Lahopuussa elää oma lajistonsa, joten sen lisääminen on tärkeää.
METSÄT
Kohti uutta metsäajattelua
Uudistava metsätalous nojaa ajatukseen, että talouskasvu ei enää merkitse luonnon- tilan heikkenemistä. Kyseessä on systeeminmuutos, sanoo Timo Lehesvirta.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA MIKA ANKKURI
J os ajatellaan, miten voisi alkuperäisluonto, sen tilalle perustetaan tuotantoalue. Näinhän tunnetusti toimivat monet yritykset, jotka hyödyntävät luon nonvaroja. Metsäteollisuudessa tämä voi tarkoittaa vaikkapa sitä, että raaka-aine tuotetaan alueella, josta on poistettu luon taiset puulajit ja korvattu ne nopeammin kasvavilla vieraspuulajeilla. Sen takia Metsä Group on linjannut, että se ostaa ja käyttää jalostuksessa ainoastaan kotimaisia puulajeja. ”Tällä on luontovaikutuksensa”, sanoo yhtiön johtava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta . ”Me emme siirry esimerkiksi amerikka laisiin havupuihin, kuten douglaskuuseen tai kontortamäntyyn, vaikka sellaistakin joskus esitetään. Jos näin tehtäisiin, metsien lajimäärä romahtaisi.” kuvata teollisen tuotannon valta virtaa maailmassa, yksi tapa voisi kuulua näin: ensin hävitetään Uusi normaali Asia ei sinänsä ole uusi, onhan Metsä Group tähänkin saakka kasvattanut vain kotimaisia puulajeja. Linjaus mainitaan kuitenkin tärkeässä yhteydessä: se on Metsä Groupin uudistavan metsätalouden ohjelman ensimmäinen kohta. Uudistava metsätalous tarkoittaa, että suomalaisen luonnon tilaa parannetaan ja että sen tarjoamia hyötyjä hallitaan koko naisvaltaisemmin, hiilinielusta pölyttäjiin ja marjasatoihin. Tavoitteena on, että kun metsä siirtyy seuraavalle sukupolvelle, se on elinvoimaisempi ja monimuotoisempi kuin silloin, kun edeltävä sukupolvi sai sen itselleen. Lajien määrä lisääntyy ja myös uhanalaistumiskehitys vaiheittain päättyy. Monimuotoinen metsä myös kestää muut tuvaa ilmastoa aiempaa paremmin. Siten
ympäristö- ja puuntuotannolliset tavoitteet tukevat toisiaan. Lehesvirta sanoo, että linjaus muuttaa ajattelutapoja: talouskasvu kytketään irti siitä, että luonnontila heikkenee. ”Luontokadon pysäyttämisestä on tulossa uusi normaali. Haluamme olla tämä junan veturissa. Kyseessä on talousjärjestel män systeemimuutos, jollaista kukaan ei ole laajamittaisesti tätä ennen tehnyt.” Lisäsuojeluun ei tähdätä Lehesvirta korostaa, ettei kyseessä ole suo jelun lisäämiseen tähtäävä ohjelma, jossa päätarkoitus olisi siirtää mahdollisimman suuri määrä metsiä talouskäytön ulkopuo lelle. Metsä Group hyödyntää jatkossakin puuraaka-ainetta, mutta se tehdään siten, että luonnon tila kokonaisvaikutuksina paranee. ”Usein esitetään, että planeetta voidaan pelastaa vain siirtämällä luonto pois talous toiminnan piiristä. Suojelua toki tarvitaan, mutta fiksuimmat tuotantotavat mahtuvat myös tulevaisuuden suunnitelmiin. Meidän agendamme kuitenkin on harjoittaa uudis tavaa biotaloutta.” Sekin on hyvä muistaa, että suuri osa keinoista on tuttuja entuudestaan, kuten vaikkapa lahopuiden ja jättöpuiden lisäämi nen, rantakaistaleiden suojelu ja sekapuus ton suosiminen. Loistava tulevaisuus tiedossa Monet metsänomistajat ovat hämillään kiihkeän metsäkeskustelun takia, ja osa pelkää, että EU tai Suomen valtio alkavat rajoittaa hakkuita. Lehesvirta sanoo, että suomalainen teollisuus on monessa asiassa edelläkävijä, eikä sillä ole hätää. ”Meillä on loistava tulevaisuus edes sämme. Ympäristöhaasteisiin täytyy kui tenkin löytää puuntuotannollinen ja
liiketaloudellinen motivaatio. Ilman sisäistä motivaatiota vaihtoehtona on velvoitemoti vaatio.” Hän tarkoittaa, että jos metsäsektori ei itse tee muutoksia, toiminnan ehdot asettaa joku toinen, joka saattaa tulla metsäsektorin ja Suomen rajojen ulkopuolelta. ”Elämme vahvojen mielikuvien maail massa. Metsien ympärillä on paljon tietoa, mutta myös tunnetta.” Metsänomistaja on ykkönen Uudistavaan metsätalouteen kuuluu, että Metsä Group seuraa, miten metsä luonnon ja sen tarjoamien ekosysteemi palveluiden tila kehittyy. Puuntuotannon vaikutukset mitataan tieteeseen nojaavin menetelmin, ja tavoitteena on kehittää mittaustuloksista todenteet tuotteisiin ja arvoketjuihin. Metsä Group on asettanut itselleen tavoitteen, että luonnontilan vah vistamistoimien vaikutusten pitää näkyä mittaustuloksissa viimeistään vuonna 2030. Mittaaminen on vaikeaa, mutta onneksi Suomessa on maailman paras ekologinen tieto metsistään, Lehesvirta sanoo. Mittauk sissa käytetään julkista paikkatietoa, kansal lista inventointitietoa sekä Metsä Groupin itse keräämää dataa. ”Ensimmäiset mittaukset tehdään tänä ja ensi vuonna. Jokainen mittaus on aina luo tettavampi kuin edellinen.” Uudistavan metsätalouden ohjelma on hyväksytty Metsä Groupin hallituksessa, ja ohjelmaa on esitelty omistajajäsenkunnalle. Metsä Group ei itse juuri omista metsää, vaan se hankkii valtaosan puustaan omista jajäseniltään. Nämä omistavat yhteensä noin puolet Suomen yksityismetsistä. ”Metsä tuottaa metsänomistajille lisä arvoa, ja siitä pidetään kiinni toimintamme punaisena lankana.”
32 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook