OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2023
Nopea puunmyyjä palkitaan
Metsä Groupilta bonus ja hintatakuu kaikille kevään puukaupoille s. 26
TUTKIMUS Tuhoriski kasvaa tulevaisuudessa s. 30
METSÄT Metsä Group panostaa harvennusjälkeen s. 32
METSÄ TISSUE WC -paperi kannattaa tehdä ensikuidusta s. 48
JÄSENET Muista äänestää kevään vaaleissa s. 18
Kenen vastuulla on metsien kestävä hoito ja käyttö?
Rakentavalle vuoropuhelulle on tilaus. Haastoimme asiantuntijat pyöreän pöydän ääreen keskustelemaan metsien roolista ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa. Erilaiset näkökulmat ovat edellytys kestävämmälle tulevaisuudelle.
On keskustelun aika.
Katso kaikki jaksot: www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika
Kuuntele jaksot podcastina Spotifyssä
PÄÄKIRJOITUS
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2023
Nopea puunmyyjä palkitaan
Metsä Groupilta bonus ja hintatakuu kaikille kevään puukaupoille s. 26
JÄSENET Muista äänestää kevään vaaleissa s. 18
TUTKIMUS Tuhoriski kasvaa tulevaisuudessa s. 30
METSÄT Metsä Group panostaa harvennusjälkeen s. 32
METSÄ TISSUE WC -paperi kannattaa tehdä ensikuidusta s. 48
Kannessa: Metsä Group tarjoaa keväällä etuja, joista hyötyvät myös uudet omistajajäsenet. Sivu 26
KUVITUS: BERRY CREATIVE
METSÄ GROUPIN VIESTI ON METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN OMISTAJAJÄSEN- JA METSÄ GROUPIN SIDOSRYHMÄLEHTI.
LEHTI ILMESTYY NELJÄ KERTAA VUODESSA. 74. VUOSIKERTA.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA JUHA LAINE JUHA.LAINE@METSAGROUP.COM
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Maailma muuttuu, niin myös Metsä Group
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, MARKO NIKULA, AHTI SIPONEN, HANNES VICKHOLM TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
M etsä Group ja Metsäliitto tuottamaa raaka-ainetta, puuta. Teolli- nen toimintamme on laaja-alaista. Tuot- teemme kohtaavat käyttäjänsä ympäri maailmaa ja tyydyttävät ihmisten arjen tarpeita. Kaikkeen tähän työhön liittyy vastuullisuus. Niin metsässä, teollisuudessa kuin tuot- teidemme ominaisuuksia kehitettäessä on vastuullisuuden toteutuminen pitkäjäntei- sen ja sitoutuneen kehityksen tulos. Jotta työmme suuntautuu oikein, tarvitsemme tavoitteita. Metsä Groupin vastuullisuustavoitteet vuodelle 2030 asetettiin vuonna 2018. Nyt Metsäliitto Osuuskunnan hallitus on päättänyt laajentaa ja päivittää tavoit- teita, jotta ne vastaavat toimintamme ja toimintaympäristömme muutoksia. Lisää Osuuskunnan omistajajäsenet tekevät työtä jalostaakseen suomalaisen metsäluonnon
tavoitteista kerrotaan tässä lehdessä. Kiitän omistajajäseniä vastuullisesta työstänne suomalaisen luonnon ja talouden menes- tyksen yhdistämisessä. Työmme jatkuu.
Espoossa 4. maaliskuuta
ILKKA HÄMÄLÄ PÄÄJOHTAJA METSÄ GROUP
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
”Kaikkeen tähän työhön liittyy vastuullisuus.”
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
metsä groupin viesti | 3
TUOMAS VIRO teki puukaupat järeysrunkohinnoittelulla. Hän kehittää metsiinsä jatku- van kasvatuksen kohteita. 29 PUUKAUPAT
4 | metsä groupin viesti
METSÄ GROUPIN VIESTI 1/2023
PUUMARKKINAKATSAUS
14 ”Korjuumäärät kasvoivat edellisestä vuodesta ja varastot nousivat.”
JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA, METSÄ GROUP
7
54
Paukkupakkasten varaan ei voi laskea, sanoo Venla Kiviniemi.
Somekeksi haluaa eroon muovista.
PÄÄKIRJOITUS 3 ILKKA HÄMÄLÄ Pääjohtaja LYHYESTI 7 HENKILÖKUVASSA metsäasiantuntija Venla Kiviniemi TULOS 12 METSÄ GROUPILLE huipputulos poikkeusoloissa PUUMARKKINA- KATSAUS 14 JUHA
HENKILÖT 24 JANNE SARVIJÄRVI JA HENRY NIEMELÄ
JÄSENET
LUONTO-OHJELMA 44 TAIMEN tuodaan takaisin Capeenpuroon LIIKETOIMINTA- ALUEET 46 METSÄ BOARDIN suunnittelukilpailu ratkesi
16 NÄIN SYNTYY Metsäliitto
valittiin hallintoneuvostoon
Osuuskunnan tulos
18 LÖYDÄ OMA ehdokkaasi 26 UUDET OMISTAJA- jäsenet kiinni etuihin 28 TYYTYVÄISYYS lisääntyy METSÄT 29 PINOJEN KIERTELY jäi pois 34 METSÄ GROUPIN
TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ 30 SUOMEN METSISSÄ muutos tarkoittaa usein olojen heikentymistä KOLUMNI 39 METSÄSTRATEGIA hakee vastauksia kohtalonkysymyksiin SOPIMUSYRITTÄJÄ 36 YRITYSKAUPPA lähti vitsistä
48 VESSAPAPERIN valinta kestää viisi sekuntia
50 KEMISSÄ MENOSSA komissiointi – siis mikä? 52 BETONIELEMENTTI- TEHDAS
harvennukset kunnossa
38 TEKOPÖKKELÖ
rakennettiin kertopuusta
katkaistaan korkealta
JUMPPANEN Metsäjohtaja
42 UUSI METSÄ
nopeasti kasvamaan
metsä groupin viesti | 5
Sukupolvenvaihdoksen asiantuntemusta kautta maan
Markku Juuso Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 560 9168
Ari Tervonen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 037 6741
Laura Koskela Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 683 6445
Marko Jurvanen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 050 016 5929
Suvi Malinen Sukupolvenvaihdos- asiantuntija Puh. 040 751 6366
Sukupolvenvaihdos voi oikein tehtynä tuoda kymmenien tuhansien eurojen säästöt. Siksi se kannattaakin suunnitella ja toteuttaa huolellisesti asiantuntijoiden avustuksella. Metsä Groupin sukupolvenvaihdosasiantuntijat palvelevat omistajajäseniämme eri puolilla maata ja auttavat sekä luopuvaa että aloittavaa metsänomistajaa sukupolvenvaihdoksen kaikissa vaiheissa. Aloita ottamalla yhteyttä omaan metsäasiantuntijaasi metsagroup.com/metsaasiantuntija tai suoraan sukupolvenvaihdosasiantuntijaan.
LYHYESTI
HENKILÖKUVASSA-PALSTALLA TAPAAMME OMISTAJAJÄSENIÄ JA METSÄAMMATTILAISIA
HENKILÖKUVASSA
Toiveissa kunnon korjuukelit
TÄMÄ talvi ei ole vielä suosinut puunkorjuuta parhaalla mahdol- lisella tavalla, mutta silti olemme voineet toimia talvikohteillakin täällä Oulun piirin alueella. Niin meille Metsä Groupin työntekijöille kuin metsänomistajille on tärkeää, että korjuuaika katsotaan jokai- selle kohteelle sopivaksi ja että korjuujälki pysyy hyvänä. Talvikorjuussa ei voi aina las- kea sen varaan, että paukkupakka- set jatkuisivat viikkoja ja kovettai- sivat tienpohjat koneita ja autoja kantaviksi. Kun puuta korjataan ja kuljetetaan talvileimikoilta, onnis- tumisen avaimet ovat huolellisessa ennakkosuunnittelussa ja tiiviissä yhteistyössä läpi korjuuketjun, jotta pakkaskelit pystytään hyö- dyntämään tehokkaasti. Usein maaliskuussa ovat ne kipakimmat pakkassäät, ja meillä Metsä Groupissa on hyvät mah- dollisuudet korjata puuta sahoil- lemme ja tehtaillemme. Sillä tavalla säilytämme sekä meidän että metsänomistajan toiminnan kannattavuuden.
VENLA KIVINIEMI OPERAATIOASIANTUNTIJA, KORJUU OULUN HANKINTAPIIRI
metsä groupin viesti | 7
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA JERE PENTTINEN
INFO
Metsä- omaisuutesi hoitopalvelut OSUUSKUNNAN JÄSENEDUT • Oma metsäasiantuntija • Sijoitusmahdollisuudet • Bonukset • Yksilöllinen metsäsuunnitelma • Tila-arvio • Metsäverkko-internetpalvelu ja -mobiilisovellus • Sukupolvenvaihdospalvelu • PEFC - ja FSC ®-sertifiointi • Yhteismetsä Forestia • Jäsenlehti Metsä Groupin Viesti PUUKAUPPAA YMPÄRI SUOMEN • Maksuton tilakäynti • Hankinta- ja pystykauppa – • Virtuaalimetsä • Veroneuvonta myös sähköisesti Metsäverkossa • Korjuun suunnittelu ja toteutus • Rahaliikenteen suunnittelu • Jäsenetusopimus METSÄN- JA LUONNONHOITO • Metsänhoidon suunnittelu ja toimenpiteet • Maksuton tilakäynti • Metsäomaisuuden hoitosopimus • Metsän terveydestä huolehtiminen • Monimuotoisuuspalvelut
Metsä Springin tukemissa yhtiöissä muun muassa etsitään keinoja, joilla metsäteollisuuden sivuvirtoja voidaan jalostaa biokemikaaleiksi.
Metsä Group palkittiin taas
Suomen startup-myönteisin yritys on Metsä Group jo toisena vuonna peräkkäin.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA METSÄ SPRING
YRITTÄJYYS- ja startup-yhteisö Tribe Tampere on palkinnut Metsä Groupin Suomen startup- ystävällisimpänä yrityksenä. Metsä Group voitti palkinnon myös vuosi sitten. Tribe Tampere kiittää Metsä Groupia avoi- muudesta, ylimmän johdon tuesta sekä tavasta, jolla yhtiö tukee omia asiantuntijoitaan kohti yrittäjyyttä. Metsä Group on selvittänyt merkittävimpiä pullonkauloja isojen yhtiöiden ja startupien yhteistyössä ja ratkonut niitä. Palkintoperusteissa mainitaan Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Spring, joka investoi lupaaviin yrityksiin. Yksi tavoite on, että tulevaisuudessa nämä voivat toimia osana Metsä Groupin liiketoimintaekosysteemiä. Metsä Groupin osallistuminen on muutakin kuin pelkkää sijoittamista, huomauttaa Metsä Groupin startup-sijoitustoiminnasta vastaava johtaja Erik Kolehmainen . ”Strategisen yhteistyön ansiosta startupit hyötyvät Metsä Groupin teollisista voima
varoista ja osaamisesta, mikä helpottaa metsäpohjaista biotaloutta edistävää tutki- musta ja kehitystä sekä innovaatioita.” Investointien lisäksi Metsä Group tarjoaa startupeille omaa osaamistaan puun käyttä- misestä raaka-aineena; yhtiö auttaa startupeja hyödyntämään parhaat raaka-ainevirrat näi- den tuotteissa. Lisäksi startupit voivat rakentaa tuotan- tonsa osaksi Metsä Groupin laitoksia, mikä tarjoaa niille mahdollisuudet testata teknologi- aansa, palkintoperusteissa todetaan. Yksi esimerkki Metsä Springin salkku yhtiöistä on Montinutra, joka jalostaa metsä teollisuuden sivuvirtoja biokemikaaleiksi. Montinutra suunnittelee tuotantolaitosta Vilppulan sahan yhteyteen. Helmikuussa Metsä Spring ilmoitti teke- vänsä sijoituksen Fiberwoodiin, joka valmistaa lämmöneristeitä ja pakkaustuotteita metsä teollisuuden sivuvirroista.
INFO
Jäsenpalvelu
ASIAKASPALVELUMME on tavoitettavissa ma-pe klo 8–16 Puhelin: 010 7770 Sähköposti: jasenpalvelut@metsagroup.com CHAT-PALVELU www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi
OLEMME MYÖS SOMESSA Twitter: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee
8 | metsä groupin viesti
AJANKOHTAISTA
AJANKOHTAISTA
Metsä- ja luontoiltoihin ehtii vielä
Yva alkoi Kaskisissa
METSÄ GROUP on järjestänyt kevään aikana metsä- ja luontoiltoja eri puolilla Suomea. Koulutukset jatkuvat huhtikuun loppupuolelle saakka. Niihin on lähetetty kutsut postitse, mutta tapahtumapaikat löytyvät myös osoitteesta metsagroup.com/metsatapahtumat . Tapahtu- miin vaaditaan ilmoittautuminen, jonka voi tehdä internetissä tai puhelimitse. Tilaisuuksissa käydään läpi toisaalta Metsä Groupin investointeja ja puunkäytön lisäämistä, toisaalta sitä, miten lisäys voidaan tehdä vastuulli- sesti ja miten metsien käytön arvostus Suomessa voidaan säilyttää. Tilaisuudessa tarjoillaan iltapalaa ja siellä järjes- tetään arvonta osallistujien kesken. Tilaisuutta on mahdollisuus kuunnella myös 17. huhtikuuta webi- naarissa, joka löytyy Metsä Groupin verkkosivuilta.
Metsä näkyy konemessuilla METSÄ GROUP osallistuu näkyvästi Proforest-messuille toukokuun alussa. Proforest on metsä- ja konealan tapahtuma, joka järjestetään Kalajoen lentokentällä. Messut pidetään joka toinen vuosi. Edelliset messut järjes- tettiin vuonna 2021, jolloin pandemia rajoitti osallistujamäärää. Tänä vuonna järjestäjät odottavat näytteilleasetta- jien määrän kasvavan selvästi. Proforest 2023 on avoinna perjan- taina 12.5. klo 9–17 ja lauantaina 13.5. klo 9–16. METSÄ BOARD käynnisti tammikuussa ympäristövaikutusten arviointimenet telyn (yva) Kaskisissa, jonne yhtiö suunnittelee kartonkitehdasta. Yleisö kuulemiset päättyivät helmikuussa. Yva-menettelyssä selvitetään, millaiset olisivat tehtaan ympäristövaikutukset nykyiselle tehdasalueelle. Metsä Board on käynnistänyt esisuunnittelun uudesta kartonki tehtaasta Kaskisiin. Yhtiö arvioi, että mahdollinen investointipäätös voidaan tehdä aikaisintaan vuonna 2024.
On keskustelun aika
METSÄ GROUP on kutsunut eri alojen asian- tuntijoita keskustelemaan luonnon, metsäalan ja suomalaisten tulevaisuudesta. Ensimmäis- ten debattien aiheena ovat ilmastonmuutos, metsien monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö. Keskustelua käyvät Keskustelua käyvät muun muassa Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalas , Suomen luontopaneelin puheenjohtaja Janne Kotiaho sekä Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä. Juontajana toimii Baba Lybeck . On keskustelun aika -sarjaa voi katsoa videoina tai kuunnella podcasteina. Linkit keskusteluihin löytyvät Metsä Groupin verk- kosivuilta.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Moto saapui metsäämme. Nyt nopsaan katsomaan!
Ethän suinkaan unohtanut jotain!
Parempi pitää huoli turvavarusteista, ettei kaduta jälkikäteen.
metsä groupin viesti | 9
LYHYESTI
Palmumetsää raivataan pelloksi Niilin rannalla Egyptissä.
YK-maat sopivat luontotavoitteista
Tuoreessa monimuotoisuussopimuksessa asetetaan maailman luontorahoitukselle kovat tavoitteet.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA HEIKKI KETOLA, VASTAVALO
VIIME VUODEN lopulla noin 200 valtiota sopi YK :n luontokokouksessa Kanadan Montre- alissa, että maailmanlaajuinen luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Val- tiot sopivat, että maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia. Lisäksi 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Muistakin tavoitteista Montrealissa sovit- tiin: Ylikulutusta, jätteen määrää ja ruoka hävikkiä pitää vähentää. Luontoa pitää käyttää kestävästi myös suojelualueiden ulkopuolella. Torjunta-aineiden käyttö puolitetaan. Sopimuksen mukaan vauraat maat tuke- vat kehittyvien maiden luonnon monimuotoi- suutta. Tulevan kolmen vuoden aikana rahaa käytetään yhteensä 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä rahoitus kasvaa 30 miljardiin dollariin. Tavoitteena on, että vauraat valtiot lisäävät myös omissa maissaan rahoitusta luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Vuonna 2030 tähän tarkoitukseen ohjataan 200 miljardia
dollaria. Samaan aikaan luonnolle haitallisia tukia poistetaan peräti 500 miljardilla dollarilla vuodessa. Suomea Montrealissa edustanut ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että näistä tuista päästään eroon. Hän myös toivoo, että suojelutyöhön löytyy julkisen rahan lisäksi myös yksityistä rahaa. ”Rahoituksen osalta pidän tärkeänä sitä, että erityisesti vauraat maat tekevät oman osansa”, hän sanoo tiedotteessa. Yrityksiin kohdistuu muitakin odotuksia. Montrealissa tehdyn sopimuksen mukaan valtiot vaativat suuria yrityksiä ja rahoitus laitoksia tekemään arvioita siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa luontoon. Yritysten pitää myös tarjota kuluttajille tietoa, jonka avulla nämä voivat muuttaa kulutustaan kestäväm- pään suuntaan. Toimeenpano alkaa Montrealissa allekirjoitettu dokumentti on luonteeltaan kansainvälinen sopimus, mikä tarkoittaa, että valtioiden ja EU :n pitää ryh- tyä toimiin, jotta sopimuksen ehdot tulevat
täytetyiksi. Sopimus ei siis suoraan sido kansalaisia. ”Tavoitteiden toimeenpano riippuu tieten- kin kansallisesta politiikasta. Pidän itsestään selvänä, että Suomi tarttuu tähän työhön”, Ohisalo sanoo. Luontokadon, jolla yleensä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja eliölajien vähe- nemistä, pysäyttäminen on asetettu kansain- väliseksi tavoitteeksi myös aiemmin, vuosina 2010 ja 2020. Nyt tarkoitus on, että toimeen- panoa seurataan aiempaa tarkemmin: jäsen- maat esittelevät säännöllisesti omat tavoit- teensa ja keinonsa, minkä jälkeen arvioidaan, saavuttavatko ne Montrealin tavoitteet. Suomi toteuttaa Montrealin tavoitteitaan kansallisen biodiversiteettistrategian kautta, ympäristöministeriö ( YM ) toteaa. Strategiaa valmistellaan parhaillaan, ja YM on muun muassa ehdottanut, että metsämaan suojelu pitäisi nostaa 6,9 prosentista 10 prosenttiin. Ehdotus oli talvella lausuntokierroksella, joka päättyi tammikuun lopussa. Strategia ei ollut valmistunut Viestin mennessä painoon.
