään ole vältty- mässä muutoksilta, mutta todennäköisesti tulee kestämään ilmastonmuutosta monia muita vyöhykkeitä paremmin. Suomen metsätalous voi näin ollen olla hyvässä asetelmassa verraten alueisiin, joilla metsien kasvu heikkenee. Nykyennusteiden mukaan runsaasta sademäärästä johtuva märkyys ja roudan puute eivät hellitä, joten tutkimusta ja kehitystä tarvitaan edelleen, samoin kuin muutosta hillitseviä ilmastotekoja. SEURAAVASSA numerossa tarkastelemme ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsäluon- nolle puulajien ja muun eliöstön näkö- kulmasta.
joita jo nyt käytetään metsätöiden suun- nitteluun. Niiden avulla voidaan tunnis- taa sulan maan aikana hakattavissa olevat kohteet ja aidosti jäätynyttä maata vaati- vat talvikorjuukohteet. Metsäkeskuksen julkaisemat, avoimesti saatavilla olevat kartat eivät vielä kata koko Suomea, mutta palvelua kehitetään edel- leen. Tarkemman korjuukelpoisuustiedon ansiosta pystytään suunnittelemaan puun ympärivuotinen korjuu entistä paremmin ja vähentämään korjuuvaurioita. Ratkaisevia muutoksia tuulituhojen kannalta ovat voimakkaat tuulet ja uusia reittejä kulkevat myrskyt, unohtamatta yhä lyhenevää routakautta. Luonnonvarakes- kuksella onkin kehitteillä tuulituhoriskejä ennustava kartta-aineisto, jossa yhdistetään Luken metsävarakartat, maaston korkeus- malli, maaperäaineistot, tuuliaineistot ja routaa kuvaavat mallit. Tämän Suomen Metsäsäätiön rahoit- taman hankkeen tuloksista koostetaan avoimesti saatavilla oleva karttapalvelu, jota voidaan hyödyntää muun muassa hakkui- den suunnitteluun. Hoidettu metsä on vahvempi Maailmanlaajuista ilmastonmuutosta ei yksittäinen valtio voi pysäyttää, mutta metsätaloudessa muutoksiin voidaan varautua. Ylitiheänä kasvaneet metsät
metsä groupin viesti | 41
Powered by FlippingBook