Metsä Groupin Viesti 2 - 2023

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2023

Metsäura alkaa kesätöistä

Valtteri Saari ja Elina Penttilä hakevat harjoittelusta suuntaa työelämään s. 36

METSÄT Luonnon puolesta: Metsä Group Plus s. 34

TUTKIMUS Vanhojen metsien määrä lisääntyy s. 38

METSÄ FIBRE Ensimmäinen puu- kuorma saapui Kemiin s. 44

JÄSENET Uusi uljas Metsäverkko-mobiili s. 16

Osallistu toimittajien ja sopimus- yrittäjien vastuullisuuskilpailuun

Metsän vastuullisuuskilpailu toimittajille ja sopimusyrittäjille on erinomainen mahdollisuus saada konkreettiselle vastuullisuustyölle tunnustusta. Ehdota kilpailuun yrityksenne vastuullisuustekoa – tuotetta, palvelua, toimintatapaa tai täysin uutta ideaa – joka edistää sekä Metsä Groupin vuoteen 2030 ulottuvia kestävyystavoitteita että omia vastuullisuustavoitteitanne.

Osallistu 30.6.2023 mennessä!

Lue lisää metsagroup.com/vastuullisuuskilpailu

PÄÄKIRJOITUS

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 2/2023

Metsäura alkaa kesätöistä

Valtteri Saari ja Elina Penttilä hakevat harjoittelusta suuntaa työelämään s. 36

JÄSENET Uusi uljas Metsäverkko-mobiili s. 16

METSÄT Luonnon puolesta: Metsä Group Plus s. 34

TUTKIMUS Vanhojen metsien määrä lisääntyy s. 38

METSÄ FIBRE Ensimmäinen puu- kuorma saapui Kemiin s. 44

Kannessa: Metsä Group tarjoaa kesätöitä lukuisille tuleville metsäammattilaisille. Sivu 36

KUVA: HANNE MANELIUS

METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.

LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 74. VUOSIKERTA.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM

PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM

Varautuminen kannattaa

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM

M Metsällä on monta merki­ tystä. Käynnissä olevassa ilmastonmuutoksessa ja maailmanlaajuisessa luonto­ kadossa metsäasiat ovat yhä laajemman mielenkiinnon kohteena. Vaikka ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu saataisiin rajattua Parii­ sin ilmastosopimuksen kahteen asteeseen, tarkoittaa se Suomen keskilämpötilan nou­ sua jopa yli viidellä asteella. Tämä on met­ sien elinvoimaisuuden ja terveyden kannalta merkittävä muutos, johon metsänhoidollisin toimin voidaan varautua. Toisaalta eliölajien elinvoimaisuuden turvaamiseksi on tehtävä toimia, jotta lajien uhanalaistuminen ja lopulta lajikato saadaan torjuttua. Vain terveet metsät elinvoimaisine lajistoineen tuottavat taloudellista hyötyä omistajilleen ja edelleen koko yhteiskun­ nalle. Terveet hyvässä kasvussa olevat metsät sitovat hiiltä ja tuottavat uusiutuvia raaka- aineita korvaamaan fossiilisiin materiaalei­ hin perustuvaa taloutta. Terveessä metsässä lajien elinvoimaisuus voidaan turvata. Näistä syistä Metsä Group on sitoutunut uudistavaan metsätalouteen.

Tämä tarkoittaa, että harjoitetaan sel­ laista metsätaloutta, joka ei ainoastaan pyri turvaamaan metsäluonnon nykytilaa vaan myös parantaa luonnon monimuotoisuutta ja siten vastustuskykyä ilmastonmuutok­ seen. Tavoite saavutetaan lukuisilla metsän­ hoidon käytännön toimenpiteillä, joita toistamme tuhansia ja taas tuhansia kertoja joka vuosi, kun tarjoamme omistajajäse­ nillemme metsänhoitopalveluita. Metsä Groupin keskeinen tehtävä on omistajajäsenten metsäomaisuuden arvon lisääminen. Puun tehokas tuotanto ja sen kannattava jalostaminen on välitön keino taloudellisen tuloksen saavuttamiseksi, mutta jotta voimme turvata metsien tuoton muuttuvassa ympäristössämme, on meidän voitava katsoa kauas ja tehtävä sellaisia toimia, joiden voimalla nyt istutetun taimi­ kon on mahdollista kasvaa osana tervettä suomalaista luontoa vielä kymmenien vuosien kuluttua.

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, JUHA LAINE, MARKO NIKULA, KATARIINA SAELAN, AHTI SIPONEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

Espoossa 15. toukokuuta

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

metsä groupin viesti | 3

30 TEHOKUURI taimikossa. ”Yhtenä vuonna raivasin 20 hehtaaria, se oli ihan täyspäiväistä työtä”, sanoo Irma Welling . ETÄMETSÄNOMISTAJA

4 | metsä groupin viesti

METSÄ GROUPIN VIESTI 2/2023

PUUMARKKINAKATSAUS

14 ”Kärjessä ovat kesäkorjuu- kelpoiset harvennusleimikot, koivutukki ja hankintapuu.”

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP

48

8

Mariestadiin asennetaan uusi pehmopaperikone, jossa otetaan teknologialoikka, sanoo Metsä Tissuen projektijohtaja Esa Paavolainen.

Kevät on taimien aikaa: uusia istutetaan, vanhoja tarkastetaan.

PÄÄKIRJOITUS 3 MONTA SYYTÄ sitoutua uudistavaan metsätalouteen LYHYESTI 7 JOHANNA NYMAN sanoo, että metsien

TUTKIMUSTIETOA 38 VANHOJEN METSIEN määrä kääntyi kasvuun EU-VAIKUTTAMINEN 42 YKSIMIELINEN hallitus menestyy Brysselissä KOLUMNI 37 RAHA ANSAITSEE hyvän isännän ja emännän SOPIMUSYRITTÄJÄ 40 KUSKEJA PITÄÄ

LIIKETOIMINTA- ALUEET 46 HUSUM KATSOO

21 METSÄ GROUPIN

palvelu yhä parempaa

METSÄT 25 METSÄNHOIDOLLA kirjanpainajaa vastaan

lähes puoli vuosisataa eteenpäin

48 MARIESTAD vastaa

26 MONI METSÄ täyttää uudet

käytöstä on helppo päättää

pehmopaperin kysynnän kasvuun

FSC-vaatimukset

TULOS 12 PITKÄN AIKAVÄLIN

28 LEHTO

50 METSÄ FIBRELLE huippupisteet saksalais- tutkimuksessa 52 PUU JA BETONI yhdistyvät

käsitellään talvella

kilpailukyky on kunnossa

30 ETÄMETSÄNOMISTAJA, luota ammattilaiseen!

PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA JUMPPANEN metsäjohtaja HENKILÖ 24 EEVA MIKKONEN

32 UUSIA AJATUKSIA metsänhoitoon

etsiä jo peruskoulusta, sanoo Pekka Peltoniemi

44 KEMI NIELEE

54 JAPANISSA arvostetaan pohjoista havupuuta

pohjoisen puuta

JÄSENET

LUONTO-OHJELMA 45 PARHAAT IDEAT porukalla

16 METSÄVERKON

ilot ja hyödyt kännykässä

valittiin hallintoneuvostoon

metsä groupin viesti | 5

Tee puukauppa Metsäverkko-mobiilissa

Metsä Groupin Metsäverkko-mobiili on uudistunut. Metsäsuunnitelmaosio on täysin uusi ja puukauppakin onnistuu nyt kokonaan älypuhelimella.