10 | metsä groupin viesti
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
NIMITYKSIÄ
PÄÄTOIMITTAJALTA
Energistä talvea
Uudet puukaupan ja metsäpalveluiden asiantuntijat
Sakari Aaltonen Puh. 040 661 0196 Pyhäranta, Uusikaupunki pohjoinen Eemeli Etelämäki Puh. 040 725 6051, Kannonkoski, Lokakylä, Talviaislahti Kivijärvestä Patrick Hakanen Puh. 050 400 9030, Jämsä Hannu Heikkinen Puh. 050 590 7287 Paltamo Länsi-Kajaani pohjoinen Maria Karhula Puh. 0500 166 195, Savitaipale Aleksi Kurttila Puh. 0500 152 060, Savonlinna itä-länsi Arto Lohi Puh. 040 167 9198, Taivalkoski Jaana Lohilahti Puh. 050 598 7757, Lestijärvi, Reisjärvi Lauri Tapio Puh. 040 769 3574 Punkalaidun ja Huittinen pohjoinen Jenni Palola Puh. 050 598 7754, Kannus Anna Peltonen Puh. 050 575 5928, Sonkajärvi Juha Peuhkuri Puh. 040 641 2697, Salo länsi Marko Pönkkö Puh. 050 598 7764, Pyhäjärvi Janne Saaranen Puh. 040 481 1236, Ranua länsi Heikki Savolainen Puh. 040 193 9485, Ii pohjoinen ja Kuivaniemi Akseli Sipola Puh. 0500 398 143, Huittinen, Köyliö Joni Vuorikoski Puh. 040 532 7857, Lappeenranta
OLEMME olleet monenlaisessa myllerryk- sessä viime vuosien aikana. Koko maailman yli pyyhkäissyt pandemia ei jäänyt keneltä- kään huomiotta, ja viime vuoden helmikuussa Venäjän aloittama hyökkäyssota suisti monet arkisetkin asiat raiteiltaan. Valtavien inhi- millisten kärsimysten lisäksi sotaa on käyty myös energiarintamalla. Täällä Suomessa- kin sähkön hintojen noustessa ja sähkön saa- tavuustilanteen heiketessä sekä teollisuuden että kuluttajien on tänä talvena pitänyt ope- tella uusia sähkön säästötapoja. Hyvää työtä on tehtykin, sillä Suomen sähkönkulutus on vähentynyt, eikä kiertäviä katkoja ole nähty. Energia on metsäteollisuudessakin keskei- nen resurssi, erityisesti puupohjaisten tuot- teidemme valmistuksessa. Metsä Groupin energiaomavaraisuus on korkea, ja energia- tuotantomme perustuu valtaosin uusiutuviin polttoaineisiin ja tuotannon sivuvirtojen hyö- dyntämiseen. Sellutehtaamme ovat Suomen suurimpien uusiutuvien energian tuottajien joukossa. Esimerkiksi Äänekosken biotuote- tehdas on muiden tuotteidensa lisäksi myös valtava voimalaitos. Yhteensä tuotamme yli 15 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Mitä enemmän säästämme energiaa omassa toiminnassamme ja mitä tehokkaam- min sitä käytämme, sitä vähemmän syntyy päästöjä. Samalla kustannuksia säästyy. Olemme tehneet paljon investointeja uusiutu- van energian tuotantoon ja hyödyntämiseen ja parantaneet suorituskykyämme merkittävästi. Tekemistä on vielä paljon, mutta olemme jo hyvällä matkalla kohti tavoitettamme eli koko- naan fossiilitonta tuotantoa vuonna 2030. Vähän on vielä matkaa siihen, että kevät- aurinko alkaa lämmittää. Se vasta tuntuukin lisäävän energiatasoja. Hyvää talven jatkoa ja kevään odotusta kaikille.
• Talvisää on ollut vaihteleva, ja se on vaikuttanut puunkorjuuseen. Raivaussahatöihin kuitenkin pää- Lopputalven työt see osassa maata sulaneiden lumien takia ja osassa maata hankikannon saattelemana. Viileä sää kannattaa- kin hyödyntää erityisesti taimikon harvennuksiin, kun ei ole huolta juuri- käävän leviämisestä, vaikka poistet- tavana olisi havupuitakin. • Viljelytaimet ovat pääosin pakkas varastoissa suojassa talven vaihtele- vilta säiltä. Ensi kevään viljelyihin on vielä kuusentaimia saatavilla kaikki- alle maahan. Männyntaimia on saa- tavilla osaan maata, mutta männyn siemeniä löytyy kaikkialle. Koivun taimien kysyntä on lisääntynyt, joten niitä ei ole enää saatavilla. • Pottiputkia ja taimivakkoja on myös mahdollista hankkia Metsä Groupin kautta. Kysy lisää metsäasiantunti- jaltasi! • Uusi metsätalouden kannustin järjestelmä, metka, korvaa nykyisen kemera-tukijärjestelmän vuonna 2024. Kemera-tukirahoja on reilusti käytettäväksi tälle vuodelle, eli nyt kannattaa hoitaa taimikot, suo- metsien kunnostusojitukset ja terveyslannoitukset kuntoon. • PEFC -sertifioinnin kriteerit ovat muuttuneet 1.2. alkaen. Muuttuneet standardit on syytä ottaa huomioon kaikissa metsänhoidon vaiheissa. Metsä Groupin henkilökunta ja yrit- täjät on koulutettu toimimaan uusien kriteerien mukaisesti.
Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/puunhankinta
JUHA LAINE VIESTINTÄJOHTAJA METSÄ GROUP
LÄHETÄ TOIMITUKSEEMME PALAUTETTA ja juttuideoita 15. toukokuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottaneiden kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä. Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten.
metsä groupin viesti | 11
Poikkeusolojen vuosi toi ennätystuloksen
METSÄ GROUPIN TULOS
Tammi–joulukuu 2022 (1–12/2021) • Liikevaihto oli 6 980 miljoonaa euroa (6 017). • Liiketulos oli 1 302 miljoonaa euroa (874). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 1 276 miljoonaa euroa (914). • Tulos ennen veroja oli 1 270 miljoonaa euroa (832).
Maailmassa siirryttiin pandemiasta sotaan Ukrainassa, joten Metsä Groupiltakin edellytettiin nopeita muutoksia. M etsä Groupin vuosi 2022 muo- dostui poikkeusoloissa erittäin vahvaksi. Nykyrakenteiset Metsä Wood, Metsä Fibre ja Metsä Board 2022 loi edellytyksen vahvalle puun kysynnälle kaikissa puutavaralajeissa, Hämälä toteaa.
”Yhteiskunnallinen tavoite vähentää fossiilis- ten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa yhdessä korkeiden päästöoikeuksien hintojen kanssa lisäsivät energiapuun kysyntää. Ainespuun käyttö polttopuuna kasvoi selvästi ja energiapuun tarvetta tyydytettiin myös tuomalla kasvavia puu- määriä Venäjältä. Tuonnin loppuminen kevään aikana kärjisti tiukkaa markkinatilannetta.” Pidemmän aikavälin puunhankinnan edelly- tyksiin luovat epävarmuutta useat Euroopan Unionin lainsäädäntöhankkeet kuten ennallista- misasetus, hän arvioi. ”Lähivuosien haasteemme onkin löytää tasa- paino metsiin kohdistuvien moninaisten odotus- ten kesken siten, että metsät saadaan pidettyä elin- voimaisina hyvässä kasvussa sitoen hiiltä ilma- kehästä ja tuottamassa uusiutuvaa raaka-ainetta ihmisten päivittäisessä elämässään tarvitsemiin tuotteisiin.”
Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 1 240 miljoonaa euroa (872).
ylsivät ennätystuloksiin. ”Vuosi alkoi maailmantalouden elpyessä pandemian aiheuttamista häiriöistä. Helmikuun lopulla täysimittaiseksi oikeudettomaksi sodaksi edennyt Venäjän aggressio Ukrainaa kohtaan edellytti myös Metsä Groupilta nopeita toimia lopettaa liiketoimet Venäjällä ja turvata liiketoi- minnan jatkuvuus muilla markkinoillamme”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . Hämälän mukaan suurimmat vaikutukset Venäjän toiminnan alasajolla oli puunhankintaan. Metsä Groupin osalta koivukuitupuun tuonnin loppuminen edellytti muutoksia tuoterakenteessa. Vaneriteollisuudessa käytettävän koivutukin niukkuus johti tuotannon rajoituksiin ja uusien havupuupohjaisten tuotteiden kehitykseen. Metsäteollisuuden hyvä suhdanne vuonna
Loka–joulukuu 2022 (10–12/2021) • Liikevaihto oli 1 741 miljoonaa euroa (1 560). • Liiketulos oli 316 miljoonaa euroa (221). Vertailukelpoi- nen liiketulos oli 311 miljoo- naa euroa (220). • Tulos ennen veroja oli 309 miljoonaa euroa (215). Vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli 306 miljoonaa euroa (214).
Puunhankinta ja metsäpalvelut
Tukkien hinnat kääntyivät alkuvuoden nousun jälkeen laskuun. Kuitupuiden hinnat nousivat poikkeuksellisen pal- jon vuoden 2022 aikana. Kor- juukelit olivat koko vuoden erinomaiset. Itämeren alueella erityisesti kuitupuun kysyntä
kasvoi Venäjän tuonnin päät- tymisen sekä Baltian ja Keski- Euroopan energiakriisin vuoksi. Metsä Forest korvasi venäläisen tuontipuun erityi- sesti suomalaisella ja ruotsa- laisella puulla ja vähensi ostoja Baltiasta.
Metsä Forest osti kaikkia puutavaralajeja koko Suomessa sekä pysty- että hankinta- kaupalla. Ostomäärä säilyi lähes edellisen vuoden tasolla ja kysyntä kohdistui ennen kaikkea sulan maan aikana korjattaviin leimikoihin sekä
SUOMESSA yksityismetsien puukauppa vuonna 2022 oli alkuvuonna verkkaista mutta piristyi loppuvuodesta lähes edellisvuoden tasolle.
12 | metsä groupin viesti
TULOS
kartonkien laskeneet toimitus- määrät. Kustannusten nousu oli voi- makasta kemikaaleissa, energi- assa ja logistiikassa. Lisäksi puu- kustannukset kasvoivat puunhin- tojen sekä korkeampien korjuu- ja kuljetuskustannusten takia. Kartonkiliiketoiminnan kannat- tavuutta heikensi sellun kohonnut hinta, mutta sellujen kokonaisvai- kutus Metsä Boardin tulokseen oli selvästi positiivinen. Myös kiinteät kustannukset kasvoivat. Pehmo- ja tiivispaperit TAMMI–JOULUKUUN alhainen liiketulos aiheutui pääosin korkeista raaka-aine- ja energia- kustannuksista, jotka nousivat vuoden kuluessa merkittävästi. Pehmopaperituotteiden koko vuoden myyntimäärät olivat hieman edellisvuotta korkeam- mat ammattikäyttöön tarkoitet- tujen tuotteiden määrien kasva- essa. Tiivispaperien myynti jat- kui vahvana. Viimeisellä vuosi- neljänneksellä liiketulos kääntyi positiiviseksi, mutta vuositasolla hinnankorotukset eivät olleet riittäviä kattamaan kiivaasti jatkunutta kustannusnousua. Pehmopaperiliiketoiminta on energiaintensiivistä, ja erittäin korkeat energian hinnat tekivät toimintaympäristöstä haasta- van. Vuoden 2022 aikana yhtiö ilmoitti väliaikaisista tuotanto- seisokeista Keski-Euroopan teh- taillaan johtuen energian hinta- piikeistä.
hankintapuuhun. Energiapuun ostossa painotettiin latvusmas- saa. Suomessa pääosa puusta ostettiin Metsäliitto Osuuskun- nan jäseniltä. Järeysrunkohin- noiteltujen leimikoiden osuus harvennuskaupoissa kasvoi tavoiteltua nopeammin. Metsä- palveluiden myynti sujui erin- omaisesti. Metsänomistajien antama asiakaspalaute nousi ennätykseen. Metsä Forestin toimitukset asiakkaiden tuotantolaitoksille sekä valmistautuminen Rauman sahan ja Kemin biotuotetehtaan puunhankintaan sujuivat suun- nitellusti. Metsä Forest toimitti tammi–joulukuussa asiakkail- leen puuta yhteensä 33,9 miljoo- naa kuutiometriä (35,3), joista noin 87 prosenttia Suomessa sijaitsevalle teollisuudelle. Metsä Forestin yksityis- metsistä hankkimasta puusta yhteensä 52 prosenttia ostettiin sähköisesti. Metsänhoitopalvelu- jen myynnissä osuus oli 59 pro- senttia. Tarkastelujakson aikana Metsä Forest perusti uuden Kajaanin hankintapiirin, otti käyttöön tekoälyyn ja koneoppi- miseen perustuvan sovelluksen puustotietojen arvioinnissa sekä kertoi kehittävänsä henkilös- tönsä ja omistajajäsenten käyt- töön myrsky- ja hyönteistuhot tunnistavan tekoälysovelluksen.
kääntyivät laskuun viimeisellä vuosineljänneksellä. Pitkä kuituisen sellun myyntihinnat nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 27 prosenttia ja lyhytkuituisen sellun myynti- hinnat 39 prosenttia. Markkinasellujen toimituk- set kasvoivat edellisvuoteen verrattuna. Kasvu keskittyi lehtipuuselluun sekä valkaise- mattomaan selluun. Havusellu- jen globaalit toimitukset laski- vat logististen rajoitteiden ja eri sellunvalmistajien suunnittele- mattomien tuotannonmenetys- ten takia. Metsä Fibren sahojen toimi- tusmäärä oli kokonaisuudes- saan 1 476 000 kuutiometriä (1 677 000). Metsä Groupin mäntysahatavaran keskimää räiset myyntihinnat nousivat 5 prosenttia edellisvuoteen ver- rattuna ja kuusisahatavaran hinnat laskivat 8 prosenttia. Sahatavaran toimitukset olivat alkuvuoden ajan hyvällä tasolla kaikille päämarkkinoille, mutta heikkenivät syksyn aikana kor- jaus- ja omatoimirakentamisen hiljentymisen johdosta.
verrattuna kaikkien tuoteryh- mien ja niiden päämarkkinoi- den vahvan kysynnän ansiosta. Raaka-aineiden, energian ja logistiikan hintojen nousu sekä haasteet koivutukin saatavuu- dessa kuitenkin heikensivät kannattavuutta. Koivutukin saatavuuteen vaikutti muun muassa toimitusten päättymi- nen Venäjältä, minkä takia koi- vuvanerin tuotantoa jouduttiin rajoittamaan huhtikuussa Pun- kaharjun ja Suolahden tehtailla. Loppuvuonna alkaneen markkinatilanteen hiljentymi- sen vuoksi havuvanerin valmis- tusta rajoitettiin joulukuussa. Myös koronaviruspandemia aiheutti häiriöitä tuotantoon ja toimitusketjuun alkuvuoden aikana. Ison-Britannian jalostus liiketoiminnan tuotteiden heikko markkinatilanne jatkui myös vuoden viimeisellä neljän- neksellä, ja koko vuoden liike- tulos laski merkittävästi edelli- sestä vuodesta. Ison-Britannian liiketoiminnassa vähennettiin henkilöstöä toisen vuosipuolis- kon aikana vastaamaan heiken- tynyttä kysyntätilannetta.
