METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2024
Koko kansan kampanja
Metsä Group nostaa esiin metsänomistajien äänen televisiosta TikTokiin. Yksi heistä on Pirjo Kajanto. s. 38
LUONTOKOHDE KYSYY MOTOKUSKILTA TARKKUUTTA s. 14
SUOMETSIEN MONET HOITOTAVAT s. 18
VIERAILE TURVALLISESTI KORJUUTYÖMAALLA s. 28
Kesätyö kutsuu
Jälleen on mahdollisuus päästä tekemään merkityksellistä työtä hyvässä porukassa! Haku Metsä Groupin kesätyöpaikkoihin on auki 9.12.2024–14.2.2025.
Me perehdytämme ja kannustamme, autamme sinua onnistumaan. Olet tärkeä työyhteisömme jäsen. Jos kesätyöhaku on ajankohtaista joko sinulle tai tuttavallesi – pidä huolta, että saat ajoissa tietoa monista mahdollisuuksistamme. Kaikki Suomen kesätyötehtävät ja kansainväliset harjoittelupaikat Suomen korkeakouluissa opiskeleville päivittyvät Metsä Groupin ura- sivuille 9.12. Lue lisää: metsagroup.com/kesatyot
Metsä Group palkkaa Suo- men tehtaille, puunhankin- tapiireille ja pääkonttorille yhteensä noin 700 kesä- työntekijää erilaisilla opis- kelutaustoilla.
Kesätöissämme pääsee tutustumaan metsä- teollisuuden toimintaan ja ottamaan haltuun vastuullisia työtehtäviä jossakin konsernimme monista toiminnoista.
Kasvua, jolla on tulevaisuus.
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 4/2024
Koko kansan kampanja
Metsä Group nostaa esiin metsänomistajien äänen televisiosta TikTokiin. Yksi heistä on Pirjo Kajanto. s. 38
LUONTOKOHDE KYSYY MOTOKUSKILTA TARKKUUTTA s. 14
SUOMETSIEN MONET HOITOTAVAT s. 18
VIERAILE TURVALLISESTI KORJUUTYÖMAALLA s. 28
Kannessa: Metsä Groupin kampanja on syksyn aikana näkynyt eri puolilla maata. Siinä on annettu ääni suomalaisille metsänomistajille. s. 40
KUVA: SEPPO SAMULI
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 75. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Tietoa pitää jakaa K ulunut syksy on ollut voimakkaan ja kriittisen metsäkeskustelun aikaa. Metsien merkitys yhteiskunnas- samme on ollut vilkkaan keskuste- lun kohteena ja hyvä niin. Metsä Group on osallistunut asiaperus- teisiin keskusteluihin kertomalla työstämme metsien taloudellisen, ekologisen ja sosiaa- lisen merkityksen yhdistäjänä. Yhtiömme perusta suomalaisten metsänomistajien yri- tyksenä antaa toiminnallemme vahvan taus- tan ja uskottavuuden. Ajoittain kohtuuttomankin kriittisessä median käsittelyssä – puhumattakaan sosiaa- lisen median ylilyönneistä – meidän pitää olla valmiita yhä aktiivisemmin tekemään työtä tavoitteidemme eteen. Ei riitä, että teemme työtä metsissä, vaan meidän pitää viestiä tavoitteistamme ja saavutuksistamme aktiivi- sesti ja ymmärrettävästi. Muidenkin kuin met- säalaa tuntevien täytyy voida käsittää, mitä metsissä tehdään ja mikä suomalaisen met- säluonnon tila todellisuudessa on. Metsät ovat tärkeitä suomalaisille, vaikka usein tunne kor- vaakin tiedon ja kokemuksen metsäasioista.
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
Metsä Groupin Viesti on yksi Suomen laajalevikkisimmistä julkaisuista. Tässä- kin numerossa jaamme tietoa siitä, mitä teemme luonnon monimuotoisuuden edis- tämiseksi samalla, kun huolehdimme talou- dellisesta kestävyydestä. Pyydänkin teitä, hyvät omistajajäsenet, viemään tietoa eteenpäin ystävienne ja tut- tavienne keskuudessa. Puhukaa siitä, mitä metsät teille merkitsevät ja millaisena itse näette metsien tilan ja merkityksen kaikkien suomalaisten hyvinvoinnille. Suomi elää metsästä, edelleen. Jotta näin olisi tulevinakin vuosikymmeninä, mei- dän pitää ponnistella terveiden ja monimuo- toisten metsien puolesta. Se on työ, jonka osaamme ja jonka tekemiseen olemme sitoutuneet.
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
Espoossa 8.11.2024
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsänomistajien ääni kuuluviin 38
Metsä Group haluaa kampanjassaan nostaa esiin metsätalouden avainpelureita. Yksi heistä on Pirjo Kajanto.
4
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 4/24
3 7 8 9
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa
Ajankohtaista metsässä
Lyhyesti
10
Tervetuloa joulukahveille
11
Päätoimittajan kolumni
14 18 20 22 24 26 27 28 32 34 35 36 41 45 46 48 50 52 54
Näin kuski erottaa luontokohteen
30 Lusto on maamme metsämuisti
Monta reseptiä suometsiin
Omistajajäsen, muista nämä asiat
Metsämuseo auttaa ymmärtämään menneisyyttä ja selittää, miten nykytilaan on tultu.
Forestia 20 vuotta
Paahderinteitä parannetaan
Tällainen on lakikohde
Hintatakuu uudistetaan
Turvallisesti työmaalle
Ranska mukaan EU-metsäryhmään
Tekoäly tuli metsiin
Metsäverkkoon hiililaskuri
Nielu vai varasto?
Bonuksia uusillekin jäsenille
Heikon suhdanteen aika
Vaihtoehto eläinkuivikkeille
Viestin jouluinen resepti
42
Kesäpuu nostaa puun laatua
Järvet kuntoon Pälkäneellä
Kertopuun idea tuli Yhdysvalloista
Kestävyys myyntivalttina
Aito Suvi -yhdistys haluaa estää Pälkäneveden ja Kukkiajärven rehevöitymisen.
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
Puun hinta on edelleen hyvin korkealla. Tuotemarkkinoilla odotetaan piristymistä.