Jatkossa mobiilissa on yhtä laajat palve- lut kuin Metsäverkon tietokoneversiossa. Lataa Metsäverkko-mobiili puhelimeesi sovelluskaupasta. Sovellus löytyy nimellä Metsäverkko.

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

LYHYESTI

HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA

HENKILÖKUVASSA

Kaikki hoituu

METSÄN käytöstä on helppo päättää, kun tiedän, mitä met- sästä haluan ja mikä on minulle on tärkeää. Kaikista metsänhoitopalve- luista vastaa Metsä Group. Kaikki hoituu niin kuin on sovittu ja suunniteltu. Metsäasiantuntijani Filip Raskinmäen kanssa asiat sujuvat todella hyvin; välillä soi- tan minä ja välillä hän minulle. Iso uudistushakkuu teh- tiin viime vuonna, ja heti tänä keväänä alueelle istutettiin tai- met. Uusi hakkuu on jo vireillä, kun sain sopivasti Filipiltä tiedon, että uudistuskypsän metsä- palstamme lähellä Metsä Group tekee toista hakkuuta. Fiksua yhdistää näin töitä ja työmaita.

JOHANNA NYMAN METSÄNOMISTAJA MUSTASAARI

metsä groupin viesti | 7

TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA CRISTOFFER BJÖRKLUND

LYHYESTI

INFO

Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC - ja FSC ®-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Maksuton tilakäynti • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsän terveydestä huolehtiminen • Monimuotoisuuspalvelut

Taimien tiheyden voi helposti tarkastaa esimerkiksi neljän metrin onkivavalla.

Näin tarkistat taimien tiheyden

PEFC/02-31-03 FSC-C111942

Jos vuosi sitten istutettu taimikko on päässyt liian harvaksi, kannattaa tehdä täydennysistutus.

INFO

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA HANNE MANELIUS

Jäsenpalvelu

KEVÄÄLLÄ kannattaa tehdä kierros viime vuonna istutetussa taimikossa ja tarkistaa, että uusi metsä on saanut hyvän alun. Ennen kuin muu kasvillisuus nousee, on helppo nähdä, miten taimet ovat selvinneet talvesta. Ennen kaikkea kannattaa varmistaa, että riittävän suuri määrä istuteuista taimista on kasvatuskelpoisia, sanoo Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine . ”Kasvatuskelpoisella taimella on terveet silmut, eikä siinä ole merkittävästi tuholaisten syöntijälkiä.” Taimien tiheyden puolestaan voi tarkistaa neljän metrin pituisella vavalla. Kun vavan kanssa pyörähtää ympyrän, laskee ympyrän sisään jäävien taimien määrän ja kertoo luvun 200:lla, saa selville hehtaarikohtaisen taimien

määrän. Koealoja kannattaa tehdä useita eri kohdissa uudistusalaa. ”Jos männyn taimikossa taimia on hehtaa- rilla alle 1 500, kuusen taimikossa alle 1 300 tai rauduskoivutaimikossa alle 1 100, kannattaa tehdä täydennysistutus”, Laine sanoo. Taimikon kehittymistä kannattaa seurata. Rehevillä paikoilla voi olla tarpeen torjua pinta- kasvillisuutta heinäämällä ensimmäisten vuo- sien aikana. Taimikon varhaisperkaus tehdään yleensä 4–8 vuotta istutuksen jälkeen, kun kasvatettavat männyn- tai kuusentaimet ovat noin metrin pituisia ja lehtipuusto alkaa haitata niiden kasvua, Laine sanoo. Hän muistuttaa, että Metsä Groupin metsäasiantuntijat neuvovat kaikissa taimiin liittyvissä kysymyksissä.

ASIAKASPALVELUMME on tavoitettavissa ma-pe klo 8–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com CHAT-PALVELU www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi

OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee

8 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA

AJANKOHTAISTA

Ilmoita linnunpesät VALTAOSA linnuista pesii huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana. Lajikirjo on suurin lehtipuuvaltaisissa rehevissä metsissä. Jotta pesintä ei häiriinny, Metsä Group suun- taa pesimäaikaiset hakkuut kuiville ja kuivah- koille kankaille. Jos yhtiö hakkaa lehtipuuvaltai- sissa metsissä tai korvissa, metsässä tehdään ennakkotarkastus pesintöjen havaitsemiseksi.

Metsäistä viisautta

METSÄ GROUP järjestää säännöllisesti webinaareja, joissa metsäammattilaiset keskustelevat ajankohtaisista kysymyk- sistä. Seuraavat webinaarit järjestetään 1.6., 28.8. ja 19.9. Webinaareihin voi ilmoit- tautua Metsä Groupin puunhankinnan kotisivujen kautta.

Jos metsänomistaja tietää esimerkiksi vuodesta toiseen asutun linnunpöntön tai suuren kolohaavan, asia kannattaa ottaa puheeksi oman metsäasiantuntijan kanssa.

Muista Seurakisat

Voitonjako nousi ennätykseen METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN edustajisto päätti huhtikuussa, että Metsäliitto Osuus-

LASTEN ja nuorten Seurakisoja järjestetään kesän aikana sadoilla paikkakunnilla ympäri Suomea. Seurakisat ovat yleisurheilun pai- kallistason kilpailumuoto, jossa kilpailemista voi kokeilla turvallisesti. Seurakisat mahdollistaa Metsä Group. Metsä Group ja Suomen Urheiluliitto ( SUL ) ovat sopineet lasten ja nuorison yleisurhei- lun pääyhteistyökumppanuudesta vuosina 2022–2024. Seurakisojen kisakalenteri löytyy osoitteesta www.kilpailukalenteri.fi .

metri edellisen neljän päättyneen tilikauden aikana. Ylijäämänpalautus maksetaan pää- osin osuuskunnan Metsä1-lisäosuuksina, mutta kunkin jäsenen osalta toimitettavaa ennakonpidätystä vastaavalta osin rahana. Kokonaisuudessaan päätetty voitonjako vuodelta on ennätyksellinen eli noin 101 mil- joonaa euroa (80 miljoonaa). Tästä ylijää- mänpalautuksena maksettavan puukauppa­ pohjaisen voitonjaon osuus on noin 15 prosenttia. Osuuskorot ja ylijäämänpalau- tukset maksettiin toukokuun 12. päivänä.

