1/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Palsamipihdan poisto tarjosi perusteen hakkuille Mäntänvuorella M äntänvuorella kuusen geenireservimetsä sijaitsee poikkeuksellisesti luonnonsuojelu- alueella. Tämä tuo haasteita metsänhoidolle, kun geenireservimetsän ja luonnonsuojelu- alueen hoitoperiaatteet ovat ristiriidassa. Tilanne juontuu historiasta. TEKSTI ANTTI KIVIMÄKI KUVAT MARKUS NISSINEN / FINSILVA
Tehtailija G.A. Serlachius hankki Mäntänvuoren van- hat metsälaitumet 1800-luvun lopulla ja aloitti niissä metsähoidon tuottaakseen puuta perustamalleen Män- tän tehtaalle. Vuonna 1945 alue rauhoitettiin luonnonhoi- tometsäksi, joka vielä sallii korjuutoimia. Vuonna 1995 alue liitettiin Metsäntutkimuslaitoksen aloitteesta geeni- reservimetsien verkostoon. ”Vuosituhannen vaihteessa Mäntänvuoren metsä siirtyi Natura 2000-suojelualueeksi, jolloin metsänhoito ja hakkuut kiellettiin valtaosalla aluetta”, kertoo Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen . FINSILVA ON SUOMEN neljänneksi suurin yksityinen met- sänomistaja. Se perustettiin vuonna 2005 Metsäliiton yhtiöittäessä metsäomaisuutensa. Tuolloin myös Män- tänvuori siirtyi Finsilvan omistukseen. Natura-säädösten vuoksi Mäntänvuoren metsiä ei hoidettu kahteenkymmeneen vuoteen juuri mitenkään. Tämä on koetellut kuusen geenireservin kestävyyttä. ”Metsä on vanhaa ja tiheää, ja sen uusiutuminen on hidastunut. Myrskyt ja kirjanpainajat ovat aiheuttaneet laajoja tuhoja, mutta puita ei saa korjata pois. Tuhopuut haittaavat alueen suosittua virkistyskäyttöä”, Nissinen kertoo. Lisäksi Mäntänvuorelle oli levinnyt palsamipihtaa (Abies balsamea), joka on pohjoisamerikkalainen havu- puulaji ja Suomessa siis vieraslaji. Mahdollisesti Serla- chius-yhtiöt kokeilivat sitä 1900-luvun alussa vaihto ehtona kuuselle. ”Mäntänvuori on upea kohde, mutta maanomista- jan kannalta tavoitteiden yhteensovittaminen on lievästi sanottuna haastavaa”, Nissinen toteaa. RATKAISU LÖYTYI KESÄLLÄ 2025 , kun Finsilva sai Pirkanmaan ELY-keskukselta luvan poistaa alueelta pal- samipihtaa ja istuttaa tilalle kuusta. Metsähallituksen Luontopalvelut toteutti hakkuut ELY-keskuksen ja Luken
Järeät palsamikuusen rungot oksineen jätettiin metsään. Lahopuuta syntyy paljon, mutta sen sekaan on vaikea saada mahtumaan riittävää määrää kuusentaimia.
Palsamipihdan erottaa kuusesta muun muassa siitä, että niiden rungot ovat vaaleampia ja sileämpiä.
40
Powered by FlippingBook