TUTKIMUSTIETOA METSÄSTÄ
Metsätuhot kiihtyvät muuttuvassa ilmastossa
Lisäsateet tulevat talvisin ja vetistävät maan, kun taas kesällä kuivuuskaudet stressaavat puita ja altistavat metsäpaloille.
TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVA VASTAVALO/VESA GREIS
I lmastonmuutos kiihdyttää metsätuhoja Suomessa. ”Metsissämme ovat vallinneet pitkään suojaiset olosuhteet. Niinpä useimmat muutokset valitettavasti ovat muutoksia huonompaan suuntaan, ja metsä- tuhojen riski kasvaa”, Luonnonvarakeskuk- sen tutkija Juha Honkaniemi sanoo. Ilmastonmuutoksen ennustetaan lisää- vän Suomen kokonaissadantaa. Puut tarvit- sevat vettä, mutta lisäpisarat tulevat väärään vuodenaikaan eli talvella. Vetisessä maassa puut kaatuvat helpommin talvimyrskyissä. Routa on perinteisesti sitonut juuret maahan talvella, mutta ilmaston lämmetessä tämä suoja heikkenee. ”Tuulisuuden ja myrskyjen ei ennusteta merkittävästi muuttuvan, mutta maaperän muutosten vuoksi puut kestävät talven tuulta entistä huonommin.” Kovien pakkasjaksojen sijasta tulevai- suuden talvina lämpötila sahannee paljon nollan tuntumassa. Tällöin sataa raskasta lunta tai räntää, joka kasautuu ja jäätyy oksistoihin. Puita vaurioituu ja voi kaatua. ”Lumituhot on jo nyt merkittävin havaittu metsätuhon aiheuttaja, ja lähivuo- sikymmeninä lumituhot vain kasvavat. Toki jos ilmasto yhä lämpenee, lumen määrä lopulta vähenee.” Kaikki vaikuttaa kaikkeen ”Metsätuhoissa asiat vaikuttavat välillisesti toisiinsa. Kaikki vaikuttaa kaikkeen”, Honkaniemi sanoo. Kesällä kuivuuden ennustetaan lisäänty- vän, mikä rajoittaa puiden kasvua. Kuivuus myös stressaa puita, eivätkä ne pysty vastus- tamaan kunnolla tuhohyönteisiä. Ilmaston lämpeneminen taas lisää kaikkien hyönteis- ten määrää ja aktiivisuutta. Sienitaudeissa ilmastonmuutoksella ei Honkaniemen mukaan ole yksiselitteisen kiihdyttävää vaikutusta. Yhdet sienet voitta- vat, toiset häviävät. Mittavia männikkötuhoja 1980-luvulla tuottanut versosurma kuuluu ilmaston- muutoksen häviäjiin, koska sitä aiheuttava
Yleisimmät metsätuhojen aiheuttajat vuosina 2014–2018
LUMI 1 108 300 hehtaaria vahingoittunutta pinta-alaa
SORKKAELÄIMET 555 200 hehtaaria vahingoittunutta pinta-alaa
Muut metsätuhojen aiheuttajat
Vahingoittunut pinta-ala (1 000 hehtaaria)
0 20 50 100 150 200 250 300
Ravinteiden puute
Tuuli
Lahottajasienet
Tervasroso
Halla
Versosurma
abioottinen
Maan vettyminen
sienet
Myyrät
hyönteiset
Juurikääpä
nisäkkäät
Karistetaudit
Pilkkumäntypistiäinen
Tuntemattomat tekijät
Kirjanpainaja
Tukkimiehentäi
Pystynävertäjä
Lähde: Korhonen ym. 2021. Forests of Finland 2014–2018 and their development 1921–2018. Silva Fennica 55: 1-49. Luonnovarakeskus.
30 | metsä groupin viesti
Powered by FlippingBook