kunta maksaa jäsenen sijoittamille sääntömää- räisille perusosuuksille vuoden 2022 tuloksen perusteella korkoa 7,0 prosenttia (vuonna 2021 6,0 prosenttia). Metsä1-lisäosuuksille mak- setaan korkoa 6,5 prosenttia, A-lisäosuuksille 4,0 prosenttia (5,0) ja B-lisäosuuksille 1,0 pro- sentti (1,0). Lisäksi edustajisto päätti, että ylijäämän- palautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäse- neltä vastaanotettu teollisen ainespuun kuutio-

Kemissä tavataan

Lue QR-koodi ja kuuntele podcast hiilinieluista

METSÄ GROUP kertoo ajankohtaisista asi- oista Kemin vanhalla kauppatorilla lauantaina 10.6. kello 10–14. Paikalla on runsaasti yhtiön johtoa ja asiantuntijoita. Keskustelulle on varattu aikaa. Tilaisuudessa tarjoillaan herne- keittoa ja kahvia. Ilmoittautua ei tarvitse.

LÖYDÄT lisää podcasteja ja ääniartikkeleita Kuuntele metsää -palvelusta Spotifysta, Applen sovelluksesta ja Metsä Groupin verkkosivuilta.

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Tästäpä lisätietoja. Kuskin numerokin löytyy.

Nytpä mennään katsomaan isoa konetta.

Hyvä kun soitit, osasin sammuttaa.

Varo hakkuu- työmaa

Hieno kone!

Ilmoita tulostasi Puh. 050 123 456

Jipii!

Ohhoh!

metsä groupin viesti | 9

LYHYESTI

Äänekosken biotuotetehtaalla selvitetään, miten hiilidioksidin talteenotto ja biometanolin valmistus voidaan integroida tuotantolaitoksen järjestelmiin.

Hiilidioksidin talteenotossa on potentiaalia

Metsä Group selvittää yhdessä Fortumin kanssa puuperäisen hiilidioksidin talteenottoa ja jalostamista biotuotteiksi Äänekosken biotuotetehtaalla.

TEKSTI MATTI REMES KUVA METSÄ FIBRE

SELLUTEHTAIDEN ja muiden metsäteollisuu- den tuotantolaitosten sivutuotteina syntyy paljon puuperäistä hiilidioksidia, joka on kiin- nostava ja toistaiseksi pitkälti hyödyntämä- tön raaka-aine. Sillä voitaisiin korvata fossiili- sia materiaaleja erilaisissa kemianteollisuuden tuotteissa. Tämä on lähtökohta Metsä Groupin ja Fortumin käynnistämässä hankkeessa, jossa selvitetään hiilidioksidin talteenottoa ja sen jatkojalostusta vedyn kanssa esimerkiksi synteettiseksi metanoliksi. "Kyse on Äänekosken biotuotetehtaalla toteutettavasta taloudellis-teknisestä esi­ selvityksestä, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä. Selvitämme muun muassa, miten hiilidioksidin talteenotto ja biometanolin val- mistus voidaan integroida tuotantolaitoksen järjestelmiin", Metsä Groupin energiajohtaja Pirita Mikkanen kertoo. Vihreitä lopputuotteita Biotuotetehtaalla puuperäistä hiilidiok- sidia syntyy sellutehtaan meesauunissa,

soodakattilassa ja voimalaitoksessa. Hiilidiok- sidin talteenotto ei vaadi paljon energiaa. Sen sijaan vedyn valmistukseen tarvitaan runsaasti sähköä. Hiilidioksidista ja vedystä saatava synteet- tinen metanoli on täysin vihreää, jos hiilidiok- sidi on puuperäistä ja vety tuotetaan esimer- kiksi tuulivoimasta saatavalla uusiutuvalla energialla. "Tällaiselle tuotteelle on kasvavaa kysyntä muun muassa raskaan maantie- ja laivaliiken- teen polttoaineiden raaka-aineena. Haluamme kuitenkin, että biometanolista jalostetaan tulevaisuudessa muutakin kuin polttoaineita", Mikkanen sanoo. Vedyn tuotannossa syntyy lisäksi yhdeksän kiloa happea jokaista tuotettua vetykiloa kohti. "Happea voisi käyttää esimerkiksi palamis­ ilman happipitoisuuden nostamiseen erilai- sissa polttoprosesseissa." Meneillään useita hankkeita Fortumin ja Metsä Groupin selvitys on hyvä esimerkki yhteistyöstä, jossa eri teollisuuden-

alat hyödyntävät toistensa liiketoimintaosaa- mista. Metsä Group on mukana useissa muissakin tutkimus- ja yhteistyöhankkeissa, joissa kehi- tetään eri tuotevaihtoehtoja tuotantolaitoksilta talteen otetulle puuperäiselle hiilidioksidille. "Teknologia puuperäisen hiilidioksidin tal- teenotossa on kehittynyt. Edellytykset sen jatkojalostukseen erilaisiksi biotuotteiksi ovat kasvaneet", Mikkanen toteaa. Metsä Group tutkii myös vaihtoehtoja nesteyttää hiilidioksidia, joka myytäisiin edel- leen jalostettavaksi erilaisiksi vetytalouden lopputuotteiksi. Metsä Groupin tuotantolaitosten sivuvir- tana syntyy vuosittain noin kymmenen miljoo- naa tonnia puuperäistä hiilidioksidia. Mikkanen arvioi, että iso osa siitä on mahdollista hyödyn- tää taloudellisesti kannattavasti. "Se mahdollistaisi tulevaisuudessa uuden miljardiluokan biotuoteliiketoiminnan. Haem- me hiilidioksidille nimenomaan kannattavaa hyötykäyttöä, ei pelkkää talteenottoa ja varas- tointia."

