Metsä Groupin Viesti 1 - 2026

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

E dellinen EU-komissio loi kaudel laan lainsäädäntötsunamin, joka tuo merkittäviä paineita metsä alalle. Suomessa työ tämän aal lon kansalliseksi toteuttamiseksi jatkuu edelleen, vaikka komissio on jo vaihtu nut uuteen. Uusimpana haasteena metsäala on kohdannut EU-tuomioistuimen päätök sen lintujen pesimäaikaisista hakkuista. Viime vuoden elokuussa EU-tuomioistui men tekemä päätös on monitulkintainen ja osin hyvin vaikeaselkoinen. Päätöksen johdosta Suomessa on käynnistetty lain säädännön muutosprosessi. Maa- ja metsätalousministeriö, yhdessä ympäristöministeriön kanssa, käynnisti EU-tuomioistuimen päätök sen myötä valmistelutyön metsälain ja luonnonsuojelulain muuttamiseksi. Laki

käytäntöjään pesimäaikaisten hakkui den osalta entistäkin tarkemmin. Metsä teollisuus tilasi Metsäteholta selvityksen siitä, miten hakkuita tehdään lintujen pesimäaikana. Tavoitteena oli selvittää, kuinka laajasti alan yhdessä tekemät suositukset toteutuvat käytännössä. Metsätehon hakkuukonetietoihin perustuvan analyysin perusteella voi daan todeta, että suositukset toteutuvat käytännössä hyvin laajasti. Hakkuumää rät laskevat alimmilleen lintujen pesimä aikana, lisäksi linnustolle merkittävät, rehevät ja lehtipuuvaltaiset kohteet jäävät pääosin hakkuiden ulkopuolelle. Ala on siis toiminut kuten on opettanut – ja näin minimoinut toimintansa vaikutuksia lin tujen pesimäaikana. Nyt ajankohtaisen lainsäädäntömuu toksen tavoitteena on varmistaa, että

Sami Oksa Metsäjohtaja Metsäteollisuus ry

esitykset on annettu tammikuun lopussa lausunnoille ja niitä tullaan käsittelemään kevään aikana. Näillä pyritään varmista maan toimintaym päristön vakaus jo tulevana keväänä ja kesänä. MERKILLEPANTAVAA ON , että yhdenkään muun alan sektori lainsäädäntöä ei olla muuttamassa. Vääjää mättäkin tulee mie leen kysymys: Koh dellaanko metsäalaa tässä asiassa kuin luo kan pahista?

metsien käsittely vastaa EU-lainsää dännön vaatimuksia. Pahimpana uhka kuvana on ollut, että hakkuut – ja siten myös puuta käyttävät tehtaat – pysähtyisi vät Suomessa touko- heinäkuun ajaksi. Tämä aiheuttaisi val tavan tulonmenetyk sen kansantaloudelle. Onhan selvää, että puun saatavuuden ympärivuotisuus on elinehto puuta jalos tavalle teollisuudelle. Ja jos Suomi ei pysty tuottamaan metsä teollisuustuotteita,

NÄKÖKULMA

Linnuistako uusi lyömäase?

Pahimpana uhkakuvana on ollut, että hakkuut pysähtyisivät Suomessa touko- heinäkuun ajaksi

Linnuston huomioon ottaminen hak kuissa ja muissa metsänhoitotöissä on ollut jo pitkään ohjeistettuna metsäalan käytännöissä. Ensimmäiset laaja-alaiset, vapaaehtoisuuteen perustuvat suosituk set koottiin 25 vuotta sitten Metsänkäsit tely ja linnusto -oppaaseen yhteistyössä keskeisten ympäristöjärjestöjen kanssa. Suositukset ohjaavat hakkuut pesimä aikana kohteille, joilla lintutiheydet ovat keskimääräistä matalampia, ja niillä rajoitetaan hakkuita suurten petolintujen pesien läheisyydessä pesimäaikana. Suo situksia on edelleen kehitetty ottamaan paremmin huomioon lintujen pesimä ajat. EU-TUOMIOISTUIMEN PÄÄTÖS lintu direktiivin tulkinnasta on saanut suo malaisen metsäalan tarkastelemaan

korvautuvat ne muiden maiden tuotan nolla, jossa mitä todennäköisimmin on Suomea heikompi ympäristösääntely. Tai pahimmassa tapauksessa puupohjaiset tuotteet korvautuisivat fossiilitalouden tuotteilla. SUOMALAINEN METSÄTALOUS on maa ilman huippua. Alan tekemä – myös lin tujen pesintäkauden huomioiva – kehi tystyö on osoitus niin maanomistajien kuin metsäteollisuuden vastuullisuu desta. Tämä pitkään jatkunut kehitys sekä luonnon että ilmaston huomioon ottamiseksi tulisi tunnistaa ja tunnustaa kansallisesti. EU-tuomioistuimen moni tulkintaisen päätöksen suomalaisella tulkinnalla ei tulisi luoda uusia haasteita metsäsektorille, vaan kaikkia toimialoja tulee kohdella yhdenvertaisesti.