Metsä Groupin Viesti 1 - 2026

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Palaneilla alueilla elää oma, pitkälle erikoistunut lajistonsa. Monet näistä lajeista ovat uhanalaisia, sillä metsäpa loja on Suomessa vähän. ”Meillä on erittäin tehokas metsäpalo jen torjunta, minkä vuoksi palaneita alu eita ei ole päässyt muodostumaan met siin luonnollisesti.” Kun ongelma on tunnistettu, pala nutta puuta ja paloympäristöjä on alettu tuottaa tarkoituksellisesti ennallistamis polttojen avulla. Tavoitteena on luoda elinympäristöjä lajeille, jotka ovat niistä riippuvaisia. ”Palaneella puulla kasvaa tiettyjä sie niä, joita puolestaan käyttävät ravinnok seen niihin erikoistuneet hyönteislajit”, Metsälä kertoo. HYÖNTEISSEURANNAN TARKOITUKSENA oli selvittää, missä määrin ennallista mispoltto lisää luonnon monimuotoi suutta sekä minkä verran ja mitä lajeja alueelle asettuisi. Tutkimuskohteeksi valikoitui Tai palsaaren Siikosaaressa sijaitseva tuore kangas. Pienen mäen päällä sijaitsevassa säästöpuuryhmässä kasvoi useita puu lajeja, kuten mäntyä, kuusta, koivua ja haapaa. Säästöpuuryhmä oli poltettu elo kuussa 2024, ja hyönteislajiston kehitty mistä oli ensimmäisen kerran seurattu jo samana vuonna. ”Kohde valikoitui monipuolisen puu lajiston vuoksi. Moni hyönteislaji vaatii jonkin tietyn puun elinympäristökseen, joten oletin, että tutkimustulos olisi parempi kuin yhden puulajin metsässä.” Seuranta alkoi toukokuussa 2025. Met sälä asensi palaneiden puiden rungoille neljä runkoikkunapyydystä sekä maape rään viisi kuoppapyydystä. ”Nämä ovat vakiopyydyksiä. Runko ikkunapyydyksillä saadaan kiinni ilmassa liikkuvia hyönteisiä ja kuoppa pyydyksillä maassa liikkuvia lajeja.” Metsälä tyhjensi ja huolsi pyydykset neljä kertaa syyskuuhun asti jatkuneen seurannan aikana. Tarkastuskäyntien yhteydessä hän keräsi hyönteisiä myös haavilla ja käsin poimimalla. ”Kun seuranta kattaa koko kesän, muodostuu kokonaiskuva siitä, mitä lajeja alueelle tulee ja missä vaiheessa palon jälkeen.”

INFO Vyökultiainen (Chrysis equestris) • KULTAPISTIÄISIIN KUULUVA Vyö kultiainen on Suomessa erittäin uhanalainen laji. • VYÖKULTIAINEN ON kaivuriampiai- sen (Discoelius dufourii) loinen. • NAARAS MUNII munansa kaivuri ampiaisen (Discoelius dufourii) pesään. • KAIVURIAMPIAINEN KAIVERTAA pesäkäytävänsä palaneen tai kelottuneen haavan runkoon. Vyö kultiasnaaras munii munansa

kaivuriampiaisen pesään. Toukat käyttävät ravinnokseen isännän pesään varastoitua ravintoa ja toisi- naan isäntälajin toukan.

Ennallistamispoltto lisää luonnon monimuotoisuutta.

METSÄLÄ TUNNISTI haavilla ja käsin keräämänsä hyönteiset kesän aikana, mutta varsinainen määritystyö alkoi vasta syksyllä seurantajakson päätyttyä. Hyönteisten lajinmääritys oli mittava urakka, joka vaati useita tunteja mikro skooppityöskentelyä. ”Se vei aikaa ja energiaa, ja työ oli pakko jakaa useammalle päivälle, sillä koko päivää ei pysty keskittymään.” Haastetta lisäksi se, että monet lajit ovat hyvin pieniä ja ulkoisesti täysin samanlaisia. ”Niitä ei voi tunnistaa pelkän ulko näön perusteella. Määritys tehdään geni taalien avulla, jotka ovat noin 0,1 millin kokoisia.” KAIKKIAAN METSÄLÄ KERÄSI kohteelta 833 hyönteistä. Luteita ja kaskaita mää ritettiin 12 lajia, kovakuoriaisia 168 lajia ja pistiäisiä 13 lajia. Mukana oli myös

harvinaisuuksia, kuten erittäin uhan alaiseksi luokitellut vyökultiainen ja vyöseppä. ”Opiskelen parhaillaan kultapistiäis ten upeaa ryhmää, ja kun sellainen löytyi, jouduin tarkistamaan kirjasta, että kyse oli varmasti oikeasta lajista. Fiilis oli tosi, tosi hieno.” Metsälän mukaan seurannan tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että ennallis tamispoltto lisää luonnon monimuotoi suutta. ”Alueelta löytyi lukuisia lajeja, joita sieltä ei ilman polttoa olisi aivan varmasti löytynyt.” Ennallistamispoltot kannattaa koh distaa erityisesti sekapuustoisiin säästö puuryhmiin, Metsälä sanoo. ”Jos alueella ei luontaisesti kasva useita puulajeja, runkoja voidaan siirtää polttoalueelle muualta hakkuualueelta. Sekin auttaa jo merkittävästi.