METSÄT
KOMMENTTI
Etämetsänomistaja: pidä huolta yli- sukupolvisuudesta SUOMALAISEN perhemetsätalouden perustan muodostaa ylisukupolvisuu- den käsite: metsä jätetään jälkipolville paremmassa kunnossa kuin sen itse sai. Tämän vaaliminen on etämetsän- omistuksen tuleva haaste, arvioi Etä- metsänomistajien Liiton puheenjohtaja Rauno Numminen . ”Kun metsät sijaitsevat kaukana kotoa, eikä tilalla voida käydä sään- nöllisesti, metsäosaaminen ei samalla tavoin siirry lapsille”, Numminen sanoo. Numminen neuvoo hyvissä ajoin antamaan lapsille vastuuta metsätilan hoidosta. Vastuunottoon voi kannus- taa esimerkiksi tarjoamalla lapsille osan puukauppatuloista. ”Miksei metsäasiantuntija voisi vinkata, että otapa seuraavalla kerralla poika tai tytär mukaan neuvotteluihin”, Numminen ehdottaa.
Ammattilaisten verkko auttaa
Etämetsänomistaja Irma Wellingin koti on Lemillä ja kaukaisin metsätila Imatralla yli 70 kilometrin päässä.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA JANI KAUTTO
I rma Wellingistä tuli metsänomistaja vuonna 1998, kun hän peri sisartensa kanssa isänsä metsätilan. Yli kymme nen vuotta myöhemmin Welling jäi eläkkeelle, ja samaan aikaan perikunta jaet tiin niin, että suurin osa metsästä jäi hänelle. ”Metsä kiinnosti ja ajattelin, että eläk keellä minulla olisi aikaa sen hoitoon.” Perikunnan omistusaikaan tilan metsiä oli uudistettu voimakkaasti, mutta taimi kot olivat jääneet huonolle hoidolle. Welling ryhtyi ensitöikseen laittamaan niitä kun toon. ”Taimikoissa alkoi tehokuuri. Yhtenä vuonna raivasin 20 hehtaaria, se oli ihan täyspäiväistä työtä.” Welling asuu Lemillä mutta metsä sijaitsi Imatralla. Etäisyyttä kotoa kauimmaiselle palstalle oli 72 kilometriä. Sitä ei olisi ollut mielekästä taittaa autolla päivittäin.
todellisia ongelmia päästä valvomaan hakkuuta.” Wellingin mukaan etämetsänomistajan kannattaa pyrkiä luomaan ympärilleen luo tettavien ammattilaisten verkosto. ”Itselläni on luottometsuri, jonka puo leen käännyn aina tarvittaessa.” Welling on Saimaan Metsänomistajat ry:n puheenjohtaja. Yhdistystoiminta tar joaa metsänomistukseen tukea ja kokemus pintaa. Tänä keväänä hän oli ehdokkaana Metsäliitto Osuuskunnan edustajiston ja piiritoimikuntien vaaleissa. Metsäosaamistaan Welling on kasvat tanut aktiivisesti muun muassa lukuisilla kursseilla ja webinaareissa. ”Metsänomistajalla pitää olla ymmär rystä taloudesta ja luonnosta, ja oppimista riittää koko ajan. Etenkin etämetsänomista jan pitää tietää ihan hirveän paljon itse.”
”Tilalla on pieni taukotupa, mutta kylmällä siinä ei voi yöpyä. Loppujen lopuksi minun piti vuokrata Imatralta asunto.” Luottotekijöiden verkosto Oman metsän hoitaminen oli palkitsevaa. Se oli niin mukavaa, että seuraavina vuo sina Welling osti lisää metsää. Nykyään hän omistaa yhteensä seitsemän metsätilaa eri puolilla Etelä-Karjalaa. Etäisyydestä seuraa joukko haasteita, joita Welling on joutunut ratkomaan. Kuka auraa tien pals talle? Mistä löytää luotettava metsäpalvelu- yrittäjä nuoren metsän hoitokohteelle? Miten ehtiä valvomaan hakkuita? ”Usein hakkuukoneen kuljettaja ottaa yhteyttä silloin, kun kone on jo palstalla. Ymmärrän sen, sillä heidänkin aikataulunsa elävät. Mutta jos tila on kaukana, tuottaa
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook