1/26
METSÄ GROUPIN VIESTI
Sotka? Ei, vaan rantakurvi, Länsi- Euroopan harvinaisin kahlaaja, joka viihtyy Meri-Lapin alueella. S
otka-levähdysaluehankkeessa Metsästäjä liitto ja BirdLife tekevät yhteistyötä pysäyt tääkseen Suomessa pesivien vesilintukanto jen taantuman. ”Metsästäjät ja luonnonsuojelijat nähdään usein vastapuolina, mutta tässä hankkeessa meillä on yhteinen päämäärä: ihmisen aiheuttamien negatii visten luontovaikutusten minimointi ja positiivisten maksimointi”, kertoo BirdLifen lintuvesiasiantuntija Jari Ullakko . Ullakon mukaan esimerkiksi punasotkan kan nasta on kadonnut 80-luvun jälkeen 97 prosenttia elinympäristön muutosten vuoksi, ja se häviää Suo men linnustosta ilman ihmisen toimenpiteitä. ”Entiset hyvät lintualueet ovat kasvaneet umpeen vedenlaadun heikkenemisen myötä ja koko eko systeemi on muuttunut niin, ettei vesilinnuille löydy ravintoa. Tämä vaikuttaa lintujen poikastuotantoon ja lintujen määrään”, Ullakko avaa maa- ja metsä talousministeriön rahoittaman hankkeen taustoja. Sotka-hankkeen tavoitteena on perustaa vesilin tujen valtateille koko maan kattava levähdysalue verkosto, jossa linnut voivat pesiä ja kerätä vararavin toa – kunnes ne ovat valmiita syysmuuttoon. ”Vesilintujen on huomattu aloittavan syysmuut tonsa turhan aikaisin metsästyksen käynnistyttyä”, toteaa Metsästäjäliiton lintuvesiasiantuntija Veli- Matti Pekkarinen . Pekkarisen mukaan linnut voisivat viipyillä maas samme pidempään, mikäli niillä olisi nykyistä enem män elinympäristöjä, joissa niitä ei häirittäisi. ”Mitä pidempään vesilinnut viipyvät syksyisin Suomessa, sitä suuremmalla todennäköisyydellä ne palaavat seuraavana keväänä pesimään.” Tällä hetkellä hankkeella on yli 50 levähdysalu etta, ja niiden yhteenlaskettu pinta-ala on yli 1500 hehtaaria. Tavoitteena on perustaa Suomeen vähin tään 150 levähdyskohdetta vuoteen 2030 mennessä. Lintujen levähdysalueet voivat olla kosteikkoja, järviä, lampia tai vaikkapa teollisuusalueiden altaita, sillä tehtaat sijaitsevat usein tärkeillä paikoilla lintu jen muuttoreittien varrella. Niin myös Metsä Groupin tehdas Kemissä. ”Kemijoen laskualueella sijaitseva biotuotetehdas on merkittävä pilottikohde, sillä vastaavia lintukei taita ei ole aiemmin toteutettu Suomessa aktiivisen tehdastoiminnan yhteyteen”, Pekkarinen kertoo. Kemin tehdasalueen ympärille on luotu 300 heh taaria häiriövapaita suojelualueita, joissa Lapista ja Pohjois-Venäjältä tulevat hanhet, sotkat, sorsat ja kahlaajat saavat tankata altaissa, joissa ei ole kilpai lua ravinnosta särkikalojen kanssa. ”Linnut eivät rekkoja kavahda. Ne oppivat nope asti, missä niitä ei uhata”, Ullakko toteaa. Alueella toimii aktiivinen Hiilimön Erästä jät, joka pyytää alueen vieraspetoja. Se edesauttaa poikasmenestystä valtavasti. Lisäksi Meri-Lapin
LUONTO HANKKEIDEN RAHOITUS OHJELMA METSÄ GROUP perusti vuonna 2021 kymmenvuotisen luonto hankkeiden rahoitusohjel- man. Sen tarkoitus on tukea talousmetsien ulkopuolella hankkeita, joissa voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.
Lintutieteellinen Yhdistys Xenus tekee jatkuvaa lin tujen seurantaa ja arvioi lintukantojen määriä. ”Meri-Lapissa tavataan Suomen 121 uhanalai sesta lintulajista vuosittain noin 90, ja kautta aikojen täällä on tavattu 304 lintulajia. Yksi on nimikkolin tumme rantakurvi (Xenus cinereus), joka on Länsi- Euroopan harvinaisin kahlaaja”, kertoo Xenuksen puheenjohtaja Allan Hamari . Pekkarisen mukaan Kemin lintukeidas osoittaa, että teollisuus ja luonnonhoito voivat kulkea käsi kädessä. ”Yhdelläkin suojelualueella on valtava merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja lintujen suojelulle, eikä linnuille ole merkitystä, onko suojeltava alue luonnontilainen vai onko se teollisuusalue. Tär keintä on rauha ja ravinto.” METSÄNOMISTAJA VOI TARJOTA omalla maallaan olevia vesialueita mukaan Sotka-levähdysaluever kostoon. Ullakon mukaan tämä on alihyödynnetty mahdollisuus. Metsiin voidaan perustaa lintujen levähdysalueita esimerkiksi ennallistetuille soille, kosteikoille tai lammille, jotka tarjoavat vesilin nuille ympäristön pesiä ja kerätä ravintoa. ”Metsissä sijaitsevat levähdysalueet hyödyttä vät niin lintuja kuin metsänomistajia: perustamalla kosteikkoja tai tehostamalla vesiensuojeluratkaisuja metsänomistaja voi parantaa hyötykäytössä olevan talousmetsän arvoa, helpottaa metsänhoitoa, vah vistaa alueen lintukantoja ja lisätä luonnon monilaji suutta”, Ullakko summaa. Pekkarisen mukaan linnut ovat hyvä mittari sii hen, miten metsillä menee. ”Vesilinnut ovat kuin lii kennemerkkejä: jos ne häviävät, häviää alueelta pal jon muutakin. Jos lintukanta kukoistaa, tiedämme, että metsä voi hyvin.” Sotka-hanke sai rahoitusta Metsä Groupin luon tohankkeiden rahoitusohjelmasta. Lisätietoa hank keesta: vesilinnut.fi
47
Powered by FlippingBook