Valtakunnan metsien inventoinnin maastotyöpari Erkki Salo ja Ville Pietilä mittaa koepuuta Masser-mittasaksilla.
Kuollutta puuta enemmän Kuolleen puun määrä on Etelä-Suomen talousmetsähehtaareilla melkein kaksin kertaistunut tällä vuosituhannella. ”Kovaa kuollutta puuta” eli ”vähintään poltto puuksi kelpaavaa puuta” on seurattu kau emmin, ja 1980-luvulta sen määrä on nelin kertaistunut. ”Ihmisille on 1990-luvun puolivälistä lähtien alettu kertoa kuolleiden puiden mer kityksestä monimuotoisuuden kannalta ja kehotettu jättämään niitä metsään”, Korho nen sanoo. ”Tosin samaan aikaan väki on vähen tynyt maaseudulla, eikä juuri kukaan enää edes halua kerätä yksittäisiä kuolleita puita metsästä pois.” Etelä-Suomessa oli myös vuosina 2000 ja 2010 kovat myrskyt, jotka kaatoivat paljon puuta. Pohjoisessa suojelu pelasti Pohjois-Suomessa kehitys on monimuo toisuuden osalta ollut synkempää. Van hat eli yli 160-vuotiaat metsät vähenivät siellä selvästi aikavälillä 1980–2011. Sittem min niiden määrä on pysynyt jotakuinkin vakaana.
arvioitu kolmesti, ja tulkinnat Korhosen mukaan vaihtelevat: toiset tutkijat katso vat uhanalaistumiskehityksen pysähtyneen mutta toiset sanovat sen korkeintaan hidas tuneen. Seuraava ja järjestyksessä neljästoista Valtakunnan metsien inventointi suorite taan vuosina 2024–2028. Luke ja VMI on mukana Jyväskylän yli opiston tutkimushankkeessa selvittämässä, voisiko monimuotoisuuden havainnoin tia tehdä laitteilla, jotka viedään metsään keräämään itiöitä. Sitten saalis voitaisiin analysoida laboratoriossa. ”Ei näillä tuloksilla voi tietää, mikä tilanne oli metsässä vuosikymmeniä aiem min eli onko muutosta parempaan tai huo nompaan. Mutta joskushan se monimuo toisuuden tarkempi mittaus pitää aloittaa”, Korhonen sanoo.
”Viime vuosisadan lopussa haluttiin tie toisesti uudistaa vajaapuustoisia vanhoja metsiä.” Vanhojen metsien vähenemisen pysäytti lopulta suojelu. Pohjoisen vanhoista metsistä valtaosa sijaitseekin nyt suojelualueella. Jon kin verran vanhaa metsää on talousmetsän vaikeapääsyisissä paikoissa ja kituliailla kas vupaikoilla, joissa metsä ei edes 160 iässä ole vielä hakkuukypsää. Osin tilastoihin vaikuttaa myrskyjen sattumanvaraisuus. Pohjois-Suomessa mer kittävät myrskytuhot tapahtuivat 1970- ja 1980-luvuilla. Rysäysten jälkeisinä vuosi kymmeninä riitti paljon lahopuuta niin talousmetsissä kuin suojelualueillakin – kunnes se lahosi pois. Silti Pohjois-Suomessakin nähdään pieni käänne parempaan. Vuonna 2020 kuollutta puuta oli talousmetsissä enemmän kuin 2016. VMI:hin lisää monimuotoisuutta? Metsien monimuotoisuuden kaikkia ele menttejä, esimerkiksi eliölajien määrää, ei VMI :ssä pystytä mittaamaan. Suomen ympäristökeskuksen johdolla uhanalaisten lajien määrää on Suomessa
Lue QR-koodi ja kuuntele ääniartikkeli "Metsätuhot kiihtyvät muuttuvassa ilmastossa"
metsä groupin viesti | 39
Powered by FlippingBook