5
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
UUSIA ALKUJA M inusta ja siskostani tuli metsänomistajia isän jäl keen pari vuotta sitten. Metsäummikkona ilman metsänhoidon osaamista on ollut hyvä huomata, että asioita voi oppia, eikä kaikkea tarvitse osata heti. On ollut ilo huomata, että kun joku asia mietityttää, voin soittaa omalle metsäasiantuntijallemme Ville Hau- hialle ja saan vastauksen – se vahvis taa luottamusta molemmin puolin. Olen saanut neuvoja niin raivaus sahan käytöstä kuin verotuksesta. Raivaussahat on huollettu, lomalla on aikaa harjoitella. Ajattelemme siskon kanssa samalla tavalla: metsää pitää hoitaa, emme tee nopeita ratkaisuja emmekä hätiköityjä päätöksiä, ja hakkuut teh dään tarpeen mukaan. Hyvissä ajoin kannattaa keskustella, mitä met sälle tapahtuu – meillä on jo seuraava metsänomistajasukupolvi tulossa. Jouluna haemme kuusen omasta metsästä.
Jaana Matero Metsänomistaja Suomussalmi
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA HANNU HUTTU
7
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma • Metsäsertifiointi Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä yhteystietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun.
KUVA METSÄ GROUP
Talvi tulee
• VAIKKA PÄIVÄ ON JO LYHENTYNYT , voi tai- mikonhoitoja tehdä niin pitkään kun lumi ei liikaa hidasta työtä. Ilmojen viilettyä voi myös huoletta hoitaa isompiakin havupuutaimikoita kuntoon ilman pelkoa juurikäävän leviämisestä. • TALVI ON HYVÄÄ AIKAA PUUNKORJUULLE , etenkin turvemailla. Turvemailla kannattaa har- kita peitteistä metsänkasvatusta, jolla vähenne- tään tutkitusti niin vesistö- kuin ilmastovaikutuk- sia. Metsä Group Plus -metsänhoitomallissa saat hehtaarikohtaisen bonuksen reheville, ojitetuille kuusivaltaisille turvemaille, jos valitset pääte hakkuun sijaan peitteisen hakkuun. • KUNNOSTUSOJITUKSEN KRIITTINEN ARVIOINTI turvemailla säästää vaivaa ja rahaa. Säästyneet eurot voi sijoittaa tuhkalannoituk- seen, jolla korjataan ravinne-epätasapainoa pitkäaikaisesti. Tänä vuonna uudistuneessa metka-kannustejärjestelmässä tukea saa karum- millekin kohteille, kunhan puustoa on vähintään 70 kuutiota hehtaarilla. Tuhkalannoituksen tuki on 270 euroa hehtaarille. • VUODEN VAIHTUESSA ON AIKA SUMMATA kulunutta vuotta metsäverotuksen merkeissä, johon oiva apu on Metsäverkon verotyökalu. Samalla voi kääntää katseet ensi vuoden toimen- piteiden suunnitteluun. Tässä auttaa niin Metsä- verkon toimenpide-ehdotukset kuin oma metsä- asiantuntijasi. Metsänhoidossa oikea-aikaisuus on avainasemassa, jotta metsät säilyvät terveinä ja elinvoimaisina muuttuvassa ilmastossa.
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee X: @metsapalvelee
*Metsäliiton edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
8
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Päästöt alas
HAE KESÄTÖIHIN
METSÄ GROUP JA AtoB@C Shipping, joka on yksi Metsä Groupin keskeisistä varustamokumppaneista Itämeren alu- een puunkuljetuksessa, ovat yhteis- työssä sitoutuneet vähentämään puun- kuljetusten päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä vuoden 2022 lähtötasoon nähden. Metsä Groupin tavoitteena on vähen- tää puunhankinnan fossiilisia hiilidioksi- dipäästöjään 30 prosenttia vuoden 2022 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Puun- hankinnan suurimmat päästöt syntyvät, kun puuta kuljetetaan tehtaille kuorma- autoilla, junilla ja laivoilla jatkojalostusta varten. Vastaava tavoite Metsä Groupilla on myös Navalis-varustamon kanssa. ”Metsä Groupin päästövähennys- tavoite vaatii konkreettisia askelmerk- kejä ja sitoutuneita logistiikkakumppa- nuuksia. Niiden myötä voimme edetä
kohti vuoden 2030 tavoitettamme. Kumppaneidemme kanssa tehdyt sitou- mukset kattavat nyt yli 90 prosenttia merellä tapahtuvista puunkuljetuksista”, sanoo Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpalvelujen tuotantojohtaja Hannu Alarautalahti .
AIEMPIEN VUOSIEN TAPAAN Metsä Group rekrytoi kesätyöntekijöitä ensi vuonnakin. Haku kesätyöpaikkoihin on auki 9.12.2024–14.2.2025. Metsä Group palkkaa Suomen- tehtaille, puunhankintapiireille ja pääkonttorille yhteensä noin 700 kesätyöntekijää erilaisilla opiskelu taustoilla. Kesätöissä pääsee tutustu- maan metsäteollisuuden toimintaan ja ottamaan haltuun vastuullisia työtehtäviä. Lisäksi nuoret työntekijät voivat hakea töihin taimienistutukseen. Haku- aika tähän tehtävään on 10.2.–2.3.2025. Lisätietoja saa Metsä Groupin netti- sivuilta. Metsäalan opiskelijat voivat hakea töihin istutusryhmän vetäjäksi. Tämä haku alkaa joulukuussa 2024 ja jatkuu helmikuuhun 2025 saakka.
KUVA ATOB@C SHIPPING
METSÄ GROUP PALKITTIIN
Korkean tason vihkiäiset
METSÄ GROUPIN PUUNHANKINTA ja metsäpalvelut on valittu Suomen par- haaksi organisaatioksi. Valinnan teki Excellence Finland. Metsä Group Plus -metsänhoitomalli puolestaan palkittiin Laatuinnovaatiokilpailussa hopeasijalla. Excellence Finlandin taustalla on voittoa tavoittelematon Suomen Laatu yhdistys ry, joka on jo puolen vuosisadan ajan edistänyt laatuajattelua Suomessa. Yhdistyksen tavoitteena on, että eri orga- nisaatiot voivat kehittyä ja oppia toisiltaan.
”Olen optimisti ja ajattelen, että juuri tämänkaltainen hanke toimii hyvänä esi- merkkinä teollisuutemme uudistumi- sesta. Toivon meidän näkevän tulevina vuosina lisää vastaavia, talouskasvua ja työtä luovia investointeja.” Stubb totesi, että fossiiliset polttoai- neet ovat tehtaan tuotannon osalta histo- riaa ja sähköä tehdas tuottaa sekä omaan käyttöön että valtakunnan verkkoon.
