1/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
”Haluammeko biotaloutta vai ilmastoa saastuttavaa fossiilitaloutta?” Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen katsoo, että hiilinielujen laskentamenetelmien muuttuminen on johtanut ongelmiin.
arvonlisänmenetykset yhtä hiilidioksi- ditonnia kohti. Jos taas Suomen pitäisi hankkia päästöoikeuksia muualta, ne maksaisivat 50 euroa hiilidioksiditonnia kohti (EU-komission hinta-arvio). ”Talousmielessä ei siis tarvitse kiis- tellä, kumpi vaihtoehto olisi valtiolle kan- nattavampi. On järkevämpää pitää hak- kuut kestävien hakkuumahdollisuuksien rajoissa ja korvata fossiilituotteita biopoh- jaisilla”, Jumppanen sanoo. Jos hakkuita vähennettäisiin 10–15 miljoonalla kuutiometrillä vuosittain, arvonmenetykset kohoaisivat 2–3 miljar- diin euroon, ja työttömyys kasvaisi 11 000–17 000 henkilöllä. ”Onko meillä siihen varaa? Onko oikein korvata biotaloutta fossiilitaloudella, mikä on koko ongelman juurisyy? Kun puun- tuonti Venäjältä päättyi, hakkuut ovat var- masti vähentyneet 10 miljoonaa kuutiota rajan takana. Ilmasto ei tunne valtakun- nanrajoja”, Jumppanen pohtii. Jumppanen pitää epätodennäköisenä, että Suomi joutuisi maksamaan laskua saavuttamattomista tavoitteista. Hän muistuttaa, että monet EU-maat ovat vas- taavassa tilanteessa. Jos EU:ssa vähennetään hakkuita, niistä kaksi kolmasosaa siirtyy alustavien tutkimustulosten perusteella muihin maihin ja ilmastohyödyt jäävät saamatta (ks. s. 26). Talousvaurio EU:lle olisi val- tava, hän sanoo. JUMPPANEN ARVIOI , että jalostuskel- poista ainespuuta päätyy energiapuuksi jopa 4–5 miljoonaa kuutiometriä vuo- dessa. Syynä ovat puuntuonnin loppumi- nen Venäjältä ja turpeen nopea alasajo. ”Jos poliittista tahtoa löytyy, aines- puun poltto on helppo lopettaa siirty- mällä muunlaiseen lämmöntuotantoon. Siihen tarvitaan edullista sähköä, jota voidaan tuottaa ydinenergialla sekä aurinko-, tuuli- ja vesivoimalla. Meillä on vaihtoehtoja, mutta puutuotteille, kar- tongeille ja pehmopapereille vaihtoehtoja on huomattavasti vähemmän, ainakaan kestäviä sellaisia.” Hänen mukaansa olisi myös tärkeää lisätä metsien kasvua tehostamalla met- sänhoitoa siten, että ne kestävät tulevai- suuden ilmasto-olosuhteet ja lisätä tekni- siä hiilinieluja. ”Sekä tietysti se kaikkien tärkein eli vähentää merkittävästi fossiilisten raaka- aineiden käyttöä.”
TEKSTI JA KUVA METSÄ GROUP
Hakkuiden vähentäminen johtaisi todennäköisesti suuriin arvonmenetyksiin.
S uomen hiilineutraalisuustavoite vuodelle 2035 on sidottu pitkälti metsien hiilinielujen varaan, mikä on jälkeenpäin tarkastel- tuna ollut virhe monessakin mielessä, sanoo Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Jumppanen . Hän toteaa, että kun maankäyttösektorille asetettiin hiilinie- lutavoitteet, käytettiin erilaisia laskenta- menetelmiä kuin nykyään. ”Päätökset tehtiin siinä ajassa niillä tiedoilla, mitä oli käytettävissä. Nykyi- set laskentamenetelmät näyttävät valta- van isoa maaperäpäästöä, mikä ei ollut tilanne hiilinielutavoitteita asetettaessa”, Jumppanen kirjoittaa blogissaan Metsä Groupin sivuilla. Luonnonvarakeskuksen tuoreiden laskelmien mukaan metsämaaperän hiilipäästöt ovat aiemmin tiedettyä
suuremmat. Tästä seuraa, että metsä- maan nielu on muuttunut päästöksi, koska puuston muodostama nielu ei enää riitä kattamaan metsien maaperän päästöjä. Laskelmiin sisältyy vielä epävarmuuksia. Luken tulosten jälkeen keskustelu hakkuiden rajoittamisesta on kiihtynyt. On myös ennustettu, että hiilinielujen pieneneminen johtaa siihen, että Suomen tulee hankkia päästöoikeuksia jopa mil- jardien eurojen arvosta. HAKKUIDEN VÄHENTÄMISEN aiheut- tamat kustannukset on Jumppasen mukaan laskettu monesti väärin, koska niissä on otettu huomioon vain puun kantohinta mutta ei seurausvaikutuksia eli teollisuustuotannon vähentymistä. Hakkuiden vähentäminen aiheut- taisi Suomen kansantalouteen 170 euron
35
Powered by FlippingBook