10 | metsä groupin viesti

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

NIMITYKSIÄ

PÄÄTOIMITTAJALTA

Alkukesän kiireitä

Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat

METSÄÄ hoidetaan läpi vuoden, mutta kevät ja kesä ovat metsänomistajalle kiireisintä aikaa. Luonto lähtee kasvuun, uusia taimia istutetaan ja vanhojen taimikkojen kuntoa tarkastellaan. Taimikonhoitotyöt ja heinääminen ovat muka- vaa hyötyliikuntaa, jossa saa raitista ilmaa ja kunto kohenee. Jos elämän muut askareet vievät mukanaan, työssä voi hyödyntää myös ammattilaisia. Myöhemmin kesällä on sitten varhaisper- kauksen vuoro, jolla varmistetaan, että taimien kasvu pysyy hyvänä. Taimien ympärillä olevat muut puulajit on hyvä jättää kasvamaan, koska lajien kirjo edistää metsien monimuotoisuutta. Ja kun valitaan kasvupaikalle sopivat puulajit, suositaan sekametsiä ja tehdään metsänhoito­ toimenpiteet oikeaan aikaan, metsä kestää paremmin erilaisia sääolosuhteita ja tuholais- riskejä. Alkukesä on paras aika vierailla omassa metsässä ja tarkastaa puuston tilanne. Met- sänomistajan harmina ovat erilaiset tuholaiset, kuten suomalaisen kuusikon pahin vihollinen kirjanpainaja. Sen ensimmäinen sukupolvi parveilee metsässä juhannuksen aikoihin. Kuorellinen puutavara sekä vahingoittuneet puut onkin syytä poistaa metsästä ripeästi, jotta estetään kirjanpainajan leviäminen. Kuusikot voivat olla alttiina pitkin kesää kirjanpainajan tuhoille, koska hellekesien lisään- tyminen Suomessa on edistänyt kirjanpaina- jakannan leviämistä. Lämpiminä kesinä kirjan- painajalle syntyy toinenkin sukupolvi, jolloin ne saattavat tehdä tuhoaan vielä elokuussa. Heikkokuntoiset metsät, joiden vastustuskyky on huono, ovat ensimmäisenä vaarassa. Metsänomistajien oma aktiivisuus on tässä avainasemassa. Kun uudistamme vanhat met- sät ja pidämme huolta siitä, että puilla on sopi- vasti kasvutilaa koko elinkaarensa ajan, pidäm- me yllä metsien elinvoimaisuutta, terveyttä ja hyvää kasvua. Tuholaisetkin pysyvät kaukana. Oikein ihanaa kesänodotusta kaikille!

Aaltonen Sakari Puh. 040 661 0196 Pyhäranta, Uusikaupunki pohjoinen

Kohti kesää

Heikkilä Mika Puh. 050 598 1496 Juva etelä Isokääntä Laura Puh. 050 464 1505 Alavieska, Kalajoki Juntunen Arsi Puh. 040 626 2817 Suomussalmi länsi Linnusmäki Crista Puh. 040 655 5107 Renko Perälä Aleksi Puh. 050 598 7521 Karstula, Kyyjärvi

• Viljelykausi on käynnistynyt vilkkaasti jo lähes koko maassa. Kevät on hyvää aikaa taimien istuttamiselle ja siemen- ten kylvölle. Myös edellisen vuoden viljelyn tulokset kannattaa käydä tar- kistamassa ennen pintakasvillisuuden nousemista. • Oikea-aikaiset metsänhoitotyöt pitä- vät metsät terveinä ja elinvoimaisina ja lisäävät metsien hiilinieluja. Etenkin taimikonhoidot on tärkeää hoitaa oikea-aikaisesti. Näin metsästä kierto­ ajan kuluessa saatavan ainespuun määrästä suurempi osa on tukkia. • Metsä Group jättää taimikonhoidossa jo varhaisperkausvaiheesta lähtien noin 10 prosentin lehtipuusekoituksen havupuutaimikoihin. Se vahvistaa luonnon monimuotoisuutta, ja moni- puolinen puusto kestää yleensä paremmin erilaisia tuhoja. Ensisijai- sesti jätetään enintään havupuiden pituisia siemensyntyisiä rauduskoi- vuja. Myös muita lehtipuulajeja sääs- tetään siten, ettei kohteelta hävitetä mitään puulajia. • Kirjanpainajien parveilu on alkanut Etelä-Suomessa ja etenkin varttuneita kuusikoita kannattaa tarkkailla. Jos runkojen tyviltä löytyy ruskeaa purua tai rungosta pieniä reikiä, kertoo se kirjanpainajien iskeymistä. Myös tuore pihkavuoro on merkki siitä, että kirjan- painaja on iksenyt. Oman metsäasian­ tuntijan puoleen kannattaa kääntyä maastohavainnoista ja tarvittavista toimenpiteistä. • Kasvatuslannoitukset ovat jälleen kannattavia toimenpiteitä ja lannoit- teita on saatavilla. Muista myös ter- veyslannoitukset. Tuhkalannoitus sopii turvemaille ja entisten peltojen ja kaskialueiden kasvuhäiriöt korjaan- tuvat boorilannoituksella.

Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/puunhankinta

Anna palautetta !

LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME PALAUTETTA ja juttuideoita 15. elokuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottaneiden kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä. Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten.

KATARIINA SAELAN VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP

metsä groupin viesti | 11

METSÄ GROUPIN TULOS Kilpailukyky on kunnossa Metsä Groupin vuoden 2023 ensimmäinen vuosineljännes oli ennakoidusti edellistä neljännestä heikompi, mutta tuloksen voidaan silti arvioida olevan erinomaisella tasolla. V aikka konserni ylsi korkeaan tulostasoon, ovat Euroopan hei­ kon talouskehityksen ja korkean inflaation vaikutukset selvät

vaan metsätalous pitää suunnitella ja toteut­ taa siten, että elinympäristön tila todennet­ tavasti paranee.” Tavoitteen saavuttaminen edellyttää hänen mukaan tietoa metsäekosysteemien toiminnasta ja kykyä toimeenpanna met­ sienkäsittelyn menetelmien käytännön uudistuksia, jotta haluttu vaikutus ympä­ ristöön saadaan aikaan. Koska suojelun laa­ jentumisesta huolimatta suurin osa Suomen metsäpinta-alasta on metsätalouden piirissä tulevaisuudessakin, on metsätalouden toi­ minnan kehitys luontokadon ehkäisyssä ensiarvoisen tärkeää. Huhtikuun lopulla Metsäliitto Osuus­ kunnan omistajajäsenille julkaistiin tärkeä konkreettinen uudistavaa metsätaloutta toteuttava toimi eli uusi Metsä Group Plus -hoitomalli. Siinä metsien monimuotoi­ suus ja metsäluonto otetaan aiempaakin tarkemmin huomioon metsätöitä toteutet­ taessa. Tuleva hallituskausi on Suomen menes­ tyksen kannalta poikkeuksellisen tärkeä, Hämälä arvioi, elämmehän murroksen ja muutoksen aikaa monella tavalla: ilmasto­ kriisi, globaali poliittinen epävakaus, sota Euroopassa, kansantaloutemme epätasa­ paino.

