1/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Syitä, miksi hiljaisen suojelun alueita ei haluta myydä valtion suojelualueiksi
Eräitä pinta-aloja milj. ha
Suomi 33,8
Päätäntävalta itsellä
Oikeus korjuuseen metsätuhojen varalta
Päätäntävalta jatkajalle
Haluan käsitellä pienimuotoisesti
Metsätalousmaa (metsämaa, kitumaa, joutomaa) 26,2
En usko korvauksen olevan riittävä
Sopimuksen myötä vaatimukset lisääntyvät
En halua jättää alueita käsittelemättä
Puuntuotannon piirissä 20,2
Viereisten alueiden käsittelyyn tulee rajoituksia
Luottamuksen puute sopimuksen toista osapuolta kohtaan
Muu syy
En osaa sanoa
Suojelu 4,83
0% 20% 40% 60% 80%
LÄHDE: PTT
Muuten puuntuotannon ulkopuolella n. 1,2
pinta-alaan eli noin 10 hehtaariin. Kes kimäärin nämä alueet ovat 8,3 prosent tia metsänomistajan metsätalousmaan pinta-alasta. Maanomistajain liiton toiminnanjoh taja Kimmo Collander pitää tutkimusta tärkeänä. ”Tämä vie metsäkeskustelua pitkästä aikaa eteenpäin. Numerot ovat todella merkittäviä. Jos vedetään mutkia suo raksi, voidaan puhua talkoosuojelusta”, Collander sanoi tammikuussa tutkimuk sen julkistamistilaisuudessa. Suomessa on metsätalousmaata yhteensä 26 miljoonaa hehtaaria. Siitä on suojeltu vajaat 4,8 miljoonaa hehtaaria. Hiljainen suojelu vastaa siis melkein nel jäsosaa suojelualueista. ”Kun puhutaan metsiensuojelusta, näiden lukujen pitää kulkea virallisten, tiukan suojelun hehtaarimäärien rin nalla”, Collander sanoo. PTT:n tutkimus kattaa vain yksityis omistuksessa olevat metsät, joita on 52 prosenttia metsistä. Siitä puuttuvat val tion ja kuntien omistamat metsät, yhteis metsät ja yhtiöiden metsät. Collander arvioikin, että hiljaisen suojelun määrä saattaa olla todellisuudessa suurempi kuin PTT:n nyt esittämä luku. HILJAISEEN SUOJELUUN LIITTYY epä varmuuksia, ja esimerkiksi niiden pinta- alat perustuvat metsänomistajien omaan
arvioon. Myöskään luontoarvoja ei tie detä. Ja koska suojelu nojaa metsänomis tajan omaan päätökseen, metsä saate taan tulevaisuudessa hakata kokonaan tai osittain. Silti PTT arvioi, että hiljainen suojelu tukee valtion asettamia tavoitteita, kuten luonnon monimuotoisuuden turvaa mista ja ekosysteemien säilymistä. Laho puun määrä lisääntyy, vanhojen metsien piirteitä säilyy ja metsälajien elinolot paranevat. ”Näiden vaikutusten suunta on yhte neväinen vapaaehtoisten Metso- ja Helmi-ohjelmien tavoitteiden kanssa, vaikka hiljainen suojelu ei perustu viral lisiin sopimuksiin tai päätöksiin”, PTT päättelee. Metso- ja Helmi-ohjelmilla on suojeltu yhteensä 100 000 hehtaaria metsiä. Tutkimuksen julkistustilaisuuteen osallistui myös WWF:n metsäasiantun tija Mai Suominen . Hänen mukaansa hiljaista suojelua on ollut olemassa aina, mutta lajien uhanalaisuusarvioinneissa se ei näy. ”Hiljainen suojelu on aina arvokasta, mutta jotta uhanalaisuuskehitys pysäy tetään, tarvitaan suunnitelmallista suojelua.” METSÄNOMISTAJILLA ON KOLMEN LAISIA syitä hiljaiselle suojelulle: Tärkein on, että he pitävät kohdetta
Hiljainen suojelu 1,1
arvokkaana luonnon tai maiseman kannalta. Toiseksi kohteen taloudelli nen arvo on heidän mielestään matala. Kolmanneksi he haluavat lykätä hak kuupäätöstä, jotta metsän arvo säilyy tai jotta se voidaan siirtää seuraavalle omistajalle. Enemmistö metsänomistajista ei halua, että hiljaisen suojelun alueista teh dään virallinen suojelusopimus tai että kohteet myydään valtiolle. Hiljaisen suojelun lisäksi yksityis metsistä on suojeltu kohteita metsälain tai yksityisten suojelusopimusten perus teella. PTT:n tutkimukseen osallistu neiden metsänomistajien metsätalous maasta yhteensä 11,49 prosenttia oli met sänkäsittelyn ulkopuolella. Tutkimuksen rahoitti Suomen Metsä säätiö.
37
Powered by FlippingBook