METSÄ GROUP JUHLISTI biotuotetehtaan vihkiäisiä Kemissä lokakuun lopussa. Tehtaan vihkivät tasavallan presidentti Alexander Stubb , Metsäliitto Osuus- kunnan hallituksen puheenjohtaja Jussi Linnaranta ja Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . Stubb korosti puheessaan suoma laisen metsäteollisuuden uudistumis- kykyä.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Moto tulee tiistaina. Puut pinotaan taas tuohon.
Halojaa! Muutetaan sittenkin pinon paikkaa, ettei jää linjan alle.
Muistitko sanoa, että Virtanen veti mökilleen sähkölinjan?
9
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Tervetuloa joulutapahtumiin!
METSÄ GROUPIN ASIAKKAAT ovat yhä tyytyväisempiä yhtiön tarjoamiin palve- luihin. Asiakastyytyväisyys on kasvanut kaikilla osa-alueilla, sanoo puunhankin- nan ja metsäpalvelujen jäsenpalvelu- päällikkö Teemu Ylönen . Hänen mukaansa kehitystyötä teh- dään jatkuvasti, ja esimerkiksi puu- kaupassa ja puunkorjuussa on viime aikoina kiinnitetty huomiota yhteyden pidon parantamiseen. ”Metsänhoidon asiakastyytyväisyy- dessä ovat korostuneet työn suorittajan ammattitaito ja palvelualttius. Olemme myös saaneet palautetta, että ensim- mäisen puukaupan tekemiseen on saatu hyvät eväät. Asiakkaat ovat saaneet tar- vittavaa apua ja tietoa sekä heidän toi- veitansa ja ajatuksia kuunnellaan.” Ylösen mukaan asiakkaan kokemuk- seen vaikuttavat monet seikat: asiak- kaan odotusten ylittäminen, aito läsnä- olo ja välittäminen asiakkaiden tarpeista, viitseliäisyys sekä asiakaspolun moni- puolinen tarkastelu. Yksi vahvuus on myös luontokohtei- den huomioon ottaminen ja ekologinen kestävyys ylipäänsä, ja näitä vahviste- taan edelleen. ”On tärkeää, että metsänomistajat saavat riittävästi tietoa suunnitelmista ja toimenpiteistä ja toki myös omista vel- vollisuuksistaan.” Metsä Groupilla tyytyväisiä asiakkaita
Metsä Groupin omistajajäsenille on tarjolla kahvia ja piparkakkuja seuraavissa toimistoissa:
Bennäs , 17.12. klo 13–16, Mjölvägen 2 Haapajärvi , 13.12. klo 10–14, Puistokatu 35 Hyrynsalmi , 9.12. klo 10–14, Hyryntie 36 A 10 Iisalmi , 12.12. klo 10–14, Kilpivirrantie 7 Ikaalinen , 12.12. klo 12–14, Vanha Tampereentie 10 lh. 2 Illinsaari , 13.12. klo 10–15, Illinsaarentie 68 Joensuu , 12.12. klo 10–14, Paljetie 3 Joutsa , 13.12. klo 10–14, Yhdystie 4 Juva , 11.12. klo 10–14, Piikkiläntie 2 Jyväskylä , 19.12. klo 10–14, Kuormaajantie 7 Kaavi , 19.12. klo 13–15, Kaavintie 5 Kajaani , 12.12. klo 10–14, Viestitie 2 B Kangasala , 13.12. klo 12–15, Urheilutie 2–4 Kangasniemi , 13.12. klo 10–14, Kankaistentie 4 Kankaanpää , 12.12. klo 10–14, Kauppatori 1 Kannus , 12.12. klo 10–14, Asematie 4 Karleby , 17.12. klo 13–16, Torggatan 27 Kauhajoki , 20.12. klo 12–16, Topeeka 24 Kemi , 13.12. klo 9–14, Studiokatu 3 Kemijärvi , 13.12. klo 10–15, Vapaudenkatu 1 Keuruu , 17.12. klo 10–14, Niilontie 1 Kitee , 10.12. klo 10–14, Olkontie 6 Kittilä , 4.12. klo 10–14, Nilitie 1 Kuusamo , 13.12. klo 10–14, Kitkantie 15 Kylmäkoski , 13.12. klo 12–15, Yrittäjäntie 4 Lappajärvi , 20.12. klo 10–15, Nissintie 29 Lappeenranta , 16.12. klo 12–15, Väinö Valveen katu 2 Lapua , 18.12. klo 12–15, Asemakatu 4 Malax , 17.12. klo 13–16, Köpingsvägen 11 Miehikkälä , 29.11. klo 10–14, Keskustie 15
Mikkeli , 12.12. klo 10–14, Porrassalmenkatu 29 Muhos , 13.12. klo 10–14, Aaronkuja 5 Myllykoski, 18.12. klo 12–15 Mäntyharju , 13.12. klo 10–14, Asematie 4 Noormarkku , 17.12. klo 10–14, Rauhalammintie 1 Nurmes , 11.12. klo 10–14, Kirkkokatu 25 Närpes , 17.12. klo 13–16, Nybrovägen 2 Pello , 13.12. klo 10–14, Kauppatie 35 Pieksämäki , 12.12. klo 10–14, Asemakatu 4 Pielavesi , 23.12. klo 10–14, Puistotie 24 Posio , 13.12. klo 9–14, Posiontie 47 Puumala , 13.12. klo 10–14, Keskustie 14 Ranua , 13.12. klo 10–14, Keskustie 30 Rovaniemi , 13.12. klo 10–14, Teknotie 14–16 Ruovesi , 13.12. klo 12–15, Honkalantie 6 Saarijärvi , 20.12. klo 10–14, Sivulantie 11 Sastamala , 16.12. klo 10–14, Asemakatu 14 Savonlinna , 17.12. klo 12–15, Olavinkatu 46 Simpele , 3.12. klo 10–14 Sotkamo , 10.12. klo 10–14, Torikatu 1 Sulkava , 16.12. klo 10–14, Alanteentie 28 Suomussalmi , 9.12. klo 10–14, Keskuskatu 3A 9B Suonenjoki , 20.12. klo 10–14, Ainonkatu 2 Taivalkoski , 13.12. klo 10–14, Talonpojantie 8 B 9 Vasa , 17.12. klo 13–16, Kvarngatan 15 B Virrat , 12.12. klo 12–15, Varpustie 1 Viitasaari , 18.12. klo 10–15, Keskitie 8 Ylitornio , 13.12. klo 11–15, Karemajojentie 219 Ähtäri , 18.12. klo 12–16, Yrittäjäntie 1 Pääkaupunkiseudulla ja Tampereella asuville metsänomistajille järjestetään koko perheen Kuusijuhla, jota viete- tään Tampereella maanantaina 16.12. ja Espoossa keskiviikkona 18.12.2024 Ilmoittaudu 9.12. mennessä netissä tai soittamalla 010 7770. Tampereen kuusijuhla www.lyyti.in/kuusijuhla2024Tampere Espoon kuusijuhla www.lyyti.in/kuusijuhla2024Tapiola
Asiakaspalautteen indeksikehitys puukauppaan ja palvelumyyntiin vuosina 2014–2024 (Q3)
120 100 160 140 200 180
40 20 0 80 60
10
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
Uudet metsä- asiantuntijat Elisa Hepola Puh. 040 143 4585 Simo pohjoinen, Ii
KASVUA, JOLLA ON TULEVAISUUS
Valtteri Kutvonen Puh. 050 598 7754 Kannus Ville Leinonen Puh. 050 775 4327 Äänekoski etelä, Konnevesi pohjoinen Jarkko Mattila Puh. 040 630 4397
Viitasaari länsi Arttu Piippo
