4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Näin luontokohteet säästetään
Luontokohteet ovat tärkeitä metsäekosysteemin monimuotoisuudelle. Hyvin toimiva yhteistyö viranomaisten, hakkuuoikeuden haltijan, metsän omistajan ja korjuuyrityksen välillä takaa, että kohteet otetaan huomioon metsänkäsittelyssä.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKKO KANKAINEN
A
amu on vasta aavistus taivaanrannassa, kun Mika Peltoniemi aloittelee työpäiväänsä. Tämän päivän työmaa on Pieksämäen ja Kangasniemen rajalla, Nykälän kylällä sijaitseva leimikko, johon on tulossa ensiharvennus. Ponsse Scorpionin käynnistettyään Peltoniemi tutustuu leimikon korjuuohjeeseen. Siitä käy ilmi, että koivu-kuusi-sekametsän toisessa laidassa sijaitsee rehevä ruohokorpi ja että leimikon toista rajaa myötäilee puro.
Vaikka luontokohteet on merkitty maastoon ja karttaan, silmät täytyy pitää auki, sanoo Mika Peltoniemi.
Sekä ruohokorpi että puro ovat niin sanottuja luontokohteita, eli luonnon monimuotoisuuden säilymisen ja lisäämisen kannalta tärkeitä alueita, jotka tunnuspiirteiltään erottuvat ympäröivästä metsäluonnosta. ”Luonnontilainen ruohokorpi ja puro ovat metsälain kymppipykälän mukaisia, erityisen tärkeitä elinympäristöjä, kun taas toiset kohteet, kuten esimerkiksi jalopuumetsiköt ja edustavat harjumetsien valorinteet, kuuluvat luonnonsuojelulain piiriin. Lait säätelevät, miten ne huomioidaan metsän käsittelyssä”, Metsä Groupin kestävän kehityksen päällikkö Silja Pitkänen- Arte kertoo. Myös PEFC- ja FSC®-sertifioinneissa määritellään elinympäristöjä, jotka tulee metsänkäsittelyssä turvata, joko jättämällä ne käytön ulkopuolelle tai ominaispiirteet säilyttävällä käsittelyllä. METSO- ja Helmi-ohjelmien elinympäristöissä käytönrajoitukset perustuvat vapaaehtoisiin
14
Powered by FlippingBook