Kartonki
Sellu ja sahat
VERTAILUKELPOISTA liike tulosta paransi erityisesti kar- tonkien keskihintojen nousu. Myös markkinasellujen kohon- neet hinnat sekä selluntuo- tannon sivutuotteiden myynti paransivat liiketulosta. Vastaa- vasti liiketulosta heikensivät
METSÄ FIBREN sellun toimitus- määrä oli 2 880 000 tonnia (3 058 000). Metsä Groupin pitkäkuituisen sellun keski- määräiset myyntihinnat nou- sivat vuoden kolmen ensim- mäisen neljänneksen aikana ja
Puutuotteet
LIIKETOIMINNAN kannattavuus parani selkeästi edellisvuoteen
LIIKETOIMINTA-ALUEIDEN TULOKSET
Vertailukelpoinen liiketulos, milj. euroa
Viimeisen neljänneksen liikevaihto, milj. euroa
Viimeisen neljänneksen liiketulos, milj. euroa
Liikevaihto, milj. euroa
2022
2022
2022
2022
2021
2021
2021
2021
PUUNHANKINTA JA METSÄPALVELUT
2133,3
23,7
574,5
9,7
2022,9
36,4
502,6
10,0
662,3
54,8
157,4
19,3
580,1
18,6
141,3
-0,7
PUUTUOTTEET
3070,7
894,1
756,1
215,4
2628,1
648,2
721,5
182,3
SELLU JA SAHAT
2479,6
520,7
599,8
100,8
2084,1
386,6
518,5
91,3
KARTONKI
PEHMO– JA TIIVISPAPERIT
1197,0
-3,4
344,3
28,8
946,7
-9,7
259,2
-23,2
metsä groupin viesti | 13
PUUMARKKINAKATSAUS
PUUN KYSYNTÄ MAALISKUUN LOPULLA
LÄNSI-SUOMI
ITÄ-SUOMI
POHJOIS-SUOMI
MÄNTYTUKKI KUUSITUKKI KOIVUTUKKI MÄNTYKUITU KUUSIKUITU KOIVUKUITU METSÄENERGIA
JUHA JUMPPANEN METSÄJOHTAJA METSÄ GROUP
Kevään puukaupoille uusia etuja Metsä Group maksaa kaikille nykyisten ja uusien omistajajäsenten 1.2.–30.4.2023 tekemille puukaupoille vähintään euron bonuksen per kuutio. Kyseisille puukaupoille annetaan myös hintatakuu, joka voi nostaa puun hintaa takautuvasti.
H yvä vire puumarkkinoilla on jatkunut ja Metsäteollisuus ry:n jäsenten ostot yksityismetsistä ovat alkuvuonna olleet suu- remmat kuin edellisenä kolmena vuonna. Mänty- ja koivukuitupuun viikkohinnat ovat vahvistuneet noin 35 prosenttia ja tukit 14 prosenttia vuoden takaisesta. Tällä hetkellä ostoslistamme kärjessä ovat kesäkorjuukelpoiset harvennusleimikot ja hankintapuu sekä talven että kevään vas- taanottoon. Ostamme mielellämme myös uudistushakkuukohteita. Kampanjabonus ja hintatakuu ovat tarjolla sekä nykyisille omistajajäsenille että metsänomistajille, jotka liittyvät Metsä Groupin omistajajä- seniksi 1.2.–30.4.2023 ja tekevät puukaupat kanssamme huhtikuun loppuun mennessä. Nykyisille sopimusasiakkaille on tarjolla myös uusia etuja kampanja-aikana. Lue lisää kampanjastamme sivulta 26. Talven korjuuolosuhteet olivat tammi- kuussa ja helmikuun alussa eteläisessä Suo- messa hyvin haasteelliset, ja jouduimme siir- tymään välillä kesäleimikoihin. Tästä huo- limatta korjuumäärät kasvoivat edellisestä vuodesta ja varastot nousivat suunnitellusti. Talvi jatkuu edelleen toimeliaasti ja työlli- syysnäkymä yrittäjillemme on vahva. Kas- vatamme korjuuta asteittain pitäen silmällä Kemin biotuotetehtaan starttia vuoden kol- mannella neljänneksellä. Tehtaalle tulevan puulogistiikan ja automatisoidun puunvas- taanoton testit käynnistyvätkin jo ensi kuussa.
Ilmastonmuutoksen torjunnassa olen- naista on fossiilisten raaka-aineiden käytön vähentäminen ja toisaalta niiden korvaami- nen uusiutuvilla raaka-aineilla. Ilmastopoliit- tisessa keskustelussa tulisi huomioida metsä- sektorin tarjoamat ratkaisut kokonaisuutena. Ensisijaisia keinoja maankäyttösektorin hii- linielun kasvattamiseksi ovat metsänielun kasvattaminen hyvällä ja oikea-aikaisella metsänhoidolla, pitkäikäisten hiiltä sitovien puutuotteiden osuuden kasvattaminen sekä maaperäpäästöjen ja metsäkadon globaali vähentäminen, ei hakkuiden rajoittaminen. Kansallinen metsästrategia ja uusi luon- nonsuojelulaki hyväksyttiin joulukuussa. Metsätalouden uutta kannustejärjestelmää (metka) koskeva laki vahvistettiin tam- mikuussa. Tavoitteena on uuden lain voi- maantulo 1.1.2024. Nykyistä kemera-lain mukaista tukea on runsaasti haettavissa tälle vuodelle. Metsätalouden toimintaedellytysten säi- lyttäminen muuttuvassa maailmassa on tärkeää metsävarallisuuden tulevaisuuden tuoton kannalta. Meidän on yhdessä fiksua tehdä sellaisia asioita, jotka säilyttävät alan arvostuksen. Uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetut kierrätettävät tuotteemme sito- vat hiiltä, tarjoavat ratkaisuja globaaleihin ongelmiin ja korvaavat fossiilisia tuotteita. Pidetään yhdessä huolta maailman parhai- ten hoidetuista metsistä siten, että voimme jättää ne tuleville polville entistäkin elin voimaisempina ja monimuotoisempina.