Katariina Saelan Viestintäjohtaja Metsä Group
Puh. 040 487 8506 Ristijärvi Paltamo itä Heidi Riihilahti Puh. 040 351 5895 Forssa ja Tammela pohjoinen Veera Takanen Puh. 050 304 0591 Kotka, Pyhtää
JATKUVAN MUUTOKSEN maailmassa tarina ja brändi ovat yritykselle tärkeämpiä kuin koskaan. Myös Metsä Group on muutoksen kes kellä, ja siksi meidän on toi mittava uudella tavalla. Olemme sitoutuneet uudistavan metsätalouden periaatteisiin, jotka paranta vat metsäluontoa. Tämä on enemmän kuin lupaus – se on tapa, jolla haluamme toi mia. Viestimme läpinäky västi niin sidosryhmillemme kuin suurelle yleisölle. Brän dilupauksemme on päivitetty tukemaan tavoitetta, jotta meidät nähdään vastuun tuntoisena toimijana. Tavoit teemme on, että huoleh dimme sekä luonnosta että ihmisistä ja ymmärrämme merkityksemme. Toimintaamme leimaa yhteistyö. Emme sanele vaan keskustelemme, kuunte lemme, tarjoamme ratkaisuja. Luomme toivoa parem masta tulevaisuudesta. Metsä Group näkyy toi mialallaan positiivisesti, täyttää siihen kohdistuvia odotuksia ja torjuu ennak koluuloja. Maineemme on yhteinen asia; vain yhdessä luomme kasvua, jolla on tule- vaisuus .
Anna arviosi lehdestä
ANNA PALAUTETTA Metsä Groupin Viesti -lehdestä vastaamalla verkkokyselyyn. Kyselyssä on kolme kysymystä. Palaute kysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pehmopaperi tuotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palautteen lähet- tämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla olevan QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
11
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
M aailmanmarkkinoilla metsä teollisuustuotteiden kysynnän piristymistä saadaan edelleen odottaa. Etenkin rakennus teollisuudessa vire – ja siten myös saha tavaran ja havuvanerin kysyntä – on jat kunut vaatimattomana. Puukauppa on Suomessa ollut tänä vuonna normaalilla tasolla. Puun hinnat ovat edelleen historiallisesti erittäin kor keat, vaikka syksyn aikana pientä laskua on nähtykin. Nykyisillä lopputuotteiden ja puun hinnoilla kannattava toiminta on markkinoilla erittäin haastavaa. Kemin biotuotetehtaan käyntiinlähtö on syksyn aikana edennyt tavoitteen mukaisesti. Lisäämme puunostomääriä erityi sesti Kemin kasvaviin tarpeisiin. Koko maassa puun kysyntä kohdistuu pääasiassa harvennus leimikoihin, koivutuk kiin ja hankintapuuhun. Ostamme uudistushak kuita normaalisti. Ener giapuussa kysyntä kohdistuu latvusmas saan ja energiarankaan. Baltian puumarkkinatilanne on kään tynyt ylitarjonnaksi, ja kuitupuun kuo rellinen tienvarsihintataso on syksyllä laskenut selvästi Suomen hintojen ala puolelle. Ruotsissa tukki- ja kuitupuun kysyntä on jatkunut erittäin vahvana. Syksyn korjuuolosuhteet ovat olleet erinomaiset. Metsäpalveluiden myynti on ollut ennätyksellisen korkealla tasolla, ja kysynnän ennustetaan jatkuvan vahvana. Metsänomistajilta saamamme asia kaspalaute on tänä vuonna noussut uudelle ennätystasolle. Metsä Group Plus -hoitomallin suosio on jatkunut vah vana, ja syyskuusta lähtien on maksettu
lisäbonusta myös rehevien turvemaiden peitteiseen uudistamiseen tähtäävissä hakkuissa. Syyskuussa tiedotimme, että käymme läpi omistajajäsenten metsissä sijaitsevia paahderinteitä ja tehostamme neuvontaa niiden hoidossa. Paahderinteet ovat luon non monimuotoisuuden kannalta tär keitä kohteita. Lokakuussa kerroimme sopimusasiak kaidemme etujen paranevan entisestään, kun uudistamme puukaupan hintatakuu menetelmän aiempaa palkitsevammaksi ja läpinäkyvämmäksi. Uudessa mallissa sopimusasiakkaat voivat Metsäverkossa seurata kauppaansa liittyvää kuukau sittaista hintakehitystä indeksin muodossa. Marraskuussa ilmoi
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
”Asiakaspalaute noussut ennätystasolle”
timme maksavamme kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsen ten 1.11.2024–28.2.2025 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuk sen per kuutio. Kampan
PUUMARKKINAKATSAUS
Tuotemarkkinat edelleen vaikeat – puuta ostetaan kuitenkin aktiivisesti
jalla haluamme kannustaa metsänomis tajia liittymään Metsä Groupin omistaja jäseniksi sekä vauhdittaa hyvää metsien hoitoa ja talven puukauppaa. Olen hyvin tyytyväinen siitä, että toteuttamamme harvennusjäljen tarkas tukset näyttävät parempia tuloksia kuin Metsäkeskuksen elokuussa 2024 julkai sema valtakunnallinen arvio. Sopimus yrittäjämme tekevät laadukasta työtä. Julkinen keskustelu siitä, miten met sissä toimitaan lain ja sertifikaattien mukaisesti, on ollut aktiivista. Proses simme toimivat hyvin ja poikkeamat ovat onneksi harvinaisia. Olemme sitoutu neet jatkuvaan parantamiseen metsien ja vesistöjen ekologisen tilan turvaamiseksi, ja kehitämme toimintaamme entistäkin paremmaksi sekä itse että yhdessä viran omaisten kanssa. Vanhojen ja primääri metsien kriteerit ovat valmistumassa ja EU:n ennallistamisasetuksen kansalli nen toteutus on käynnistymässä. Osoituksena toimintamme korkeasta tasosta Suomen Laatukeskus ry myönsi marraskuussa meille Suomen Laatupal kinnon 2024. Tämä on hieno tunnustus pitkäjänteisestä ja asiakaslähtöisestä työstämme yhdessä metsänomistajien sekä kumppaneidemme kanssa. Nyt on erinomainen aika tehdä puu kauppaa ja olla mukana luomassa tulevai suuden kasvua Suomeen. Kiitos omistaja jäsenille hyvästä yhteistyöstä ja hyvää joulun aikaa ja vuoden vaihdetta!
