Juurikääpä hyötyy ilmastonmuutoksesta. Se onneksi leviää hitaasti, koska itiöt matkaavat vain muutaman sadan metrin päähän kerrallaan.
että samalla otetaan huomioon ilmaston- muutoksen metsänkasvua kiihdyttävä yleis- vaikutus. Honkaniemi muistuttaa, että malleissa on kyse yleistyksistä ja koko Suomesta. ”Yksittäisen metsänomistajan kohdalla kyse on myös tuurista. Monilla metsä voi kasvaa entistä paremmin, mutta niillä, joihin tuho osuu, se osuu kunnolla.”
surmakkasieni hyötyy koleista ja sateisista kesistä. Toisaalta havuparikas, joka aiheut- taa männyn versoja tappavaa etelänverso surmaa, näyttäisi lämpenemisen vuoksi olevan leviämässä Suomeen – tai ainakin yleistymään päin, lajista kun ei varmasti tiedetä, onko se hiljan levinnyt tänne vai onko se ollut täällä aina. Merkittävin sienitautimme juurikääpä tuottaa itiöitä ja leviää rihmaston avulla, kun lämpötila pysyy plussan puolella. Ilmastonmuutos hyödyttää sitä, mutta ei järin edistä sen leviämistä uusille alueille. ”Juurikäävän itiöt leviävät kantopintojen kautta metsikköön. Sientä esiintyy eniten siellä, missä metsätaloudella on pisin his- toria eli Etelä-Suomessa ja länsirannikolla Vaasan korkeudelle saakka. Leviäminen on hidasta, koska itiöt matkaavat vain muuta- man sadan metrin päähän kerrallaan”, Honkaniemi kertoo. Metsän rakenne estää paloja Ilmaston lämpeneminen helpottaa vieras- lajien ja tulokaslajien tuloa Suomen met- siin, mutta tulijoiden vaikutusta pääpuula- jeihimme Honkaniemi pitää vähäisenä. Metsäkauris ja valkohäntäpeura voivat rasittaa puustoa paljonkin, mutta sorkka- eläinten kanta koko Suomessa on enemmän
seurausta metsästyslupapolitiikasta kuin ilmasto-olosuhteista. Ruotsissa metsäpalot tekivät suurta tuhoa vuonna 2018. Suomessa vastaavalta on toistaiseksi vältytty. ”Suomen metsissä paloja jarruttaa tiheä metsätieverkosto, tehokas valvonta ja met- sän mosaiikkirakenne, eli yhtenäistä metsää kasvaa pienemmissä alueissa kuin Ruot- sissa”, Honkaniemi sanoo. ”Todennäköisesti kuivuus lisää tulevaisuu- dessa metsäpaloja täälläkin jonkin verran.” Monen metsikön kasvu kiihtyy Ilmastonmuutos ei ole metsänomistajan kannalta vain paha asia. Ilmastonmuutok- sen perusmekanismit nimittäin lisäävät kasvua. Lämpeneminen pidentää kasvu- kautta, ja hiilidioksidin määrän lisäänty- minen ilmakehässä tehostaa yhteyttämistä. ”Pohjoisissa havumetsissä maaperästä saatavan typen määrä muodostuu kuiten- kin usein kasvun pullonkaulaksi. Puut eivät siksi välttämättä pääse hyötymään lisäänty- neestä hiilidioksidista”, Honkaniemi huo- mauttaa. Haittojen ja hyötyjen nettovaikutusta on vaikea arvioida. Lukessa yritetään nyt mo- nessakin hankkeessa mallintaa ilmaston- muutoksen aiheuttamia metsätuhoja niin
INFO
Sovellus tunnistaa metsätuhot
METSÄ GROUP kehittää tekoälysovel- lusta metsätuhojen tunnistamiseen. Sovellus hyödyntää kaukokartoitus- aineistoja ja havaitsee niiden perus- teella metsän hyönteis- ja myrskytuhot. Tavoitteena on, että sovellus havaitsee esimerkiksi kuusikoiden kirjanpainajatu- hot ennen kuin ne näkyvät ihmissilmin. Metsä Group tekee kehitystyötä yhdessä CollectiveCrunch-yhtiön kanssa.
metsä groupin viesti | 31
Powered by FlippingBook