Metsa Groupin Viesti 1 - 2023

LYHYESTI

Palmumetsää raivataan pelloksi Niilin rannalla Egyptissä.

YK-maat sopivat luontotavoitteista

Tuoreessa monimuotoisuussopimuksessa asetetaan maailman luontorahoitukselle kovat tavoitteet.

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA HEIKKI KETOLA, VASTAVALO

VIIME VUODEN lopulla noin 200 valtiota sopi YK :n luontokokouksessa Kanadan Montre- alissa, että maailmanlaajuinen luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Val- tiot sopivat, että maa-, sisävesi-, rannikko- ja merialueista suojellaan 30 prosenttia. Lisäksi 30 prosenttia tilaltaan heikentyneistä maa- ja vesiekosysteemeistä tulee ennallistaa vuoteen 2030 mennessä. Muistakin tavoitteista Montrealissa sovit- tiin: Ylikulutusta, jätteen määrää ja ruoka hävikkiä pitää vähentää. Luontoa pitää käyttää kestävästi myös suojelualueiden ulkopuolella. Torjunta-aineiden käyttö puolitetaan. Sopimuksen mukaan vauraat maat tuke- vat kehittyvien maiden luonnon monimuotoi- suutta. Tulevan kolmen vuoden aikana rahaa käytetään yhteensä 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuodessa. Vuoteen 2030 mennessä rahoitus kasvaa 30 miljardiin dollariin. Tavoitteena on, että vauraat valtiot lisäävät myös omissa maissaan rahoitusta luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Vuonna 2030 tähän tarkoitukseen ohjataan 200 miljardia

dollaria. Samaan aikaan luonnolle haitallisia tukia poistetaan peräti 500 miljardilla dollarilla vuodessa. Suomea Montrealissa edustanut ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää tärkeänä, että näistä tuista päästään eroon. Hän myös toivoo, että suojelutyöhön löytyy julkisen rahan lisäksi myös yksityistä rahaa. ”Rahoituksen osalta pidän tärkeänä sitä, että erityisesti vauraat maat tekevät oman osansa”, hän sanoo tiedotteessa. Yrityksiin kohdistuu muitakin odotuksia. Montrealissa tehdyn sopimuksen mukaan valtiot vaativat suuria yrityksiä ja rahoitus laitoksia tekemään arvioita siitä, miten niiden toiminta vaikuttaa luontoon. Yritysten pitää myös tarjota kuluttajille tietoa, jonka avulla nämä voivat muuttaa kulutustaan kestäväm- pään suuntaan. Toimeenpano alkaa Montrealissa allekirjoitettu dokumentti on luonteeltaan kansainvälinen sopimus, mikä tarkoittaa, että valtioiden ja EU :n pitää ryh- tyä toimiin, jotta sopimuksen ehdot tulevat

täytetyiksi. Sopimus ei siis suoraan sido kansalaisia. ”Tavoitteiden toimeenpano riippuu tieten- kin kansallisesta politiikasta. Pidän itsestään selvänä, että Suomi tarttuu tähän työhön”, Ohisalo sanoo. Luontokadon, jolla yleensä tarkoitetaan luonnon monimuotoisuuden ja eliölajien vähe- nemistä, pysäyttäminen on asetettu kansain- väliseksi tavoitteeksi myös aiemmin, vuosina 2010 ja 2020. Nyt tarkoitus on, että toimeen- panoa seurataan aiempaa tarkemmin: jäsen- maat esittelevät säännöllisesti omat tavoit- teensa ja keinonsa, minkä jälkeen arvioidaan, saavuttavatko ne Montrealin tavoitteet. Suomi toteuttaa Montrealin tavoitteitaan kansallisen biodiversiteettistrategian kautta, ympäristöministeriö ( YM ) toteaa. Strategiaa valmistellaan parhaillaan, ja YM on muun muassa ehdottanut, että metsämaan suojelu pitäisi nostaa 6,9 prosentista 10 prosenttiin. Ehdotus oli talvella lausuntokierroksella, joka päättyi tammikuun lopussa. Strategia ei ollut valmistunut Viestin mennessä painoon.

10 | metsä groupin viesti