Puun kysyntä marraskuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
12
Risteilyn ohjelma: • Metsäalan huippuasiantuntijoita • Kotimaisia tähtiartisteja
Kutsu Metsäristeilylle pe–su 6.–8.6.2025 Lähde kanssamme risteilemään kesäiseen Riikaan Viking Cinderellalla alkaen 149 €/henkilö (4 hengen hytti). Ilmoittaudu 30.11.2024 mennessä, niin saat matkan tarjoushintaan. Katso tarkemmat tiedot ja varaa matka www.imt./lomat/koko-perheen- metsaristeily-riikaan/ tai puh. 03 458 00.
• Minimetsämessut • Lapsille ohjelmaa
... ja paljon muuta!
Retket Riiassa • Kaupunkikierros 15 € • Black Balsam -maistelukierros 20 € • Laima-suklaamuseo 10 € • Keskustorin maistelukierros 22 € • Jurmalan retki 45 €
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Näin luontokohteet säästetään
Luontokohteet ovat tärkeitä metsäekosysteemin monimuotoisuudelle. Hyvin toimiva yhteistyö viranomaisten, hakkuuoikeuden haltijan, metsän omistajan ja korjuuyrityksen välillä takaa, että kohteet otetaan huomioon metsänkäsittelyssä.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKKO KANKAINEN
A
amu on vasta aavistus taivaanrannassa, kun Mika Peltoniemi aloittelee työpäiväänsä. Tämän päivän työmaa on Pieksämäen ja Kangasniemen rajalla, Nykälän kylällä sijaitseva leimikko, johon on tulossa ensiharvennus. Ponsse Scorpionin käynnistettyään Peltoniemi tutustuu leimikon korjuuohjeeseen. Siitä käy ilmi, että koivu-kuusi-sekametsän toisessa laidassa sijaitsee rehevä ruohokorpi ja että leimikon toista rajaa myötäilee puro.
Vaikka luontokohteet on merkitty maastoon ja karttaan, silmät täytyy pitää auki, sanoo Mika Peltoniemi.
Sekä ruohokorpi että puro ovat niin sanottuja luontokohteita, eli luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja lisäämisen kannalta tärkeitä alueita, jotka tunnuspiirteiltään erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta. ”Luonnontilainen ruohokorpi ja puro ovat metsälain kymppipykälän mukaisia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kun taas toiset kohteet, kuten esimerkiksi jalopuumetsiköt ja edustavat harjumetsien valorinteet, kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin. Lait säätelevät, miten ne huomioidaan metsän käsittelyssä”, Metsä Groupin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen- Arte kertoo. Myös PEFC- ja FSC®-sertifioinneissa määritellään elinympäristöjä, jotka tulee metsänkäsittelyssä turvata, joko jättämällä ne käytön ulkopuolelle tai ominaispiirteet säilyttävällä käsittelyllä. METSO- ja Helmi-ohjelmien elinympäristöissä käytönrajoitukset perustuvat vapaaehtoisiin
14
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
15
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
”Ohjeiden tulee olla yksiselitteiset, jotta hakkuukoneen kuljettaja osaa toimia niiden perusteella.”
sopimuksiin, jotka metsänomistaja solmii viran omaisen kanssa. Jotta luontokohteet voidaan ottaa huomioon, niistä pitää olla paikkatietoa eli kohteen sijaintiin sidottua tietoa. ”Luontokohteisiin liittyvää paikkatietoa hallin noivat Suomessa lakisääteiset organisaatiot, kuten Metsäkeskus ja alueelliset ELY-keskukset. Lisäksi Suomen Lajitietokeskus tarjoaa organisaatioiden käyttöön tietoa eri lajien esiintymisestä. Hyödyn nämme myös omassa metsätietojärjestelmässämme olevaa luontotietoa”, Metsä Groupin metsävara hallinnan ja paikkatiedon kehityspäällikkö Mikko Lumperoinen kertoo. Puukaupan yhteydessä Metsäkeskukselle tehdään metsänkäyttöilmoitus. Pääsääntöisesti sen tekee Metsä Group metsänomistajan puolesta. Ilmoituksen perusteella Metsäkeskus tarkistaa, onko kohteella metsälain mukaisia luontokohteita, jotka tulee ottaa huomioon metsän käsittelyssä. Jos alueella tai sen läheisyydessä on luonnon suojelulain perusteella suojeltu kohde tai laji, Metsä keskus ohjaa metsänkäyttöilmoituksen paikalliseen ely-keskukseen, joka valvoo luonnonsuojelulain nou dattamista. Ely-keskus tarkistaa metsänkäyttöilmoi tuksen ja ohjeistaa tarvittaessa suojellun luontokoh teen huomioon ottamisessa. ”Toimiva kommunikaatio viranomaisten, hak kuuoikeuden haltijan eli Metsä Groupin ja metsän omistajan kesken on ensiarvoisen tärkeää luontokoh teiden kannalta”, Lumperoinen sanoo. Viranomaisohjeistuksen jälkeen Metsä Groupin metsäasiantuntija suunnittelee leimikon maastossa. Maastokäynti on tarpeen, sillä toisinaan luontokoh teiden tarkka sijainti voi poiketa paikkatietoaineis ton osoittamasta. Metsäasiantuntija merkitsee huomioitavat luon tokohteet maastoon punakeltaisella ”suojele-säästä” kuitunauhalla ja laatii korjuuohjeen, johon sisältyvät kaikki tarvittavat tiedot leimikon luontokohteista ja niiden huomioinnista. ”Ohjeiden tulee olla niin yksiselitteiset, että hak kuukoneen kuljettaja osaa toimia niiden perusteella”, Metsä Groupin tuotantopäällikkö Marko Yläjärvi painottaa.
