Metsä Groupin Viesti 2 - 2023

TUTKIMUSTIETOA

Vanhojen metsien kehitys

Puuntuotannon maa Suojeltu

Yli 160-vuotiasta metsää talousmetsissä ja suojelualueilla Pohjois-Suomessa

Yli 120-vuotiasta metsää talousmetsissä ja suojelualueilla Etelä-Suomessa

1 000 ha

Lähde: Luke / VMI

1400 1200 1000

800 600 400 200 0

1980 1990 1999 2006 2011 2016 2020

Hyviä uutisia monimuotoisuudelle

Etelä-Suomessa on enemmän vanhaa metsää kuin 1980-luvun alussa.

TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVA ERKKI OKSANEN / LUKE

U seat monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet Etelä- Suomen talousmetsissä ovat kehittyneet viime vuosikym meninä myönteiseen suuntaan. Näin summaa tutkimuspäällikkönä Luonnonvarakeskuksessa työskentelevä Kari T. Korhonen , joka on analysoinut Val takunnan metsien inventoinnissa ( VMI ) saatuja aineistoja 1980-luvulta nykypäi vään. Vanhoja eli yli 120-vuotiaita metsiä on nyt Etelä-Suomessa enemmän kuin 1980- luvun alussa ja selvästi enemmän kuin vuosisata sitten. Vuosina 2006–2016 van hojen metsien määrä väheni suurien hak kuumäärien takia mutta on tämän jälkeen taas kääntynyt kasvuun. Korhonen on hie man yllättynyt käännöksestä.

”Yhä isompi osa metsästä on viljely metsiä. Ne kasvavat luontaisesti syntyneitä metsiä nopeammin hakkuukypsiksi eli eivät talousmetsissä juuri saavuta 120 vuo den ikää, jos metsät uudistetaan edes suurin piirtein uudistuskriteerien mukaan. Lisäksi hakkuut ovat olleet viime vuosinakin kor kealla tasolla, joten vanhan metsän alan kääntyminen kasvuun vuoden 2016 jälkeen on yllättävä iloinen uutinen luonnon moni muotoisuudelle.” Lehtipuumetsät lisääntyneet Etupäässä Suomen metsät kasvavat män tyä ja kuusta, ja lehtipuuvaltaisten metsien lisääntymistä pidetään monimuotoisuutta lisäävänä tekijänä. Etelä-Suomessa lehti puuvaltaisten metsien pinta-ala on kasva nut 60 prosentilla vuodesta 1980.

”Enimmäkseen tämä lisäys tapahtui 1990-luvulla, kun maataloudesta luovuttiin ja peltoja metsitettiin lehtipuilla. Sittemmin hirvikantojen on annettu kasvaa niin pal jon, että se on rajoittanut koivun käyttöä.” Talousmetsähehtaarilla haavan määrä on neljänä vuosikymmenenä kaksinkertaistu nut, ja tällä vuosituhannella pihlajan määrä on lisääntynyt 40 prosenttia ja raidan määrä 30 prosenttia. Pihlajan ja raidan lisääntymis- tä selittää Korhosen mukaan muutos taimi konhoidon byrokratiassa. 1980-luvulle asti metsänomistajan piti pantata osa uudistus hakkuurahoista, kunnes viranomaiset olivat tarkastaneet, että istutetusta taimikosta oli asianmukaisesti harvennettu lehtipuita pois. ”Kun järjestelmästä luovuttiin, taimi konhoidon taso laski ja lehtipuitakin jäi metsään enemmän.”

38 | metsä groupin viesti