4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄSÄÄTIÖ TUKEE ”SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ RAKEN- TAA metsäelinkeinolle menes- tyksekästä tulevaisuutta. Viime vuonna apurahoja jaettiin 1,8 mil- joonaa euroa. Metsäsäätiö puhuu metsäelin- keinon puolesta, ja Lusto tarjoaa erinomaisen paikan keskustelulle. Metsäsäätiö rahoitti Luston perus- korjausta ja on rahoittanut myös näyttelyitä ja kouluyhteistyötä. Erityisen tärkeää on tehdä metsäelinkeinoa tutuksi tuleville sukupolville. Metsäsäätiön kulje- tusapurahoilla Lustossa vierailee vuosittain jopa pari tuhatta lähi- alueiden koululaista. Metsäsäätiö toimii pääosin lahjoitusvaroin, metsänomistajien ja puuta jalostavan teollisuuden lahjoittamista metsäsäätiömak- suista puukauppojen yhteydessä. Lusto on alueen metsänomistajille
ylpeyden aihe, mutta myös valta kunnallisesti tunnettu metsä kulttuurin vastuumuseona. Metsäsäätiö puhuu puun käy- tön puolesta ja on nostanut puu- rakentamista esiin rahoittamalla useita puurakenteisia rakennuk- sia. Metsäsäätiö on rahoittanut aikanaan myös Luston Iso-Sam- perin hallin toteuttamista. Luston peruskorjausta tuki- vat lukuisat muutkin tahot. Tämä kertoo siitä, että Lusto on tärkeä koko metsäalalle. Lusto on tär- keä metsäsektorille tiedon tal- lentajana ja kohtaamispaikkana. Lusto tuo yhteen metsien käytön eri näkökulmat ja tarjoaa mahdol- lisuuden oivalluksiin.”
Metsätalous on tärkeässä roolissa Luston näyttelyissä, mutta näkökulmaa on laajennettu aiemmasta.
Martta Fredrikson Toimitusjohtaja Suomen Metsäsäätiö
keskittyy metsien antamaan hyvin vointiin; metsä on monelle kuntoilu ympäristö, ja metsän on todettu laskevan verenpainetta ja tuovan mielenrauhaa. Kallisarvoinen metsä käy arvokeskus telua metsiin liittyvistä toiveista ja tavoit teista. Metsäläiset kertoo suomalaisten identiteetistä, jota voi pitää toisaalta takapajuisena, toisaalta alkuvoimaisena ja aitona. Savotta kertoo metsistä työpaik kana ja elannon antajana. MUSEO KÄSITETÄÄN HELPOSTI vain käyntikohteena, johon mennään katso maan näyttelyä ja hankkimaan elämyk siä. Paaskoski sanoo, että näkökulma on laajempi. Esimerkiksi Lustoon on koottu vuosisatojen ajalta metsään liittyviä tekoja, ajatuksia ja muistoja, jotka selittä vät, miksi nykypäivä näyttää sellaiselta kuin näyttää. ”On tuskin mitään muuta toimijaa yhteiskunnassa joka operoi näin pitkällä aikajatkumolla. Jos ajattelee ajankoh taista metsäkeskustelua, niin se on aika historiatonta. Meitä auttaisi, jos ymmär täisimme menneisyyttä, josta saa olla mitä mieltä vain, kunhan ymmärtää, miten on tähän tultu.”
Esimerkiksi pelko metsien loppumi sesta on suomalaislle ikivanha. Sen torju miseksi perustettiin aikanaan vahva metsähallinto ja alettiin kehittää metsä taloutta. Sotien jälkeen taas etsittiin teho metsätalouden keinoja, jotta köyhä val tio vaurastuisi. Metsätalous ja -teollisuus otettiin osaksi isänmaallista projektia. Nykyään ei tarvitse vahvistaa kan sallistuntoa vaan ekososiaalista sivis tystä, Paaskoski sanoo. Se tarkoittaa, että otetaan huomioon toiset ihmi set ja toiset eliölajit sekä ymmärretään omien kulutusvalintojen seuraukset. Museo voisikin hänen mielestään viedä eteenpäin kulttuurista kestävyys murrosta. Paaskoski sanoo, että kun ottaa puheeksi ekologisen kestävyyden, osa metsäammattilaisista kavahtaa koska arvelee, että puhutaan metsätalouden alasajosta. ”Puun käyttö voi osaltaan mahdol listaa fossiilisista luopumisen. Olen naista on etsiä mahdollisimman monesta näkökulmasta parhaita ratkaisuja. Kestävyys on joka tapauksessa kaikkien päämäärä.”
kuvauksia metsänparannuksesta ja koneellistumisesta. Uudistetussakin Lustossa metsätalous on keskeisessä roolissa, mutta näkökul maa on laajennettu. Pääpaino on suoma laisten monissa metsäsuhteissa. ”Emme halua käsitellä pelkästään koneellistumisen historiaa, vaan tah domme näyttää, miten työ ja metsien käyttö ovat muuttuneet, ja miten suhde metsiin on muuttunut”, sanoo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskoski . Uusi Metsäsuhteiden maa -näyttely jakautuu kuuteen teemaan. Metsän luonto esittelee metsän ekosysteeminä ja lajien elinympäristönä. Vihreä kulta kuvaa metsiä Suomen tär keimpänä luonnonvarana. Voimavara
31
Powered by FlippingBook