Aki Kallisen hakkuutyö etenee kerkeästi. Katse skannaa koko ajan metsää koneen ympärillä.
METSÄT
Katse hakee latvoja Maastoon hiipivästä hämärästä huolimatta Kallisen hakkuutyö etenee joutuisasti. Kun suuri puu kaatuu, oksilta pöllähtävä pak- kaslumi sumentaa ilman koneen ympäriltä. Kallisen silmät ovat jatkuvassa liik- keessä. Tarkka katse skannaa koko ajan puun runkojen laatua, latvuksia, ajouraa ja sopivia kaatosuuntia. On kuin kuljettaja pelaisi aidon elämän videopeliä. Kun Kallisella on tiedossa ohjeet pui- den määrästä, hänen tehtäväkseen jää valita sopivimmat puut. ”Latvoja ja runkoja tässä katsellaan koko ajan. Ensin kaadetaan sairaat ja huonolaa- tuiset puut. Sitten jätetään parhaita puita mahdollisimman tasaisesti ja sopivaan tiheyteen”, Kallinen tiivistää harvennustyön tavoitteen.
tiheämmän puoleiseksi”, sanoo liperiläinen koneyrittäjä Aki Kallinen . Kiitokset hyvästä työnjäljestä lämmittä- vät aina tekijän mieltä. Niitä Kallinenkin on saanut. ”Ainahan sitä yrittää parhaansa tehdä ja jättää pystyyn mahdollisimman hyvän met- sän. Metsänomistajan toiveita kuunnellen.” Nopeutta ja malttia Metsäkoneenkuljettajan on laskettu käs- kyttävän konettaan yli 4000 eri komen- nolla yhden tunnin aikana. Työtä hakkuu koneen ohjaamossa verrataan usein hävittäjälentäjän työhön. Kummassakin korostuu taito tehdä jatkuvasti päätöksiä nopealla tahdilla. Jahkailemaan ei voi jäädä, sillä koneessa on kiinni paljon euroja. Urakan on edistyt- tävä, mutta hosuminen olisi vielä pahempaa. ”Malttia on hyvä olla, jotta tulee välillä arvioitua työn jälkeä”, kohta 20 vuotta puuta korjannut Kallinen sanoo. Raivaussahaa motomies rakastaa Mikä sitten on konemiehen mielestä tärkeintä, jotta ensiharvennus näyttäisi siistiltä hakkuun jälkeen? Yllättäen Kallinen ohjaa huomion kone- työstä aivan toisaalle, aikaan 10-20 vuotta ennen harvennusta. Hän lähettää arvostavia terveisiä raivaussahan ulkoiluttajille. ”Hyvä korjuujälki lähtee siitä, että taimi- konhoito on tehty ajallaan. Silloin metsä ei pääse ylisakeaksi ja puilla on tilaa kasvaa.” Metsänomistajalle taimikonhoito on taloudellisesti kannattavimpia sijoituksia koko metsikön kiertoaikana. Työhön sijoite- tut rahat tai aika näkyvät hakkuissa kerty- vinä lisäeuroina, elinvoimaisempina puina ja harvennusten laatuna. ”Harvennustyö on selvästi helpompaa verrattuna tilanteeseen, jossa olisi paljon pieniä runkoja vieri vieressä”, Kallinen kuvaa. Tarkastukset apuna Kokemus on harjaannuttanut Kallisen sil- mää arvioimaan, minkä verran puita pitää harvennuksilla kaataa ja minkä verran jät- tää pystyyn. Omaan mutuun ei kuitenkaan voi soke- asti tukeutua. Hänellä on apuvälineenään Metsä Groupin ohjeet, ammattikielellä sanottuna harvennusmallit. Ne kertovat, mikä määrä puista kaadetaan. Ohjeet elävät sen mukaan, miten rehevästä kasvupaikasta on kyse ja kuinka paksuja rungot ovat.
”Näiden avulla voi 11 metrin halkaisijalla olevasta puoliympyrästä laskea, että kasva- maan jää oikea määrä puita.” Halkaisijan mitan Kallinen voi helposti tarkistaa hakkuukoneen nosturilla, joka sekin yltää 11 metriin. Tällä kohteella, Kon- tiolahden pohjoisosissa, tulisi pystyyn jäädä 800–900 runkoa hehtaarilla. Metsä Group ja Kallinen tarkkailevat työnjälkeä yhdessä. Koneenkuljettajien teh- täviin kuuluu aika ajoin itse mitata jäljelle jäävien puiden määrä, ajourien leveys sekä ajourien väli. Tulokset he tallentavat Metsä Groupin sisäiseen puunkorjuun ohjausjärjestelmään. Kuljettajien mittausten lisäksi myös Metsä Groupin edustaja käy kullakin harvennuksia tekevällä hakkuukoneella muutamia kertoja vuodessa arvioimassa työmaita.
Malttia on hyvä olla, jotta tulee välillä arvioitua työn jälkeä, sanoo Aki Kallinen.
Metsäkoneenkuljettaja käskyttää konettaan yli 4000 eri komennolla yhden tunnin aikana.
metsä groupin viesti | 33
Powered by FlippingBook