4/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsänomistajat
kautta Euroopan pohtivat samaa:
miten puusto kestää ilmastonmuutoksen.
R anska liittyi heinäkuussa neljän EU-maan perusta maan For Forest -ryhmään, joka tekee epävirallista yhteistyötä EU:n metsä kysymyksissä. Ryhmän nimeen lisättiin samalla plus-merkki, For Forest+. Aiemmat jäsenet ovat Suomi, Ruotsi, Itävalta ja Slovenia. Ranskan jäsenyys parantaa mah dollisuuksia tehdä yhteistyötä metsiin liittyvissä asioissa, onhan Ranska vai kutusvaltainen maa unionissa. Yhteis työ ei parane yksin valtioiden välillä, vaan myös yksityisten toimijoiden kesken se tiivistyy, sanoo Metsä Grou pin yhteiskuntasuhdepäällikkö Krista Kimmo . Metsä Groupin yhteiskuntasuhdetiimi on vieraillut tänä vuonna Itävallassa ja Ranskassa tapaamassa metsäsektorei den edustajia. Ranskassa tavattiin myös virkamiehiä. Tapaamisten tavoitteena on syventää sidosryhmäsuhteita ja laajen taa ymmärrystä maille tärkeistä metsä kysymyksistä ja -tavoitteista sekä bio taloudesta. ”MEIDÄN ON TÄRKEÄÄ YMMÄRTÄÄ , millaisista lähtökohdista käsin metsä alaa kehitetään eri maissa. Edistämme sitä, että näemme paremmin toistemme tilanteet ja löydämme ne asiat, joista olemme samaa mieltä ja joissa voimme tehdä yhteistyötä.” Yhteistä Suomelle ja Ranskalle on, että molemmissa maissa kasvaa runsaasti metsää. Vaikka maatalous vie Ranskassa paljon maapinta-alaa, se on silti yksi EU:n metsäisimmistä maista. Erojakin löytyy. Kimmo kertoo vie railleensa äskettäin metsätilalla lähellä Pariisia. Tilan pinta-ala oli 250 hehtaaria, mutta sen alueella kasvoi 41 eri puulajia. ”Suomessa ei edes ravinteikkaim missa lehdoissa voi olla sellaista lehtipuu määrää – meillä on luontaisia puulajeja noin 30.” Koko Ranskassa kasvaa luontaisesti noin 280 puulajia. Puun hyötykäytön kannalta määrä tuottaa ongelmia, koska
puuta jalostava teollisuus hyödyntää vain pientä osaa lajeista. Olisi logistisesti vai keaa poimia metsiköstä kullekin teolli suuslaitokselle sopivat puut ja toimittaa ne perille. Usein nämä laitokset, kuten sahat, ovat pieniä. Sahojen sivuvirroille kuten hakkeelle ei löydy Ranskasta jatkojalosta vaa teollisuutta samaan tapaan kuin Suo messa. Koko Ranskan paperi- ja kartonki teollisuus käyttää vähemmän raakapuuta kuin Metsä Groupin Äänekosken bio tuotetehdas. Kierrätyspaperi on tärkeä raaka-aine Ranskassa. Metsägroupilaisia yllätti, että puuta käytetään perinteisemmällä tavalla: sitä poltetaan. Jopa kolme neljäsosaa korja tusta puusta palaa lämmöksi. Kimmo ker too nähneensä tienvarsilla pitkiä pinoja lehtipuita, jotka oli pilkottu haloiksi. Tästä seuraa, että ranskalaiset kat sovat EU-päätöksenteossa puun käytön lisäämistä eri tavoin kuin suomalaiset. Kiertotalouskin tarkoittaa usein vain paperin kierrättämistä. ”Heidän on vaikea edistää biotaloutta, jos he kokevat että se tarkoittaa puun suo raa polttoa. Myös biotuotetehdaskonsepti oli ranskalaisille tuntematon”, Kimmo sanoo. Toki muitakin syitä löytyy, kuten se, että Ranskalla on sille tärkeämpien teolli suudenalojen etuja valvottavanaan. Kes kimääräisen EU-parlamentaarikon aika ei riitä metsätalouden ja puuta jalostavan teollisuuden edistämiseen. Tosin parempaa voi olla edessä, sanoo Metsä Groupin puutuotteista vastaava yhteiskuntasuhdejohtaja Kalle Ikonen . Moni ranskalaiskaupunki on laatinut visioita puurakentamisen lisäämisestä. ”Ranska on yksi aktiivisimmista maista edistämään puurakentamista. Siellä löytyy myös halua investoida esi merkiksi kertopuu- tai vanerituotteisiin.” ILMASTONMUUTOS HERÄTTÄÄ HUOLTA Ranskankin metsänomistajissa: miten nykyiset puulajit selviävät lämmön noustessa? Suomen tapaan myös siellä metsäala etsii keinoja siihen, miten
metsänhoidon avulla metsät sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja säilyvät terveinä. Suomessa asia on ratkaistu muun muassa suosimalla sekametsiä, keskit tymällä luontaisiin puulajeihin ja hoi tamalla metsiä aktiivisesti. Ranskassa ajatellaan toisin, varsinkin maan etelä osissa, jossa lämpötilan odotetaan kohoa van Pohjois-Afrikan lukemiin. ”Ranskan nykyiset puulajit eivät menesty, jos ilmasto alkaa muistuttaa nykyistä Marokkoa. Sen vuoksi maassa testataan myös uusia puulajeja, tosin viranomaiset sääntelevät tätä tarkoin”, Kimmo sanoo. LÄHEMPÄNÄ SUOMALAISTA metsänäke mystä on tässä suhteessa Itävalta. Siellä aktiivisesti hoidetun sekametsän usko taan sopeutuvan muuttuvaan ilmastoon. Itävallan valtio on laatinut kansallisen strategian, jonka nojalla se antaa puulaji suosituksia metsänomistajille. Itävallan länsiosa on vuoristoinen, jossa korjuuolosuhteet ovat vaikeat, ja metsätalous onkin keskittynyt alavam mille maille itäosiin. Ikonen sanoo, että lämpeneminen vaikuttaa sitä voimak kaammin mitä korkeammalle mennään. ”Mitä lähempänä ollaan merenpinnan tasoa, sitä hitaammin vaikutukset tulevat näkyville. Korkealla puut ovat herkempiä, ja kun jäätiköt sulavat, vaikutukset ovat dramaattisia.” Itävallassa myös ajatellaan, että luon taisia puulajeja kannattaa suosia. Tässä kin suhteessa linjaus muistuttaa Suomea. Ikosen mukaan Itävalta on ollut aktii vinen sekä For Forest+-ryhmässä että EU:n metsäpäätöksenteossa ylipäänsä. Suomen kanssa on verraten helppo löy tää yhteisiä näkemyksiä, joita minis teri- ja asiantuntijatason neuvotteluissa edistetään. ”Mailla on samankaltaisia näkemyk siä esimerkiksi siitä, miten metsiä pitäisi EU:ssa säädellä tai miten ilmastonmuu tokseen sopeudutaan. Itävalta myös haluaa Suomen tavoin, että metsiä kos keva päätösvalta säilytetään kansallisella tasolla.”
33
Powered by FlippingBook