Olemme korvanneet venäläisen tuonti- puun suomalaisella ja ruotsalaisella puulla. Samaan aikaan olemme vähentäneet ostoja Baltiasta sikäläisten korkeiden puunhinto- jen vuoksi. Itämeren alueen puumarkkina- tilanteessa on kuitenkin tapahtunut selvä muutos Baltian osalta ja etenkin havukui- dun hinta on kääntynyt voimakkaaseen las- kuun. Ruotsissa havukuitupuun tilanne on myös tasapainottunut talven myötä. Puunhankinnan ja metsäpalveluiden uusi toiminnanohjausjärjestelmä valmistui hel- mikuussa. Kaksi vuotta kestänyt hanke val- mistui aikataulussa ja mahdollistaa jatkossa entistä parempien digitaalisten metsänomis- tajapalveluiden tarjoamisen omistajajäsenil- lemme. Ensimmäinen sähköisten palveluiden uudistus valmistuukin lähiaikoina. Metsien käytön kestävyys herättää run- saasti keskustelua. Metsäteollisuus ry:n ja Sahateollisuus ry:n laaja tutkimushanke metsien monimuotoisuudesta ja tehdyn monimuotoisuustyön vaikutuksista etenee. Ensimmäiset tulokset ovat lupaavia ja osoit- tavat muun muassa, että lahopuun, järeiden haapojen, mustikan ja puolukan määrät ovat kasvussa. Monimuotoisuuden kannalta tärkeät metsien rakennepiirteet ovat myös kehittyneet suotuisaan suuntaan. Näin ollen voikin todeta että metsänomistajat ovat tehneet kanssamme oikeita tekoja 1990- ja 2000-luvulla. Tarvitsemme lisää juuri täl- laista tutkimustietoa, jotta kestävyyskeskus- telua käydään faktojen pohjalta.
14 | metsä groupin viesti
Hyvinvointia Metsästä – sinulle ja läheisillesi
Liisa ja Simo myivät 1500 mottia puuta
Mitä muuta hyvää voisit omalla metsälläsi saada aikaan? Vastuullisesta metsän käytöstä hyödyt sekä sinä että koko Suomi. Metsä Groupin omistajajäsenenä saat 1.2.–30.4.2023 myymällesi puulle reilun bonuksen. Lisäksi tarkistamme marraskuussa, että olet saanut puillesi vuoden parhaan hinnan. Jäsenenä hyödyt muistakin eduista.
Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle
Liity mukaan ja pyydä tarjous: metsagroup.com/hyvaametsasta
JÄSENET
Aktiiviset puunmyyjät hyötyvät eniten Metsäliitto Osuuskunnan hallitus esittää ennätyssuurta voitonjakoa, jossa omistajajäsenille jaettaisiin 101 miljoonaa euroa. Eniten hyötyvät ne, jotka myyvät meille aktiivisesti puuta, sanoo Jussi Linnaranta.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA SEPPO SAMULI KUVITUS BERRY CREATIVE
M etsäliitto Osuus- kunnan hallitus esittää, että osuus- kunta jakaa omis- tajajäsenilleen tänä vuonna voittoa noin 101 miljoonaa euroa. Se on selvästi enemmän kuin vuosi sitten, jolloin voitonjako kohosi noin 80 miljoonaan euroon. ”Olen äärettömän iloinen erittäin haasta- vassa toimintaympäristön tilanteessa saavu- tetusta konsernin huipputuloksesta. Ennä- tystulos luo hyvän pohjan ennätykselliselle voitonjaolle osuuskunnassa”, sanoo Metsä liitto Osuuskunnan hallituksen puheen johtaja Jussi Linnaranta . Suurin osa voitosta jaetaan korkoina osuuskunnan perus- ja lisäosuuksille. Hallitus esittää, että perusosuuksille mak- setaan 7,0 prosentin korkoa. Metsä1-lisä- osuuksien korko olisi 6,5 prosenttia ja A-lisä- osuuksien 4,0 prosenttia. B-lisäosuuksien korko pysyisi 1,0 prosentissa. ”Perusosuuksille maksettava korko on perinteisesti ollut korkein. Niin nyt- kin. Metsä1-lisäosuuksille maksetaan nyt ensimmäisen kerran korkoa, ja sanoisin että hyvällä tasolla. A-lisäosuuksien korko jäi alle Metsä1:n koron, kuten jo voitonjakoa uudistettaessa viestittiin”, Linnaranta sanoo. Hallitus esittää lisäksi, että noin 15 pro- senttia voitonjaosta maksetaan tehtyjen puukauppojen perusteella; omistajajäsenelle maksettaisiin voitonjakoa 30 senttiä jokaista Metsä Groupin jäseneltä vastaanottamaa teollisen ainespuun kuutiometriä kohti. Viime vuonna vastaavalla tavalla jaettiin 15 senttiä kuutiometriä kohti. Linnaranta muistuttaa, että puukauppa- pohjaisessa voitonjaossa otetaan joka vuosi huomioon neljän edellisen kalenterivuoden
Voitonjaossa haluamme loiventaa vuosien välisiä eroja, koska omistajajäsenet arvostavat vakaata voitonjakoa, sanoo Jussi Linnaranta.
16 | metsä groupin viesti
Metsäliitto Osuuskunnan tuloksen muodostuminen
Sijoitukset
Sijoitukset Osuuspääoma
Puuta
Puuta
Tytäryhtiöt (Metsäliitto Osuuskunnan omistusosuus %) Metsä Board (50,1 %) Metsä Fibre (50,1 %, + Metsä Boardin kautta 24,9 %) Metsä Tissue (100 %)
Aktiiviset metsänomistajat
Metsäliitto Osuuskunta
Metsä Forestin tulos Metsä Woodin tulos Muu tulos
= liiketoiminnan tulos + osingot
Osingot
Voitonjako Korko Puukauppa- aktiivisuus
= Metsäliitto Osuuskunnan tulos
aikana myydyt puut. Se saa 30 sentin sum- man kasvamaan. ”Esimerkiksi vuonna 2022 toimitetut puukuutiot huomioidaan keväällä 2023 maksettavan voitonjaon lisäksi myös vuo- sien 2024–2026 voitonjaossa.” Näin tulos syntyy Metsä Group teki vuonna 2022 ennätys- mäisen 1,3 miljardin euron tuloksen. Linnarannan mukaan jäseniltä tulee usein kysymyksiä koskien jäsenille maksettavan voitonjaon muodostumista, joten asiaa on syytä avata. Hän sanoo, että on hyvä erottaa toi- sistaan Metsä Group -konsernin tulos ja Metsäliitto Osuuskunnan tulos. Konsernin tulokseen lasketaan kaikkien siihen kuulu- vien yhtiöiden tulos. Konsernin emoyhtiönä toimivan osuuskunnan tulos taas muodos- tuu sekin useasta kokonaisuudesta. Osa Metsä Groupin liiketoiminnoista kuuluu osuuskunnalle, ja osaa konsernin lii- ketoiminnoista harjoitetaan erillisissä tytär- yhtiöissä, jotka osuuskunta omistaa koko- naan tai osittain. Esimerkiksi Metsä Groupin puunhankinta sekä Metsä Woodin Suomen
noissa, myös osuuskunnassa se toinen puoli- kas jätetään firman kehittämiseen.” Aktiiviset palkitaan Metsäliitto Osuuskunta muutti voitonjako- aan runsas vuosi sitten. Enää jäsenet eivät voi hankkia A- ja B-lisäosuuksia, vaan nii- den tilalle tulivat Metsä1-lisäosuudet, joihin voi sijoittaa puukauppatuloja ja osuuskor- koja. Metsä1-lisäosuuksille maksetaan osuus- kunnan lisäosuuslajeista korkeinta korkoa. Metsä1-lisäosuus on voimassa kerrallaan 10 vuotta, mutta sen voimassaoloa voi jatkaa myymällä puuta Metsä Groupille. ”Haluamme palkita parhaiten aktiiviset jäsenet. Sen vuoksi loimme uuden sijoitus- tuotteen ja voitonjakomallin”, Linnaranta sanoo. Hän sanoo, että jälkikäteen ajatellen voi- tonjaon uudistaminen osui mitä parhaaseen ajankohtaan. ”Tuotantomme laajentuessa on tärkeää, että saamme lisättyä sitoutuneiden omis- tajajäsenten määrää. Ilman omistajajäsen- ten sitoutumista tuotantolaitoksemme eivät pyöri eikä uusia ennätyksellisiä voitonjakoja synny.”