Korjuuohje siirtyy sähköisesti korjuuyrittä jien käyttämään Woodforce-järjestelmään, joka on metsäalalla yleisesti käytössä oleva suunnittelutyö kalu. Sen jälkeen leimikko vapautuu yrittäjän käyt töön. Prosessilla varmistetaan, että tarvittavat tie dot ovat hakkuukoneen kuljettajan käytössä ennen puunkorjuun aloittamista. ”Woodforce on luotettava ja pitkään käytössä ollut järjestelmä, joten tiedon välittymiseen ei liity riskejä”, Yläjärvi sanoo. KORJUUN SUUNNITTELIJALLA ON SUURI VASTUU siinä, että luontokohteet otetaan huomioon, mutta myös metsäkoneen kuljettajan on oltava ammatti taitoinen. Tämän varmistaakseen Metsä Group edellyttää, että sopimusyrittäjät ja heidän kuljetta jansa suorittavat tietyt kurssit. ”Esimerkiksi sertifikaattien vaatimuksia koskeva verkkokurssi pitää olla suoritettuna, ennen kuin meille voi työskennellä. Suoritetusta kurssista jää järjestelmäämme jälki, jonka avulla tarkistamme, että kuljettajiemme koulutukset ovat voimassa ja että heillä on tarvittava osaaminen”, Yläjärvi kertoo. Verkkokurssien lisäksi Metsä Group järjestää maastokoulutuksia. Se, miten luontokohde huomioidaan, riippuu koh teen erityispiirteistä. Suuri osa luontokohteista jäte tään metsänkäsittelyn ulkopuolelle, mutta joissakin tapauksissa monimuotoisuutta edistetään hoidolla. Esimerkiksi lehtojen kuusettumista estetään teke mällä hakkuin tilaa lehtipuille ja pensaille. Samoin paahderinteillä avoimuuden lisääminen hakkuin ja maanpinnan rikkominen tukevat monimuotoi suutta. ”On hyvä muistaa, että luontokohteiden huomi ointi ei välttämättä tarkoita, että kohteet jätetään täysin käsittelyn ulkopuolelle tai rajoitteet olisivat kovinkaan suuria”, Pitkänen-Arte sanoo. Pitkänen-Arten mukaan Metsä Group Plus -pal velu soveltuu erinomaisesti tilanteisiin, joissa on tar vetta ja halua turvata metsäluontoa lainsäädännön minimiä tai sertifiointivaatimuksia paremmin. Peltoniemen ohjaamassa Ponssessa on GPS- paikannusjärjestelmä, jonka avulla hän voi seu rata reaaliajassa koneensa sijaintia kartalla. Kun
16
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
”Jos peruskangasmetsä vaihtuu kosteaan painanteeseen tai metsässä on tavanomaista run saammin lahopuuta, kellojen on soitava kuskilla. Vaikka kartassa ei olisi merkintää, silloin noustaan kopista pihalle ja tarkistetaan tilanne.” Sekä Metsä Group että Peltoniemen työnantaja Veljekset Hokkanen Oy ovat ohjeistaneet kuljettaji aan ottamaan yhteyttä leimikon suunnittelijaan tai operaatioesimieheen aina, kun tilanne mietityttää. ”Yksin ei tarvitse jäädä pähkäilemään.” Kun korjuu on saatu päätökseen, korjuusta vas tannut yritys toteuttaa leimikolla lopputarkastuk sen, jonka aikana tarkistetaan, että luontokohteet on otettu huomioon ohjeiden mukaisesti. Sopimus yrittäjien omavalvonnan lisäksi tarkastuksia tekevät Metsä Groupin omat asiantuntijat ja kolmannen osa puolen asiantuntijat esimerkiksi sertifiointien audi tointien yhteydessä. Metsä Groupin työmailla luontokohteet otetaan tilastojen valossa huomioon esimerkillisesti. Yhtiö tekee vuodessa noin 30 000 puukauppaa, ja vii den viime vuoden aikana on tullut ilmi vain noin 20 tapausta, joissa lain turvaama luontokohde olisi vaurioitunut hakkuun yhteydessä. ”Vaikka jokainen ketjun toimija tekee parhaansa, inhimillistä tekijää ei voida täysin poistaa. Kaikista luontokohteista ei ole olemassa paikkatietoa tai koh detta ei havaita suunnittelun yhteydessä. Metsä Groupilla on kuitenkin vahva avoimuuden kulttuuri. Kun huomaamme virheen, ilmoitamme siitä heti viranomaiselle, pyrimme löytämään juurisyyn ja korjaamaan prosessiamme niin, ettei sama toistuisi”, Pitkänen-Arte kertoo. Osoituksena siitä, että Metsä Group suhtautuu asiaan vakavasti, yhtiö on ottamassa käyttöön kom pensaatioperiaatteen tapauksiin, joissa lain tur vaama luontokohde vaurioituu toimenpiteissä. Metsä Group on myös linjannut, että jos puun korjuussa havaitaan luontokohteiden käsittelyyn liittyvä epäilys lakirikkomuksesta tai auditoin neissa todetaan poikkeama metsien sertifioinnin ohjeista, asiasta kerrotaan avoimesti verkkosivuilla. Auditointi tarkoittaa, että ulkopuolinen arvioija sel vittää, onko korjuussa ja muissa toimenpiteissä nou datettu sertifioinnin vaatimuksia. Yli 20 vuotta puunkorjuutehtävissä työsken nellyt Peltoniemi on huomannut, että metsän luontoarvojen merkitys tunnistetaan yhä parem min niin asiantuntijoiden kuin metsänomistajien keskuudessa. ”Kun 2000-luvun alussa aloitin nämä työt, avainbiotoopeista ei vielä hirveästi puhuttu, mutta nykyään asia on vuosi vuodelta enemmän esillä.”
luontokohde lähestyy, järjestelmä hälyttää auto maattisesti. Lisäksi koneen hakkuupää on varusteltu tarkkuuspaikannuslaitteella, jonka avulla kuljettaja tietää kouran sijainnin muutaman senttimetrin tark kuudella. ”GPS-järjestelmä helpottaa monia asioita mutta on altis sen luotettavuutta heikentävälle häirinnälle. Maastomerkintöihin sen sijaan voi luottaa silloinkin, kun tekniikka epäilyttää”, Peltoniemi sanoo. Vaikka kohteet on merkitty maastoon, Peltoniemi pitää silmänsä auki. Yhtäkkinen muutos maisemassa voi kertoa luontoarvoista.
