1/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Nielutavoite edellyttäisi koko EU:n hakkuiden vähenemistä
Biodiversiteettistrategian päämää- ränä on pysäyttää luontokato ja kääntää luonnon monimuotoisuuden vähenemi- nen lisääntymiseksi vuoteen 2030 men- nessä. Tavoitteena on, että 30 prosenttia EU:n maa- ja merialueista on oikeudelli- sen suojelun piirissä, josta vähintään kol- mannes on suojeltu tiukasti. Esimerkiksi vanhat, luonnontilaiset metsät siirtyisi- vät strategian mukaan tiukan suojelun piiriin. EU ei ole linjannut, miten taakanjako jäsenvaltioiden välillä tapahtuisi. Jos jokaiselta jäsenvaltiolta edellytetään 30 prosentin suojelua, suurimmat lisäykset tulisivat Ruotsiin, Suomeen ja Ranskaan sekä vanhojen metsien suojelun myötä myös Saksaan. Norja ei EU:n ulkopuolisena maana kuulu virallisesti biodiversiteettistrate- gian piiriin. Maa on kuitenkin ratifioinut saman kansainvälisen Kunming-Mont- realin biodiversiteettisopimuksen kuin EU ja mukauttaa toimintaansa usein EU:n linjauksiin, joten todennäköisesti suojelumäärät lisääntyisivät myös siellä. TUTKIMUKSEN MUKAAN strategian toteuttaminen vähentäisi raakapuun hakkuita EU:ssa noin 25 miljoonalla kuutiometrillä vuoteen 2035 mennessä verrattuna tilanteeseen, jossa strate- giaa ei toteutettaisi. Samaan aikaan raakapuun maailmanlaajuisen kysyn- nän arvioidaan kasvavan merkittävästi lähivuosina. Tämä johtaisi mittavaan hakkuuvuotoon, ja etenkin Pohjois- Amerikka, Brasilia, Venäjä, Kiina ja muut Aasian maat lisäisivät hakkuitaan voimakkaasti. Biodiversiteetille kehitys olisi haital- linen, sillä näissä maissa metsien serti- fiointiaste on keskimäärin matalampi kuin EU:ssa. Myös uhanalaisia lajeja on keskimäärin enemmän ja suojelualueita vähemmän ja suojelualeuiden kattavuus heikompi. Biodiversiteettistrategian laajamittai- nen käyttöönotto ei ratkaisisi ongelmaa. Jos esimerkiksi Kanada ja Yhdysvallat
86 miljoonalla kuutiometrillä. Toden näköisesti myös EU:n sisällä hakkuut kohdentuisivat uudelleen. Hakkuitaan voisivat lisätä pienet jäsenvaltiot, joille metsäteollisuudella ei ole merkittävää roolia. LULUCF:N VAIKUTUS metsäteollisuus- tuotantoon olisi tutkimuksen mukaan merkittävä. Sahatavaran ja vanerin tuo- tanto vähenisi jopa 7 miljoonaa kuutio- metriä, levyteollisuuden noin 6,5 mil- joonaa kuutiometriä ja paperin sekä kartongin valmistus noin 3,5 miljoonaa tonnia vuonna 2035 verrattuna tilantee- seen, jossa nielutavoite ei toteudu. Samalla menetettäisiin puutuottei- den ilmastohyödyt, sillä pitkäaikaiset puutuotteet, kuten sahatavara ja vaneri sitovat hiiltä. Puutuotteiden hiilinielu vähenisi vuosittain noin 11,3 miljoonalla hiilidioksidiekvivalenttitonnilla. Puutuotteiden korvaaminen energia intensiivisillä materiaaleilla kasvattaisi päästöjä sekä tuotannossa että tuotteen elinkaaren lopussa. Korvaavien tuottei- den valmistuksen lisäpäästöt olisivat karkeasti arvioiden 13,5 miljoonaa hiili dioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Tuotteen elinkaaren lopussa syntyisi vielä noin 1,7 miljoonan tonnin lisäpäästö, joka johtuu siitä, ettei korvaavasta mate- riaalista valmistettua tuotetta voida hyö- dyntää uusiutuvana energiana. Yhteensä päästöt olisivat noin 26,6 miljoonaa hiili- dioksidiekvivalenttitonnia vuodessa. Hakkuusäästöjen myötä EU:n metsien nielulisäys olisi karkean arvion mukaan noin 49 miljoonaa hiilidioksidiekvi valenttia vuodessa. Globaali päästöjen nettovähenemä jäisi näin ollen vain 22 miljoonaan hiilidioksidiekvivalenttiton- niin vuodessa, mitä voidaan toimenpitei- siin suhteutettuna pitää mitättömänä. Käytännössä EU-mailla ei tutkimuk- sen mukaan ole riittäviä keinoja saavut- taa asetettuja tavoitteita. Esimerkiksi hakkuiden säätelyyn ja maiden välisen koordinoinnin toteuttamiseen ei ole mekanismia.
vähentäisivät hakkuitaan, hakkuu- vuoto suuntautuisi yhä voimakkaammin Aasian, Etelä-Amerikan ja Venäjän met- siin, mikä kiihdyttäisi biodiversiteetin heikkenemistä entisestään. LULUCF-ASETUKSEN TAVOITTEENA on hillitä ilmastonmuutosta vahvistamalla EU:n maankäyttösektorin kykyä sitoa ja varastoida hiiltä. Käytännössä tämä tapahtuu lisäämällä metsiin ja maa perään sidottua hiilidioksidia eli kasvat- tamalla hiilinieluja. EU:n maankäyttösektorin, johon met- sät kuuluvat, pitäisi vuoteen 2030 men- nessä sitoa 310 miljoonaa tonnia enem- män hiilidioksidia kuin mitä se päästää ilmakehään. Tavoite on osa EU:n ”Fit for 55” -ilmastopakettia, joka tähtää kasvi- huonekaasupäästöjen vähentämiseen ja hiilineutraaliuden saavuttamiseen vuo- teen 2050 mennessä. Jäsenvaltiot vastaavat tavoitteiden toteutuksesta itsenäisesti. Suomen osuu- deksi on määritelty 17,8 miljoonan hiili dioksidiekvivalenttitonnin nettonielu vuoteen 2030 mennessä. Nielutavoitteen saavuttaminen edel- lyttäisi koko EU:ssa hakkuiden merkit- tävää vähenemistä. Vähenemä olisi tut- kimuksen mukaan 132 miljoonaa kuutio- metriä vuonna 2035 verrattuna tilantee- seen ilman nielutavoitetta. Edellisen ker- ran näin vähän hakattiin finanssikriisin aikaan vuosina 2008–2009. Myös tämän tavoitteen saavuttami- sesta seuraisi hakkuuvuotoa muualle maailmaan. Pohjois-Amerikka, Etelä- Amerikka, Venäjä, Kiina ja muut Aasian maat kasvattaisivat hakkuitaan yhteensä
27
Powered by FlippingBook