Tammi–maaliskuu 2023 (1–3/2022) • Liikevaihto oli 1 634 miljoonaa euroa (1 594). • Liiketulos oli 276 miljoonaa euroa (341). Vertailukelpoinen liiketulos oli 276 miljoonaa euroa (244). • Tulos ennen veroja oli 271 miljoo- naa euroa (330). Vertailukelpoi- nen tulos ennen veroja oli 272 miljoonaa euroa (232). • Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto oli 15,3 % (15,8).

kaikilla liiketoiminta-alueillamme”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . Mekaanisen metsäteollisuuden kysyn­ nässä näkyvät rakennusteollisuuden uusien kohteiden aloitusten väheneminen. Kulut- tajahintojen nousu vaikuttaa vähittäiskau­ pan aktiivisuuden kautta pehmopaperituot­ teiden ja pakkausmateriaalien kysyntään. Sellua lopputuotteiksi jalostavan teollisuu­ den tuotannon rajoitukset niin Euroopassa kuin Aasiassa johtivat alkuvuonna sellun ylitarjontaan. ”Alavireisestä markkinatilanteesta huoli­ matta näkymät tuotesegmenttiemme pitkän aikavälin vahvaan kysyntään ovat ennallaan ja kilpailukykymme päämarkkina-alueil­ lamme on kunnossa.” Hämälän mukaan metsätalouden ja metsäteollisuuden on jatkuvasti kehityttävä, uudistuttava ja vastattava yhteiskunnalli­ seen kehitykseen. ”Helmikuussa julkaisimme uudistavan metsätalouden tavoitteen ja strategian. Toi­ minnallemme talousmetsissä tavoitetasoksi ei enää riitä luonnonhaittojen välttäminen,

”Jotta yhteiskuntana voimme säilyttää sen toimivuuden ja hyvinvoinnin, joihin pohjoismaissa on totuttu, on poliittisessa päätöksenteossa huomioitava vahvasti myös yritysten toimintaedellytysten turvaami­ nen. Vastavuoroisesti terveen yritystoimin­ nan on annettava panoksensa yhteiskunnan asettamien tavoitteiden toteutukseen.”

12 | metsä groupin viesti

TULOS

antama asiakaspalaute säilyi erinomaisella tasolla. Metsä Forest aloitti uuden, ylivoimai­ seen asiakaskokemukseen täh­ täävän palvelumallin koulutuk­ set Suomen henkilöstölle.

tuotantoa jouduttiin rajoitta­ maan ensimmäisellä neljännek­ sellä.

tulokseen vaikutti positiivi­ sesti erityisesti kartonkien keskihintojen nousu. Myös markkinasellujen keskihin- nat paranivat vertailukau- desta. Kannattavuutta heikensivät kartonkien ja markkinasellu­ jen alhaisemmat toimitusmää­ rät. Valuuttakurssivaihteluilla sisältäen suojaukset oli noin 24 miljoonan euron positiivi­ nen liiketulosvaikutus. Kustannukset nousivat kemikaaleissa, energiassa, kuitupuussa ja logistiikassa. Kemikaaleista kallistuivat erityisesti lipeä, peroksidit ja tärkkelys. Puukustannuksia nostivat puun kantohintojen nousu Suomessa ja Ruotsissa sekä korjuu- ja toimitusketjun kustannusten nousu.

Puunhankinta ja metsäpalvelut

LIIKEVAIHTOA nostivat hieman korkeammat puun hinnat ja liiketulosta korkeammat kat­ teet vertailujaksoon verrattuna. Suomessa yksityismetsien puukauppa kävi alkuvuonna hyvin vilkkaana ajankohtaan nähden. Kuitupuun hinnat jatkoivat nousuaan, ja tukkien hinnat nousivat lievästi. Korjuu­ kelit olivat alkuvuonna haasta­ vat, mutta paranivat tarkastelu­ jakson loppua kohti. Itämeren alueen puumark­ kinatilanne jatkui kireänä, koska Venäjältä ei enää hankita puuta EU -alueelle. Baltian puu­ markkinatilanteessa tapahtui alkuvuonna selkeä muutos, ja havukuitu- ja energiapuiden hinnat kääntyivät selvään las­ kuun. Ruotsissa havukuitupuun tilanne on tasapainottunut tar­ kastelujaksolla. Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankintakau­ palla. Ostomäärä kasvoi selvästi edellisvuoteen verrattuna, ja kysyntä kohdistui ennen kaik­ kea sulan maan aikana korjatta­ viin harvennusleimikoihin sekä hankintapuuhun. Energiapuun ostossa painotettiin latvusmas­ saa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsäliitto Osuuskun­ nan jäseniltä. Järeysrunkohin­ noiteltujen leimikoiden osuus harvennuskaupoissa kasvoi. Metsäpalveluiden myynti sujui hyvin. Metsänomistajien

Sellu ja sahat

METSÄ FIBREN liikevaihto ja -tulos laskivat vuoden 2022 ensimmäiseen vuosineljän­ nekseen verrattuna pääasiassa myyntivolyymien laskun ja raaka-aineiden hintojen nou­ sun seurauksena. Vuoden ensimmäisen neljän­ neksen aikana Metsä Groupin markkinahavusellujen keski­ määräiset myyntihinnat olivat Euroopassa 8 prosenttia ja Kii­ nassa 5 prosenttia korkeammat vuoden 2022 ensimmäiseen vuosineljännekseen verrattuna. Vuoden 2022 viimeiseen neljän­ nekseen verrattuna hinnat las­ kivat Euroopassa 5 prosenttia ja Kiinassa 2 prosenttia. Sahatavaran kysyntä on ollut alhainen kaikilla päämarkki­ noilla, ja Metsä Groupin saha­ tavaran keskiarvomarkkinahin­ nat olivat tammi–maalikuussa 23 prosenttia edellisen vuoden vastaavaa ajankohtaa alhaisem­ mat. Vuoden 2022 viimeiseen neljännekseen verrattuna saha­ tavaran hinta on noussut 3 pro­ senttia.

Puutuotteet

ALKUVUONNA 2023 Metsä Woo­ din liikevaihto pieneni hieman vertailukaudesta. Puuviilutuot­ teiden liikevaihto nousi, mutta Ison-Britannian liiketoiminnan euromääräinen liikevaihto laski. Koivu- ja havuvanerin sekä Ison-Britannian liiketoiminnan toimitusmäärät laskivat, mutta Kerto LVL -tuotteiden toimitus­ määrät pysyivät edellisen vuo­ den tasolla. Puuviilutuotteiden myyntihinnat nousivat merkit­ tävästi kaikissa tuoteryhmissä vertailukaudesta. Kannattavuus parani selke­ ästi edelliseen vuoteen verrat­ tuna etenkin koivuvanerilii­ ketoiminnan vahvaa kysyntää seuranneiden hinnankorotusten ansiosta. Myös Kerto LVL -liike­ toiminnan kannattavuus parani vertailukaudesta. Raaka-aineiden ja logistiikan hintojen nousu sekä haasteet koivutukin saatavuudessa vai­ kuttivat heikentävästi kannat­ tavuuteen. Koivutukin niukan saatavuuden takia koivuvanerin tuotantoa jouduttiin rajoitta­ maan. Yleinen rakentamisen aktiviteetti laski Euroopassa, minkä takia myös havuvanerin

 Pehmo- ja tiivispaperit

PEHMO- ja tiivispaperiliike­ toiminnan liiketulos on viime kuukausina vahvistunut, kun kustannusinflaation vaikutusta on saatu siirrettyä hintoihin. Pehmopaperituotteiden myyntimäärät ensimmäisellä vuosineljänneksellä olivat jonkin verran edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienem­ mät. Tuotannossa oli ajoittain markkinoista johtuvia seisok­ keja erityisesti Keski-Euroopan tehtailla. Tiivispaperien myynti jatkui edellisvuoden tasolla.

Kartonki

KARTONKILIIKETOIMINNAN vertailukelpoiseen liike-

LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET

Liikevaihto , milj. euroa

Vertailukelpoinen liiketulos , milj. euroa

1–3 2023

1–3 2023

1–3 2022

1–3 2022

601,3

6,8

517,4

5,6

PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT

161,8

24,6

170,4

9,1

PUUTUOTTEET

668,6

134,3

672,6

155,4

SELLU JA SAHAT

542,1

88,7

582

121,5

KARTONKI

343,1

46,8

254,7

-18,0

PEHMO– JA TIIVISPAPERIT

metsä groupin viesti | 13

PUUMARKKINAKATSAUS

PUUN KYSYNTÄ TOUKOKUUN LOPULLA

LÄNSI-SUOMI

ITÄ-SUOMI

POHJOIS-SUOMI

MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA

JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP

Puukaupan erinomainen vire on jatkunut Omistajajäsenet hyödynsivät vilkkaasti tarjolla olleen bonus- ja hintatakuukampanjan. Puuvaratilanteemme on hyvä ja ostamme aktiivisesti erityisesti harvennusleimikoita sekä hankintapuuta.

H yvä vire puumarkkinoilla on jatkunut, ja Metsäteollisuus ry:n jäsenten ostot yksityismetsistä ovat alkuvuonna olleet yli 50 prosenttia suuremmat kuin vuosi sitten. Mänty- ja koivukuitupuun viikkohinnat ovat vahvistuneet noin 40 prosenttia ja tukit yli 10 prosenttia vuoden takaisesta. Tällä hetkellä ostoslistamme kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot, koivutukki ja hankintapuu. Onnistuimme alkuvuonna tekemään korjuussa tuotantoennätyksen ja varastot nousivat tavoitellulle tasolle. Kesä jatkuu edelleen toimeliaana. Työllisyysnäkymä korjuuyrittäjillemme on hyvä, koska valmis­ taudumme Kemin biotuotetehtaan starttiin kolmannella neljänneksellä. Tehtaan puu­ logistiikan ja automatisoidun puunvastaan­ oton testit käynnistyivät huhtikuussa. Uudet PEFC - ja FSC -standardit saivat kansainvälisen hyväksynnän, ja niiden kou­ lutukset ovat parhaillaan menossa henkilös­ tölle ja kuljettajille. Itämeren alueen puumarkkinatilanteessa on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Balti­ assa kuitupuiden ja energiapuun hinnat ovat jatkaneet erittäin voimakasta laskua ja kuo­ renpäälliset tienvarsihinnat ovat kilpailuky­ kyiset Suomen vastaaviin verrattuna. Myös Ruotsissa kuitupuun tilanne on tasapainot­ tunut talven aikana. Meille ykkössijalla on aina kotimainen omistajajäsenten puu.

Lanseerasimme huhtikuussa uuden Metsä Group Plus -metsänhoitomallin, jonka tavoitteena ovat jatkuvasti elinvoimai­ semmat ja monimuotoisemmat suomalais­ metsät ylisukupolvisesti. Mallin mukaan hakkuissa jätetään enemmän säästöpuita ja tehdään enem- män tekopökkelöitä hehtaaria kohden kuin sertifiointijärjestelmät edellyttävät. Säästö­ puuryhmien polttamista lisätään, jotta laho­ puustoa muodostuu nopeammin ja palo- ympäristössä elävien lajien elinolot turva­ taan. Arvokkaiden elinympäristöjen ja ran­ tametsien osalta palvelu edustaa korkeinta nykyisin käytössä olevaa sertifioinnin vaati­ mustasoa. Metsä Group Plus mahdollistaa metsä­ talouden harjoittamisen aiempaakin enem­ män luontoarvoja kunnioittaen ja vastuulli­ nen ylisukupolvisuus toteutuu nykyistäkin paremmin: haluamme jättää metsäomai­ suuden paremmassa ja tuottavammassa kunnossa jatkajille. Malli on vapaaehtoinen, ja Metsä Group maksaa omistajajäsenille Metsä Group Plus -puusta hehtaarikohtai­ sen bonuksen sekä korvaa siten lisätoimista aiheutuvat kustannukset. Suosittelemme metsänomistajajäsenil­ lemme tämän uuden mallin mukaista toi­ mintaa laaja-alaisesti ja uskon, että siitä tulee merkittävä toimintatapa. Kuusenkirjanpainaja- ja myrskytuho- jen lähes reaaliaikaisesti tunnistavan

sovelluksen kehitystyö on edennyt ripeästi ja pääsemme pian lanseeraamaan tuotteen markkinoille. Uskon, että tämä tuo merkit­ tävää lisäarvoa metsänomistajille ja meille tulevaisuudessa. Aloitimme uuden palvelumallin koulu­ tuksen kenttähenkilöstölle talvella, ja täh­ täämme sen avulla entistä parempaan asia­ kaspalveluun. Panostamme edelleen harvennuksilla erinomaiseen korjuujälkeen. Metsäkeskuk­ sen viime vuoden lopulla julkaisemassa korjuujälkiselvityksessä on löytynyt järjes­ telmällisiä tiedonkeruun virheitä ja johto­ päätöksiä on tarkasteltava uudelleen. Omat tutkimuksemme osoittavat harvennusten korjuujäljen olevan hyvä. Aina kuitenkin löytyy parannettavaa meilläkin. Ilmastonmuutoskeskustelu jatkuu yhteis­ kunnassa aktiivisena. Ilmastomuutoksen torjunnassa olennaisinta on fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen ja toisaalta niiden korvaaminen uusiutuvilla raaka-aineilla. Metsäsektorin tarjoamat rat­ kaisut on saatava laajempana kokonaisuu­ tena esiin. Ensisijaisia keinoja metsänielun kasvattamiseen ovat hyvä ja oikea-aikainen metsänhoito, pitkäikäisten hiiltä sitovien puutuotteiden osuuden kasvattaminen, maaperäpäästöjen ja metsäkadon globaali vähentäminen. Hakkuurajoituksilla ei ole mahdollista saavuttaa pitkän aikavälin hyötyjä.

14 | metsä groupin viesti

Taimikonhoito on investointi kestävään metsänhoitoon

Taimikonhoidossa tehdään puille kasvutilaa. Varhaisperkaus on ajankohtainen yleensä 4–8 vuotta istutuksen jälkeen ja taimikon harvennus yleensä silloin, kun taimikko on 10–15-vuotias. Nuoren metsän hoito kannattaa tehdä, jos taimikonhoito on jäänyt tekemättä ajallaan. Taimikonhoidossa monimuotoisuus otetaan huomioon aina varhaisperkauksesta lähtien,

sillä taimikonhoidossa tehdyt valinnat vaikuttavat pitkälle metsän tulevaisuuteen. Taimikonhoidossa pyritään sekapuustoi- suuteen, koska se lisää monimuotoisuutta ja kestävyyttä muuttuvassa ilmastossa. Oma metsäasiantuntijasi kertoo, milloin taimikonhoito on sinun metsässäsi ajankohtainen. metsagroup.com/metsaasiantuntija

Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.

JÄSENET

Metsäverkko-sovellus toimii intuitiivisesti, mikä tarkoittaa, että käyttäjän

on helppo oppia sen käyttö kokeilemalla.

Puukauppaa äppiä painamalla missä vain, milloin vain Uusi Metsäverkko-mobiili on helppokäyttöinen, selkeä ja sopii monenlaisille metsänomistajille, sanoo Mikko Lumperoinen. ”Suorituskykyäkin löytyy”, hän kehaisee.

TEKSTI LAURA LENKKERI KUVAT MIKA ANKKURI JA SVSTUDIOART/FREEPIK

U udistunut Metsäverkon mobiili­ sovellus on ollut tarjolla sovellus­ kaupoissa maaliskuusta lähtien. Metsäverkon kehityksestä vastaava Metsä Groupin kehityspäällikkö Mikko Lumperoinen on tyytyväinen metsänomistajien arkea helpotta­ van työkalun uuteen versioon. ”Uusi Metsäverkko-mobiili on todella monipuolinen, sillä sieltä löytyy nyt koko Metsäverkko. Puukauppakin onnistuu nyt kokonaan mobiilisti.” Metsäverkko-mobiilin ensimmäinen versio tuli omistajajäsenten käyttöön vuonna 2015. Nyt julkaistusta uudesta versiosta löytyvät kaikki samat toiminnot kuin selainpohjaisesta Metsäverkostakin. Metsäverkko on kaikille metsänomistajille avoin pal­ velu, jossa voi hoitaa sähköisesti puukaupat ja metsän­ hoitotöiden tilaukset sekä ylläpitää metsäsuunnitelmaa ja tarkastella oman metsäomaisuuden kehitystä. Metsä Groupin omistajajäsenet pääsevät myös hallinnoimaan osuussijoituksiaan ja käyttämään verotyökalua. Metsäsuunnitelma on helppokäyttöinen Suurimman uudistuksen on kokenut mobiili metsä­ suunnitelma. ”Uudistuneessa mobiilisovelluksessa metsä- suunnitelman käytettävyyttä on kehitetty, ja se on nyt helppokäyttöinen ja havainnollinen ja sopii

kaikenlaisille metsänomistajille”, Lumperoinen kertoo. Metsäsuunnitelmassa tieto avautuu kerroksittain, joten aloitteleva metsänomistaja voi pysyä perustietojen tasolla, mutta perehtyneempi metsänomistaja voi edetä aina tarkkoihin puulajikohtaisiin tietoihin asti. Huomiota on kiinnitetty myös metsäsuunnitelman maastokäyttöön. ”Metsäsuunnitelmassa on hyvä suori­ tuskyky ja se toimii jouhevasti. Myös kartta toimii aiem­ paa sujuvammin”, sanoo Lumperoinen. Hänen mukaansa metsäsuunnitelman kehitystyö jat­ kuu ja uusia ominaisuuksia on luvassa kuukausittain. ”Esimerkiksi aiemmasta versiosta tutut omat muis­ tiinpanot ja toimenpiteiden merkitseminen valmiiksi ovat tulossa ensimmäisten parannusten joukossa. Myös uusia teemakarttoja ja karttatasoja sekä karttatyökaluja lisätään mobiilisovellukseen tulevissa päivityksissä.” Mobiilisovelluksen uudessa versiossa puukauppa on mahdollista tehdä täysin mobiilisti. Helpoiten puu­ kauppa sujuu, jos metsäasiantuntija on lähettänyt Metsäverkkoon puukauppatarjouksen, koska sen hyväksyminen käy nyt mobiilisovelluksessa kätevästi. Turvallinen kirjautuminen Kun Metsäverkko-mobiili on ladattu sovelluskaupasta ja sinne kirjaudutaan ensimmäistä kertaa, tarvitaan verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Lumpe­ roinen neuvoo varmistamaan, että biometriset tun­ nisteet on otettu puhelimen asetuksissa käyttöön.

metsä groupin viesti | 17

Kiinteistön perustiedot

Hakkuut

Toimenpiteet

Kiinteistöluettelon Enemmän-painikkeesta aukeaa kiinteistön yhteenvetonäkymä, jossa näytetään perustiedot puustosta

Hakkuut-lista näyttää kuvioittain suunnitellut hakkuut ja arvion niistä saatavista tuloista.

Kuvion tiedoista aukeaa ensimmäisenä Toimenpiteet-välilehti

Hampurilais- valikosta löytyy kaikki Metsäverkon toiminnot

Alareunan karuselli- valikosta voit valita, tarkasteletko perus- tietoja, hoitotöitä, hak- kuita vai kuvioluetteloa.

Kuvion numerosta avautuvat kuvio- tiedot.

Toimenpiteet- välilehdellä listataan kuviolle suunnitellut hakkuut ja metsän- hoitotyöt sekä niiden tulo- tai menoarvio.

Nuolipainikkeesta saa avattua hakkuukertymän, kuten tässä esimerkissä on tehty.

Mökki-kuvakkeesta pääset aina takaisin kiinteistöluetteloon Tähtäin avaa kartan ja kohdistaa kartan kuviolle

”Silloin seuraavilla kerroilla sovelluk­ seen pääsee pin-koodilla, sormenjäl­ kitunnistuksella tai kasvojentunnistuksella.” Vahva tunnistautuminen on voimassa aina kaksi kuukautta kerrallaan edellisestä sovelluksen käytöstä laskien. Jos sovelluksen avaa sinä aikana uudestaan, riittää biometri­ nen tunnistautuminen. Jos sovellus on käyt­ tämättä kaksi kuukautta tai jos sovelluksesta

niiden suorituskykykään ole kovin hyvä”, sanoo Lumperoinen. Hän rohkaisee kokeilemaan mobiili­ sovelluksen käyttöä, vaikka Metsäverkko ei olisi entuudestaan tuttu. ”Sovellus toimii hyvin intuitiivisesti, ja siellä suunnistamalla oppii sovelluksen käytön parhaiten. Metsäsuunnitelma ei myöskään mene käytöstä rikki.”

kirjautuu ulos Asetukset-valikon kautta, vaaditaan seuraavalla kerralla vahva tunnis­ tautuminen. Metsäverkko-mobiilin käyttö edellyttää puhelinta, jonka käyttöjärjestelmä on vähintään Android 10 tai IOS 12. ”Tietoturvasyistä emme tue sellaisia versioita, joihin ei enää tarjota käyttöjär­ jestelmäpäivityksiä. Käytännössä tällaiset puhelimet ovat yli viisi vuotta vanhoja, eikä

18 | metsä groupin viesti

JÄSENET

Puustotiedot

Puustotiedoista voi tarkastella perustietoja tai avata vielä tarkemmat puulajikohtaiset tiedot.