Purot ja lähteet kuuluvat säästettäviin luontokohteisiin.
FSC-C111942
17
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
N oin 4,8 miljoonaa hehtaaria, eli ristöhaasteita, kuten vesistöjen rehevöitymistä, hiilidioksidipäästöjä sekä monimuotoisuuden heik kenemistä. Miljoona hehtaaria ojitettua suometsää on tulossa uudistusikään kymmenen vuoden kuluessa. Miten harjoittaa niillä metsätaloutta niin, että vesistö- ja ympäristövaikutukset sekä luonnon monimuotoi suus tulevat huomioiduksi? noin puolet Suomen alkuperäisestä suopinta-alasta on ojitettu metsä talouden tarpeisiin. Ojitus on merkit tävästi parantanut metsän kasvua, mutta se on aiheuttanut myös ympä Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurénin mukaan ensin on hyväksyt tävä, ettei kysymykseen ole helppoa vastausta. ”Suometsien käsittelyyn ei ole yhtä, joka tilan teeseen sopivaa reseptiä, eikä kaavamaiseen toimin taan pidä pyrkiä, sillä se haittaa fiksujen ratkaisujen löytymistä.”
Suometsissä ei ole sijaa kaavamaisuudelle Suometsien käsittelyyn ei ole yhtä oikeaa tapaa, muistuttaa Helsingin yliopiston suometsätieteen professori Annamari Laurén. Kunnostusojitus, uudistushakkuu ja metsänviljely ovat hyväksyttäviä toimenpiteitä myös tulevaisuudessa.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA JUSSI HELTTUNEN
18
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Suometsien käsittelyyn ei ole vain yhtä ratkaisua, joten kaavamaisuuteen ei kannata pyrkiä, sanoo Annamari Laurén.
”Tämä on rakettitiedettä.”
Viime vuosina suometsien kohdalla on ryhdytty vahvasti puhumaan jatkuvapeit teisen kasvatuksen puolesta. Siinä puus toa käsitellään noin 15–20 vuoden välein toistuvin poimintahakkuin tai tekemällä pienaukkoja. Menetelmää on perusteltu ympäristöhyödyillä, sillä jäljelle jäävän puuston haihdutus riittää pitämään poh javeden pinnan sopivalla tasolla, eikä kunnostusojitusta tarvita. Maan muok kaukseltakin vältytään, sillä menetelmä perustuu luontaiseen taimettumiseen. Laurénin mukaan jatkuva kasvatus on hyvä menetelmä niille kohteille, joille se soveltuu, mutta sitä ei tulisi soveltaa joka tilanteessa. ”Jatkuva kasvatus toimii esimerkiksi ruohoturvekankaiden kuusikoissa, joissa jo on monikerroksellisuutta. Männiköi hin se ei sovellu, sillä valopuuna mänty ei uudistu vanhemman puusukupolven varjossa. Ympäristönäkökulmasta en näe jatkuvassa kasvatuksessa selvää etua jak solliseen kasvatukseen, vaan pitäisin sen samalla linjalla kaikkien muiden käsitte lymuotojen rinnalla.” Uudistushakkuu ja sitä seuraava metsänviljely ovat Laurénin mukaan välttämättömiä ja hyväksyttäviä toimen piteitä myös jatkossa. ”Olemme äskettäin havainneet, että viljelykuusikoiden kasvu on oleellisesti parempi kuin mitä nykyiset mallit olet tavat. Jos viljelystä luovutaan, tämä kas vuetu menetetään. On myös huomattava, että nykyiset turvekankaat eivät enää uudistu luontaisesti yhtä tehokkaasti kuin vastaojitetut suot.” Turvekankaat ovat uusi ekosysteemi, ja nyt uudistuskypsyyden saavuttavat metsät niiden ensimmäinen puusuku polvi. Millaiseksi ne kehittyvät seuraa vassa 50 vuodessa ja miten toinen puu sukupolvi tulisi kasvattaa? Nämä kysy mykset kiinnostavat Laurénia. ”Turvekankaat ovat jatkuvassa muutoksessa oleva ekosysteemi, ja meidän on tärkeää pysyä ajan tasalla ymmärtääksemme niiden toimintaa paremmin. Vaikka ne ovat herkkiä ympä ristöjä, se ei saa estää aktiivista ratkaisu jen etsimistä.”
LAURÉNIN MUKAAN suometsät ovat moniulotteinen systeemi, jossa yhden osan muuttaminen vaikuttaa koko sys teemin toimintaan. Esimerkiksi muu tokset pohjaveden pinnan korkeudessa vaikuttavat ravinteiden vapautumiseen ja ravinnekuormitukseen, puuston kas vuun, karikkeen tuotantoon ja maaperän hiilivarastoon. Tämän kytkennöistä ja takaisinkyt kennöistä koostuvan verkoston ymmär täminen on oleellista, kun suometsien käsittelyn kysymyksiä ratkotaan. ”Tämä on rakettitiedettä. Kaikkien suometsien parissa toimivien on paran nettava asiantuntemustaan.” Ihmiselle suometsät tarjoavat lukuisia ekosysteemipalveluiksi kutsuttuja hyö tyjä. Näitä ekosysteemipalveluita ovat puuraaka-aineen lisäksi esimerkiksi hii len sidonta, kyky puhdistaa vettä tai vaik kapa marjasadot. Kun suometsiä käsitellään, kaikkia ekosysteemipalveluita ei voida maksi moida samanaikaisesti. Hyväksyttäviä kompromisseja sen sijaan on useita. ”Metsänomistaja päättää, mitkä palve lut ovat hänelle tärkeimpiä, ja asiantun tija auttaa ohjaamaan toimenpiteet niin, että asetetut tavoitteet saavutetaan.” Puuston kasvun kannalta kuivatuksen säätelyllä on jatkossakin tärkeä roolinsa, mutta tuoreimman tutkimuksen mukaan puusto hyötyy korkeammasta pohja veden pinnankorkeudesta kuin tähän asti on luultu. Tämä johtuu siitä, että tur vekankaiksi kehittyneet suometsät ovat monessa mielessä erilaisia ekosysteemejä kuin 50 vuotta sitten ojitetut suot. ”Ojituksella saatiin pohjaveden pinta melko alas, ja ravinteiden kierto käyntiin. Vuosien mittaan maan pinnalle muodos tui kangashumuskerros, joka käyttäytyy eri tavoin kuin suo. Nykyisillä turvekan kailla pohjaveden pinta voi olla oleelli sesti totuttua korkeammalla tasolla ja pintamaassa riittää silti juurille ilmaa ja ravinteita.” Suometsien käsittelyssä pyritään nykyään usein säilyttämään pohja veden pinnan korkeus mahdollisimman vakiona, noin 30–40 senttimetrissä.
