1/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
TUTKIMUSTIEDON HYÖDYT SIIRTYVÄT METSIIN Metsä Group on mukana monissa tutkimuksissa rahoittajana tai jäsenenä ohjausryhmässä. Näin tutkimustietoa voidaan soveltaa metsänomistajien eduksi jopa ennen sen virallista julkaisua.
TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI
T utkimustieto ohjaa Metsä Groupin metsänhoitoa ja puunkorjuuta. Asiakkaalle tämä näkyy siinä, että välillä luovutaan tutuksi tulleista tavoista ja asioita tehdään uudella tavalla. ”Seuraamme aktiivisesti tutkimusta ja poimimme sieltä uudet tulokset käyt- töömme. Tässä ollaan muutosjohtamisen ytimessä. Muutokset on ensin koulutet- tava huolellisesti omalle henkilöstöl- lemme, ja heidän kauttaan ne leviävät yleiseksi metsänomistajien tietotaidoksi”, Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine sanoo. Esimerkki tästä on siemensyntyis- ten rauduskoivujen jättäminen metsään varhaisperkauksen yhteydessä eli silloin kun havupuut ovat noin viiden vuoden ikäisiä ja metrin korkuisia. Aiemmin varhaisperkauksessa kehotettiin poista- maan kaikki lehtipuu. Nyt Metsä Group ohjeistaa jättämään hehtaarille noin 200 lehtipuuta, jolloin metsässä on lehtipuuta noin kymmenesosa.
Lehtipuut lisäävät monimuotoisuutta, mikä parantaa metsien ilmastokestä- vyyttä. Lehtipuita on vieroksuttu siksi, että ne nopeakasvuisina ovat hidastaneet havupuiden kasvua varjostamalla niitä ja käyttämällä niiden ravinteita. Lehtipuut ovat kirineet kasvussaan edelle, ja havu- puut ovat jääneet niiden alle juromaan. Luken hankkeissa kuitenkin on viime vuosina havaittu, että nykyiset istutus- kuuset eivät toimi näin. Ne kasvavat liki yhtä nopeasti kuin lehtipuut eivätkä hidastele kasvuaan lehtipuiden vuoksi, kunhan varhaisperkauksessa poistetaan ne lehtipuut, jotka ovat selvästi pidempiä kuin istutetut kuuset. Lehtipuut valitaan kasvamaan sillä ajatuksella, että niistä saadaan myös taloudellista hyötyä, joten valittujen leh- tipuun taimien ympärille jätetään var- haisperkauksessa sopivasti kasvutilaa siinä missä kuusellekin. ”Siemenestä kasvaa laadukkaita rau- duskoivuja, joista voi saada vaikkapa hyvää vanerikoivua. Jos metsässä ensiksi kaadettaisiin varhaisharvennuksessa
kaikki lehtipuut ja niitä jätettäisiin vasta taimikonharvennuksessa noin 5–10 vuotta myöhemmin, lehtipuuaines olisi heikompaa. Silloin lehtipuut olisivat pääosin kaadetuista taimista vesoneita kantovesapuita eli rungon alaosasta mutkaisia”, Laine selittää. UUTEEN TUTKIMUSTIETOON perustuu myös suositus, että suometsissä eli ojite- tuilla turvemailla veden pintaa ei pitäisi madaltaa liikaa tai ylipäätään liikaa hei- lutella. Aiemmin ajateltiin, että mitä syvem- mät ojat, sen paremmin puut kasvavat. Nyt tiedetään, että noin 30–40 senttiä riittää ilmatilaksi puiden juurien kas- vulle. Jos vedenpintaa lasketaan lisää, happi laskeutuu turvekerrokseen ja alkaa hajottaa turvetta, mikä synnyttää paljon hiilidioksidipäästöjä. Jos taas veden pinta yllättäen nou- see, turvekerros muuttuu hapettomaksi, mikä synnyttää metaanipäästöjä, jotka ovat ilmastolle erityisen haitallisia. Hak- kuut nostavat veden pintaa, kun puut
32
Powered by FlippingBook