Kartta

Kartalla näkyvät kuvionumerot ja valitut karttatasot.

Tästä painikkeesta pääset valitsemaan karttatasoja.

Kuvionumeron kyltin väri kertoo kuviolle suunnitellun toimen- piteen kiireellisyyden. Punainen: toimenpide 0-2 vuoden sisällä Keltainen: toimenpide 2-5 vuoden päästä Sininen: toimenpide yli 5 vuoden päästä Harmaa: ei toimen- pide-ehdotuksia GPS-tähtäin kohdis- taa kartan käyttäjän sijainnin mukaan. Käyttäjän sijainti näkyy kartalla liilana ympyränä.

Nuoli- painikkeesta avataan tarkemmat puulajikohtaiset tiedot.

Alareunan karuselli- valikosta voit siirtyä tarkastelemaan myös kuvion perus- tietoja, toimenpiteitä tai lisätietoja.

Alkukesästä Metsäverkon verotyökalua uudistetaan mobiililaitteille. Esimerkiksi ajopäiväkirjan ylläpito ja metsätalouden menojen kirjaaminen ja kuittien liittäminen käy kätevästi heti, kun metsätalouden matka on tehty tai kuitti on kädessä. Näin vero­ muistiinpanot saa tehtyä vuoden mittaan ja veroilmoituksen laadinta käy seuraavana keväänä helposti.

metsä groupin viesti | 19

JÄSENET

Metsäverkko käytössä joka viikko Metsäverkossa ovat kaikki palvelut, joita metsänomistaja tarvitsee metsätilansa asioi- den hoitamiseen, Joni Hokkanen sanoo. Kiitosta saa sovelluksen käyttäjälähtöisyys.

TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKKO KANKAINEN

E nsimmäisen kerran Joni Hokka- nen kokeili Metsäverkkoa vuonna 2017 yhdessä isänsä kanssa. Mik­ kelissä sijaitsevalla Pekkolan koti­ tilalla oli hiljattain sovittu puukaupasta Metsä Groupin kanssa, ja Metsäverkko osoittautui käteväksi työkaluksi puukau- pan jälkeisten toimenpiteiden etenemisen seurantaan. Neljä vuotta myöhemmin tila siirtyi sukupolvenvaihdoksessa Hokkasen ja hänen kahden sisarensa omistukseen. Sen jälkeen Hokkanen on käyttänyt Metsäverkkoa lähes viikoittain. Hokkanen opiskelee Lappeenrannassa LUT -yliopistossa tuotantotalouden diplomi- insinöörin tutkintoa. Opinnot ovat tarjon­ neet näkemystä myös kotitilan hoitoon. ”Olemme yhdessä Metsä Groupin metsä­ asiantuntijan kanssa rakentaneet tilalle kan­ nattavaa tuotantomallia, eli pohtineet, mitä olemassa olevilla resursseilla tulisi tehdä, jotta metsätalous olisi mahdollisimman tuottavaa pitkällä aikavälillä”, Hokkanen kertoo. Tässä työssä Metsäverkko on ollut apuna. ”Pidän paperittomuudesta ja siitä että Metsäverkossa kaikki tarvittava on sähköi­ sesti arkistoitu ja järjestyksessä.” Selkeä ja intuitiivinen palvelu Metsäverkko on Metsä Groupin asiakkaille suunnattu maksuton verkkopalvelu, joka on kehitetty helpottamaan metsäomai­ suuden hallintaa. Metsäliitto Osuuskun­ nan omistajajäsen voi tehdä Metsäverkossa osuussijoituksia sekä seurata metsänsä kas­ vua ja sen arvon kehitystä. Metsäverkkoon kirjaudutaan pankkitun­ nuksilla tai mobiilivarmenteella. Sovellusta voi käyttää sekä selainpohjaisena että mobii­ liversiona. Etenkin keväällä päivitetty Metsä­ verkko-mobiili saa Hokkaselta kiitosta. ”Päivityksen jälkeen mobiilisovellus vastaa enemmän selainpohjaista sovellusta. Suunnittelussa on selvästi huomioitu käyttä­ jälähtöisyys. Palvelu on visuaalisesti selkeä ja intuitiivinen.” Metsä Group tuo kaiken Metsä­ verkossa tapahtuvan kehityksen myös

Metsäsektoriin liittyvät uudet teknologiat ja tulevaisuuden ratkaisut ovat mielenkiintoisia. On tärkeää pysyä mukana kehityksen kärjessä, Hokkanen sanoo.

veroilmoituksen jättämiseen. Ohjelma opas­ taa käyttäjäänsä, ei tarvitse olla ekonomi tai kirjanpitäjä pärjätäkseen sen kanssa.” Hokkasen mukaan Metsäverkon yhteis­ käyttö yhtymän osakkaiden kesken on ollut sujuvaa. ”Sisareni ovat valtuuttaneet minut hoi­ tamaan asiakkuutta. Asioiden hoitamista nopeuttaa, kun ajantasainen tieto on kaik­ kien osakkaiden käytettävissä.” Alkukesästä myös Metsäverkon verotyö­ kalua uudistetaan mobiililaitteille. Uudis­ tettuun verotyökalu toimii erityisen hyvin mobiililaitteilla. Esimerkiksi ajopäiväkirjan ylläpito ja metsätalouden menojen kirjaami­ nen ja kuittien liittäminen käy kätevästi heti kun metsätalouden matka on tehty tai kuitti on kädessä. Näin veromuistiinpanot saa teh­ tyä vuoden mittaan ja veroilmoituksen laa­ dinta käy seuraavana keväänä helposti.

mobiilisovellukseen. Esimerkiksi omat muistiinpanot ja toimenpiteiden merkitse­ minen valmiiksi ovat tulossa mobiilisovel­ lukseen myöhemmissä päivityksissä. Verotyökalu helpotti urakkaa Metsäverkon Verotyökalu-ohjelman kautta metsänomistaja voi poimia kaikki Metsä Groupin kanssa tehtyjen puukauppojen tulot sekä yhtiöltä tilattujen metsänhoitotöi­ den kustannukset suoraan verokirjanpitoon. Mobiilisovelluksen Kirjanpito-osiolle metsänomistaja voi kirjata ja tallentaa tosit­ teita sekä päivittää ajopäiväkirjaa. Kirjauk­ set tallentuvat suoraan Metsäverkon Vero­ työkaluun, josta veroilmoituksen voi vii­ meistelyn jälkeen lähettää suoraan verotta­ jalle. ”Käytin Metsäverkon Verotyökalua metsäyhtymämme viimeisimmän metsä-

20 | metsä groupin viesti

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56

Powered by