Laurénin mukaan tavoitetta on vaikea saavuttaa. ”Pohjavedenpintaa ei voida hallita ja pitää tietyllä tasolla, koska sadanta sääte lee sitä.” Kunnostusojitus on Laurénin mukaan jatkossakin tehokas tapa pohjaveden pin nankorkeuden säätelyyn, eikä hän pidä todennäköisenä, että suometsiä voitaisiin kasvattaa täysin ojittamatta. Ojituksen intensiteetti sen sijaan vähenee. ”Meillä on edelleen humidi ilmasto, eli vettä sataa enemmän kuin haih tuu. Ojia tarvitaan yhä sulamisvesille, mutta ojien ei tarvitse olla paraatikun nossa, eikä läheskään kaikkia ole tarpeen kunnostaa.” Tarvittaessa pohjavedenpintaa on kyettävä myös nostamaan, esimerkiksi antamalla ojien umpeutua itsestään tai tukkimalla osa niistä. VUONNA 2014 Suomessa kunnostus ojitettiin 70 000 hehtaaria suometsää, mutta vuonna 2023 enää 7000 hehtaa ria. Pinta-alojen väheneminen on auto maattisesti johtanut vesistökuormi tuksen pienenemiseen. Kuormitusta voidaan entisestään pienentää toimivilla vesiensuojeluratkaisuilla, kuten esimer kiksi ohjaamalla ojitusvedet pintavalu tuskentälle. Se, että pohjaveden pinnan annetaan nousta nykyistä korkeammalle, auttaa hillitsemään hiilidioksidipäästöjä. Ja kun ojat jätetään sammaloitumaan, ne lak kaavat olemasta metaanin lähteitä. ”Oikeanlaisella vesitalouden säätelyllä on mahdollista päästä win-win-tilan teeseen, jossa puuston kasvu turvataan samalla, kun ravinnekuormitus vesistöi hin ja kasvihuonekaasujen vapautumi nen ilmakehään vähenee.”
19
4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsäliittolainen – muistathan nämä Metsäliitto Osuuskunnan jäsenten kannattaa pitää tietonsa ajan tasalla. Tällä tavalla varmistaa, että pääsee nauttimaan kaikista jäseneduista.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA MIKA ANKKURI
PÄIVITÄ JÄSENREKISTERITIEDOT J os metsäkiinteistön omistajissa tapahtuu muutoksia, olethan yhteydessä omaan metsäasiantuntijaasi tai asiakaspalveluun jäsentietojen päivittämiseksi. Jos myyt kaikki tai osan metsäkiinteistöstäsi tai ostat lisää metsäkiinteistöjä, muista ilmoittaa niistä Metsäverkossa, metsäasiantuntijallesi tai asiakas palveluun. Omistamasi metsäpinta-alan muuttuessa päivitetään myös oikeutesi osuuskunnan perus osuuksiin. Jos toimit kuolinpesän tai muun yhteisön (osake yhtiö, seurakunta, kunta, yhteismetsä, säätiö) jäse nyyden edustajana, muista ilmoittaa yhteystietojen muutoksista Metsäverkossa, metsäasiantuntijallesi tai asiakaspalveluun. Jos et enää omista metsämaata Metsäliitto Osuus kunnan sääntöjen edellyttämää kolmea hehtaaria, voit siirtää jäsenyyden ja sijoitukset toiselle jäsenelle tai metsänomistajalle, joka liittyy jäseneksi siirron yhteydessä. Muussa tapauksessa liittyessä tehdyt osuussijoitukset palautetaan takaisin jäsenelle. Jos yhteystietosi tai pankkitilinumerosi muuttuu, voit muuttaa sen Metsäverkossa tai olemalla yhtey dessä asiakaspalveluun. Jäsenenä tai entisenä jäse nenä olet vastuussa siitä, että jäsentietosi mukaan lukien tilinumerotietosi ovat ajan tasalla. Jos tilinu merosi puuttuu Metsäliitto Osuuskunnan jäsentie doista, voi syntyä tilanne, jossa Metsäliitto ei pysty maksamaan jäsenyyteesi liittyviä suorituksia kuten voitonjakoa tai osuuspääomien palautuksia. Mikäli emme saa tilinumeroasi ennen kuin lainsäädännön mukaiset vanhentumisajat täyttyvät, voit lopulta kokonaan menettää oikeutesi näihin suorituksiin.
MUUTOKSIA PÄÄOMABONUKSEN KERTYMISEEN P ääomabonuksen kertyminen on muuttunut: Jatkossa pääomabonukseen oikeuttavat vain puukauppatuloista tehdyt Metsä 1 -lisä osuusmerkinnät. Metsäliitto Osuuskunnan osuuskoroilla merkityistä Metsä 1 -lisäosuuksista ei enää kerry pääomabonuksia. Koroista voi enti seen tapaan sijoittaa Metsä 1 -lisäosuuksiin, mutta nämä sijoitukset eivät kerrytä pääomabonusoike utta. Muutos astuu käytännössä voimaan kevään 2025 koronmaksun yhteydessä. Muutoksen myötä pääomabonuksen hyödyt kohdistuvat tavoitteen mukaisesti yhä vahvemmin aktiivisen puukaupan yhteydessä tehtäviin sijoituksiin. Lisätietoja osuus sijoittamisesta on saatavilla Metsä Groupin verkko sivuilla olevasta esittelyasiakirjasta.
20
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook