METSÄT
LEHDON HAKKUULLA TILAA METSÄLEHMUKSILLE
Metsänomistaja Jyrki Viukarin lehdossa tehtiin luonnonhoidollinen hakkuu tänä talvena. Poimintahakkuissa poistettiin metsälehmusten kasvua haittaavia kuusia. ”Erinomainen hanke”, metsänomistaja kehaisi.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKA ANKKURI
L ehtometsät ovat tärkeä elin ympäristö monelle uhanalaiselle metsälajille. Etenkin vanhoissa lehdoissa arvokas, lehtipuusta riippuvainen, lajisto voi kuitenkin kärsiä kuusten voimakkaasta kasvusta. Tällai sissa tilanteissa kannattaa hoitaa lehto elinympäristöä luonnonhoidollisella hak kuulla. Pälkäneläisen metsänomistajan Jyrki Viukarin lehdossa tehtiin luonnonhoidolli nen hakkuu maaliskuussa 2023. ”Metsätilaani kuuluu noin 1,6 hehtaarin kokoinen lehto, Evinsalon lehmusmetsikkö, joka rauhoitettiin 2000-luvun alussa. Metsä- keskus laati lehtoon hoitosuunnitelman, jonka Ely-keskus hyväksyi”, Viukari kertoo. Viukari oli aiemmin tehnyt puukaupan toisaalla tilallaan. Hakkuut olivat alkamai sillaan, kun Viukarin puhelin soi. Langan toisessa päässä oli Metsäkeskuksen luon nonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen , joka tiedusteli, olisiko hakkuiden yhteydessä mahdollista hoitaa lehtoa. ”Vastasin, että kyllä minulle sopii.” Kuuset leimattiin yksitellen Puhelun jälkeen asiat etenivät rivakasti. Ruutiainen otti yhteyttä Metsä Groupin metsäasiantuntija Herman Walkeajärveen , ja pari päivää myöhemmin Walkeajärvi, Ruutiainen ja Viukari tapasivat metsä käynnin merkeissä.
”Teimme samalla metsänomistajan kanssa kaupan lehdosta korjattavista kuu sista”, Walkeajärvi kertoo. Metsäkeskuksen Ruutiainen leimasi poistettavat kuuset ja suunnitteli ajoura verkoston. Yhdessä Metsä Groupin kanssa laadittiin hakkuukoneen kuljettajalle kirjal liset korjuuohjeet. Ohjeissa kuljettajaa opas tettiin poistamaan metsälehmusten ympä riltä kuusia, jotka haittaavat niiden kasvua. ”Lehdot ovat erityiskohteita. Kun pois tettavat puut on merkitty kuitunauhalla, koneenkuljettajan työ helpottuu, sillä hänen ei tarvitse itse tehdä valintaa”, Walkeajärvi sanoo. Lehdot hoidetaan talvella Lehtoja on vain noin prosentin verran kaikista Suomen metsistä, mutta moni muotoisuudella ja uhanalaisten lajien luku määrällä mitattuna niiden merkitys on pinta-alaa suurempi. Arvioiden mukaan lähes puolet metsien uhanalaisista lajeista elää lehdoissa. Kerroksellinen elinympäristö ja runsas ravinto houkuttelevat lehtoihin lintuja, joita hehtaarilla pesii selvästi suurempi määrä kuin kangasmetsissä. ”Evinsalon lehmusmetsikön hoitohak kuut teetettiin talvella, jotta työ ei häiritse lintujen pesintää. Talvella maa on myös rou dassa, joten painaumien riskiltä vältytään”, Walkeajärvi sanoo.
Maaliskuu oli Evinsalon lehmusmetsi kön hoitohakkuiden kannalta erinomainen. ”Hakkuut osuivat talven parhaaseen keliin”, Walkeajärvi kehaisee. Luonnonhoitoa suositellaan Takavuosina lehtoja raivattiin pelloiksi niiden ravinteikkaan maaperän vuoksi. Jäljellä olevista lehdoista edustavimmat on suojeltu lehtojen suojeluohjelmassa. Monet talousmetsien lehdoista on mahdollista suojella vapaaehtoisesti METSO -ohjelman kautta, joko pysyvästi tai määräaikaisesti, jolloin suojelusta maksetaan metsänomis tajalle korvaus. Metsä Group suosittelee omistajajäsen tensä talousmetsien lehdoille ensisijaisesti luonnonhoitoa, mikä tarkoittaa sitä, että lehtojen käsittelyssä painotetaan puunkas vatuksen sijaan monimuotoisuutta paranta via hoitotoimia. Päätöksen käsittelystä tekee aina metsänomistaja, ja neuvoja saa omalta metsäasiantuntijalta. Metsäkeskuksen Ruutiainen toimii pro jektipäällikkönä Lehtokeskusalueiden luon tohelmet -hankkeessa, joka tukee lehtojen luonnonhoidollisia toimia. Hankkeelta saa apua lehtojen hoitotöiden suunnitteluun, ohjeistukseen ja töiden tekemiseen. Hoito töistä maksetaan työn toteuttajalle korvaus, mikäli niistä aiheutuu ylimääräisiä kuluja. Kokonaisuuden kannalta järkevintä on yhdistää lehtojen hoito lähellä sijaitsevien
28 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook