Metsä Groupin Viesti 1 - 2026

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

operaatioasiantuntijat. He huolehtivat myös metka- tuen toteutusselvityksestä Metsäkeskukselle. Metsä Groupin käytäntönä on, että tuki maksetaan suoraan metsänomistajalle. Lannoitukset tehdään sulan maan aikana, pää osin toukokuun ja syyskuun välillä. Mahdolliset met sälaki- ja ympäristötukikohteet rajataan käsittelyn ulkopuolelle. Suojavyöhykkeet ovat kohteesta riip puen yleensä30 tai 50 metriä. Pohjavesialueilla lan noituksia ei tehdä. Droonilannoitus herättää metsänomistajissa kiin nostusta, ja moni haluaa seurata levitystä paikan päällä. Oijalan mukaan tämä on helppo järjestää. ”Palveluntarjoaja ilmoittaa lannoitusajankoh dan etukäteen, jolloin metsänomistaja ehtii paikalle. Viime vuonna lähes joka kohteella metsänomistaja kävi katsomassa.” Metsä Groupin kumppanina droonilannoituk sissa toimii ForestVital-yhtiö, joka on erikoistunut metsälannoituksiin ja lannoittanut toimintansa aikana yli 250 000 hehtaaria metsää. TEKNISESTI DROONILANNOITUS on yksinkertainen prosessi. Drooni kuljetetaan autolla kohteen lähei syyteen ja sille ohjelmoidaan lentolinjat sekä levi tyskaistan leveys. Lannoite levitetään noin 30 met rin korkeudelta. Kun lannoitesäiliö tyhjenee, drooni palaa lähtö pisteeseen. ”Yksi henkilö vaihtaa akun ja toinen täyttää lan noitesäiliön. Se on vähän kuin formulan varikkopy sähdys”, Oijala kuvailee. Boorilannoitusten lisäksi Metsä Group on käyt tänyt droonia jonkin verran myös kasvatuslannoi tuksiin. Ensimmäisissä drooneissa kantavuus oli noin 30 kiloa. Tämä rajoitti niiden laajempaa käyttöä kasvatuslannoituksiin, joissa lannoitetta levitetään useita satoja kiloja hehtaarille. Kalusto kuitenkin kehittyy nopeasti. ”Suurimmissa drooneissa kantavuus on 50 tai jopa sata kiloa. Tämän kokoluokan droonit soveltu vat jo hyvin kasvatuslannoituksiin.” Metsä Groupin droonilla tehtävissä lannoituk sissa boori on raemaisessa muodossa. ”Raemuotoista lannoitetta on helppo käsi tellä ja se liukenee maaperässä hitaammin”, Oijala perustelee. Kokemukset droonilannoituksista ovat olleet niin myönteisiä, että Oijala uskoo menetelmän korvaavan tulevaisuudessa boorilannoituksissa sekä reppuruis kun että helikopterin. ”Uskon, että näin käy ja melko nopeastikin.”

INFO Droonilevityksessä käytettävät lannoitteet BOORILANNOITUKSET • FV B10 rakeinen boorilannoite (levi- tysmäärä 25 kg/ha, booria 10 %) • FV Forest Form PB (levitysmäärä 150 kg/ha, josta fosforia 15 kg/ha ja booria 2 kg/ha) • FV Forest Form KB (levitysmäärä 150 kg/ha, josta kaliumia 65 kg/ha ja booria 2 kg/ha) KASVATUSLANNOITUKSET • Metsäurea+ (levitysmäärä 330 kg/ha, josta typpeä 150 kg/ha ja booria 1,0 kg/ha) • Metsäurea EVO (levitysmäärä 450 kg/ha, josta typpeä 150 kg/ha ja booria 2 kg/ha)

DROONILANNOITUKSET YLEISTYVÄT DROONILLA TOTEUTETTAVIEN BOORILANNOITUSTEN pinta-alat ovat kasvaneet Suomessa nopeasti 2020-luvun aikana. Toiminta käynnis- tyi vuosikymmenen alussa kehitys- ja pilottihankkeina, jolloin lannoi- tettu pinta-ala jäi noin sataan hehtaariin. Vuonna 2022 droonilannoitus- ten pinta-ala kasvoi jo noin 500 hehtaariin ja vuonna 2023 arviolta noin tuhanteen hehtaariin. Vuonna 2024 kasvu kiihtyi edelleen yhä uusien toimijoiden tullessa markkinoille. Tuolloin droonilannoituksien pinta-ala oli arviolta 2 500–3 000 hehtaaria. Vuonna 2025 kokonaispinta-alan arvioidaan nousseen 4 000–8 000 hehtaariin. Kasvun taustalla ovat menetelmän tunnettuuden lisääntyminen, kaluston kehittyminen, palveluntarjoajien määrän kasvu sekä parantu- nut kustannustehokkuus. Myös metka-tuen laajeneminen on lisännyt metsänomistajien kiinnostusta droonilannoituksiin. Kehityksen arvioidaan jatkuvan ja droonilannoitusten pinta-alan kasvavan lähivuosina edelleen merkittävästi. Toteutuviin määriin vaikut- tavat useat tekijät, kuten tukipolitiikka, drooniteknologian kehitys sekä metsänomistajien kokemukset.