liiketoiminnot ovat Metsäliitto Osuuskun- nan liiketoimintoja, joten niiden tuottama tulos lasketaan suoraan osuuskunnan tulok- seen. Metsä Tissue on oma osakeyhtiönsä, jonka kaikki osakkeet osuuskunta omistaa. Metsä Fibrestä ja pörssiyhtiö Metsä Boar- dista osuuskunta omistaa enemmistöosuu- det, mutta niillä on myös muita omistajia. Metsäliitto Osuuskunnan tytäryhtiöt jakavat pääsääntöisesti puolet tuloksis- taan osinkoina. Osuuskunnan omistuk- sen suuruudesta riippuu, paljonko se näistä osingoista saa. Esimerkiksi Metsä Boardin tuloksenjakoketju etenee tällä tavoin: Metsä Board jakaa osinkoa noin puolet tulokses- taan. Metsäliitto omistaa Metsä Boardista karkeasti ottaen puolet, joten se saa jaetuista osingoista puolet. Linnaranta sanoo, että vaikka vuodet vaihtelevat, voitonjako pyritään pitämään tasaisena. ”Voitonjaossa haluamme loiventaa vuo- sien välisiä eroja, koska omistajajäsenet arvostavat vakaata voitonjakoa. Osuuskun- nan tavoitteena on jakaa voittoa keskimäärin puolet tuloksesta, joka kertyy edellä kuva- tuista ’puroista’. Ja kuten eri liiketoimin-
metsä groupin viesti | 17
18 | metsä groupin viesti
JÄSENET
Kun osuuskunta menestyy, sen omistajatkin menestyvät, sanoo Juha Paajanen.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA MARKKU TISSARINEN Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto valitaan vaaleissa, jotka ovat käynnissä parhaillaan. Edustajisto käyttää jäsenille kuuluvaa ylintä päätösvaltaa Metsäliitossa, joka taas on Metsä Groupin emoyhtiö. Metsä Group on yksi Suomen tärkeimmistä yrityksistä. M etsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvos- Näkemystä Shanghain satamaan saakka ton puheenjohtaja Juha Paajanen sanoo, että edustajistoon haetaan osaajia monelta elämänalueelta. INFO
Vaalit EDUSTAJISTON vaaleissa Metsäliitto Osuuskun- nan jäsen äänestää joko kotikuntansa tai metsän sijaintikunnan mukaista ehdokasta. Valinta on tehty viime vuoden loppuun mennessä. Äänestä - minen alkaa 22.3. ja päättyy 14.4. Äänestäminen tapahtuu postitse tai osoitteessa metsavaalit.fi . Edustajisto EDUSTAJISTO käyttää Metsäliitto Osuuskunnassa jäsenille kuuluvaa ylintä päätäntävaltaa niissä asioissa, jotka sille lain ja sääntöjen mukaan on määrätty. Edustajisto korvaa Metsäliitto Osuus- kunnassa osuuskunnan kokouksen. Edustajisto päättää tilinpäätöksen hyväksymi- sestä, voitonjaosta hallituksen esityksen pohjalta, hallintoneuvoston, hallituksen ja toimitusjohta- jan/pääjohtajan vastuuvapauden myöntämisestä sekä valitsee hallintoneuvoston jäsenet ja tilin- tarkastajat sekä päättää heidän palkkioistaan. Edustajisto valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Äänestää voi postitse tai sähköisesti vaali- sivuston kautta. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni. Vaalipiiristä valittavien edustajien määrä riippuu jäsenmäärästä; piiristä valitaan niin monta edus- tajaa kuin kyseisen vaalipiirin vaaliluetteloon on kirjattu jäseniä alkavin 2300-luvuin laskettuna.
”Edustajistossa tarvitaan näkemystä kannolta Shang- hain satamaan saakka. Jos henkilöllä on osaamista tältä väliltä, hän pystyy tuomaan lisäarvoa hallintoon.” Paajanen kehottaa Metsäliitto Osuuskunnan omistaja- jäseniä käyttämään äänioikeuttaan, koska on tärkeää saada edustajistoon monipuolinen kirjo eri alojen ihmisiä. Hän toivoo, että valittujen joukossa on myös nuoria – olkoon- kin, että metsäliittolaisten keski-ikä on jo nyt matalampi kuin esimerkiksi kaikkien metsänomistajien keskimäärin. ”On hyvä saada mukaan nuoria. Jokainen vuosikym- men tuo hallintoon uutta näkemystä.” Paajasen mielestä parhaiten Metsäliitto Osuuskunnan hallinnossa menestyvät sellaiset henkilöt, jotka suhtautu- vat kaikkeen toisaalta kriittisesti, toisaalta rakentavasti. Tällaisia vaalien ehdokaslistalta löytyykin, suuria määriä, hän lisää. ”Kun toimii rakentavasti, saa asioita eteenpäin.” Hän kiittää kaikkia ehdolle asettuneita metsäliittolai- sia. Hän toivoo, että mahdollisimman moni omistajajäsen äänestää, koska se on yksi tapa osoittaa, että pitää yhtiön toimintaa tärkeänä. Äänet myös viestivät ehdokkaille ja edustajistoon valituille, että jäsenet arvostavat heidän panostaan. Edustajiston tärkeimpiin tehtäviin kuuluu hyväksyä tilinpäätös, valita hallintoneuvosto sekä päättää siitä, paljonko osuuskunta jakaa voittoa omistajajäsenilleen. Viime vuonna se jakoi noin 80 miljoonaa euroa ja tänä vuonna hallitus on ehdottanut, että voitonjakoon käyte- tään 101 miljoonaa euroa. ”Suomalaisilla metsänomistajilla on käsissään merkit- tävä omaisuus. Kun osuuskunta menestyy, sen omistajat- kin menestyvät”, Paajanen muistuttaa.
metsä groupin viesti | 19
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook