Metsä Groupin Viesti 1 - 2026

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2026

Ritva Yliluoma teettää metsänhoitotyöt ammattilaisella. Jatkossa työn hinnan kertoo tekoäly. s. 14 Metsä tarvitsee hoitoa

DROONIT LEVITTÄVÄT LANNOITTEITA METSÄÄN s. 21

HELPPO LIITTYÄ FSC:HEN s. 31

MILJOONA HEHTAARIA SUOJELLAAN HILJAISESTI s. 36

JOSKUS ARVOKAS TEKO ON OLLA TEKEMÄTTÄ MITÄÄN

Metsän Suojelusäätiön tavoitteena on vahvistaa luonnon tilaa ja suojella monimuotoisuudeltaan arvokkaita metsiä Suomessa. Säätiö tekee yhteistyötä metsän- omistajien kanssa ja tarjoaa taloudellisen korvauksen suojelukohteista.

Lahjoittamalla autat suojelemaan suomalaista metsäluontoa.

Tutustu lisää: metsansuojelusaatio.fi

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN

OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2026

Ritva Yliluoma teettää metsänhoitotyöt ammattilaisella. Jatkossa työn hinnan kertoo tekoäly. s. 14 Metsä tarvitsee hoitoa

DROONIT LEVITTÄVÄT LANNOITTEITA METSÄÄN s. 21

HELPPO LIITTYÄ FSC:HEN s. 31

MILJOONA HEHTAARIA SUOJELLAAN HILJAISESTI s. 36

Viesti_26-1.indd 1

10.2.2026 13.18

Kannessa: Hyvin hoidettu metsä on sijoitus tulevaisuuteen, sanoo Ritva Yliluoma. s. 14

KUVA: KRISTA LUOMA

Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.

Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 77. vuosikerta.

JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM

PÄÄTOIMITTAJA TOMI SALO TOMI.SALO@METSAGROUP.COM

PÄÄKIRJOITUS

TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM

Muutosjohtamisen keskiössä

TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, STEFAN SAARISTO, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM

O lemme Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäseninä saaneet naut- tia parina viime vuonna huippu- tuotoista niin puukaupoissa kuin osuuskunnan voitonjaossakin. Valitettavasti vuodet eivät ole veljeksiä ja myötätuulta markkinoilla on nyt selvästi vähemmän. Meitä haastavat samanaikaisesti loppu- tuotemarkkinoilla moneen suuntaan hei- jastelevat Yhdysvaltain vientitullit, euron ja dollarin valuuttakurssiero, yleinen kulu- tuskysynnän alavireisyys sekä raaka-aine- kustannusten nousu. Liiketoimintaympä- ristömme muuttui vuoden 2025 aikana poikkeuksellisen paljon, mikä on aiheuttanut tuskaa toimialalle laajemminkin. Konsernin tulos jäi vuonna 2025 hei- koksi, mutta emo-osuuskunta Metsäliitto teki voitollisen tuloksen. Näin ollen pää- dyimme ehdottamaan 88 miljoonan euron voitonjakoa. Vuodelta 2024 maksettiin voi- tonjakoa 93 miljoonaa euroa. Metsä Groupin johdolla on tällä het- kellä realistinen tilannekuva, ja konkreettiset

toimenpiteet kannattavuuden parantami- seksi ovat käynnissä. Emme tavoittele vain kertaluonteista kannattavuuden paranta- misponnistusta vaan pysyvää kulttuuri- muutosta, jossa jokaisena työpäivänä koko henkilöstöä kannustetaan hakemaan yhä vaikuttavampia ja kustannustehokkaampia tapoja toimia. Samaan aikaan osuuskunnan hallitus päivittää konsernin strategiaa, jotta pär- jäämme paremmin muuttuneessa toiminta­ ympäristössä. Näin toimien pystymme jatkossakin erottautumaan paremmin kilpai- lijoista osuustoiminnallisten omistajahyö- tyjen – eli puukauppatulojen, jäsenetujen ja voitonjaon – avulla. Menestys ei tapahdu itsestään, vaan se tehdään jatkossakin yhdessä omista- jien kanssa. Muutokset ovat aina myös suuri mahdollisuus.

ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI

ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI

KIRJAPAINO PUNAMUSTA

PAINOS 110 000

PEFC/02-31-151

PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²

PEFC-sertifioitu

Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi

Jussi Linnaranta Hallituksen puheenjohtaja Metsäliitto Osuuskunta

PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM

3

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Tästä syystä ehdokkaaksi vaaleissa 43

Metsäliitto Osuuskunta on olemassa jäseniään varten, ja siksi kannattaa tavoitella paikkaa edustajistossa, sanoo Heikki Manninen.

4

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

METSÄ GROUPIN VIESTI 1/26

3 7 8

Pääkirjoitus

Henkilökuvassa

Ajankohtaista metsässä

10

Varovasti myrskymetsässä

11

Toimituspäällikön kolumni

14 19 21 24 30 31 36 38 42 46 48 50 51 53 54

Tekoälyllä hinnoitellaan metsänhoitoa

Monta tekijää puun hinnassa

28 Tärkeintä on

Droonilla apulantaa metsään

halu oppia uutta

Poltettu puu palauttaa lajit

Koneet eivät kiinnosta Leena Tammista, mutta metsäkoneen kopissa hän viihtyy.

Termit tutuiksi: metsäsertifiointi

FSC – ihmeen helppo liittyä

Metsänomistajat suojelevat hiljaisesti

Näin metsien perimää varjellaan

Sami Oksan Näkökulma

Tehtaan pihasta paikka linnuille

Lahja vai kauppa? Kannattaa harkita

Säästöohjelma on käynnissä

Hiilidioksidi puristuu betoniin

Mänttä irtoaa ensikuidusta

Kertopuuta saksalaiskouluun

34

Ilari E. Sääksjärvi tuntee Amazonian, ja nyt hän on mukana myös Metsän Suojelusäätiössä. Elämän suunta löytyi jo alakouluikäisenä

12

Puumarkkina- katsaus

Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen

Suurin kiinnostuksemme kohdis- tuu FSC-puuhun ja kuusitukkiin, kirjoittaa Metsä Groupin metsä- johtaja Juha Jumppanen.

metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .

5

Liity FSC®-sertifiointiin, niin parannat puusi menekkiä ja metsätaloutesi kannattavuutta

FSC-ryhmäsertifiointi – mutkaton ratkaisu, hyvä hinta Korotimme FSC-sertifioidulle puulle maksettavaa lisä- hintaa 1.12.2025, joten sertifiointi on sinulle myös taloudellisesti yhä kannattavampaa. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme ja liity FSC-sertifi- ointiin. Sopimusasiakkaanamme voit liittyä mukaan Metsä Groupin FSC-ryhmäsertifikaattiin maksutta. Kun olet hyvissä ajoin yhteyksissä ennen puukauppaa, niin saamme hyödynnettyä sinulle FSC-lisän täysimääräisesti.

Metsäteollisuustuotteiden jälleenmyyjät ja loppukäyttäjät ovat yhä kiinnostuneempia tuotteissa käytetyn puun alkuperästä. FSC-sertifioinnilla varmistat myymällesi puulle paremman menekin, sillä FSC-sertifiointi kertoo puusta valmistettujen tuotteiden käyttäjälle, että puu on tullut laillisesti ja vastuullisen metsänhoidon periaatteita noudattaen korjatusta metsästä. FSC-sertifiointi tukee oman metsäsi hoitoa ja metsä- luonnon hyvinvointia. Sertifioinnilla varmistat muun muassa vastuullisen puuntuotannon, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä metsääsi lähellä olevien vesien suojelun.

Löydät metsäasiantuntijamme osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija.

Metsäliitto Osuuskunnan FSC-ryhmäsertifikaatin lisenssinumero: FSC-C111942

Kasvua, jolla on tulevaisuus

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

HENKILÖKUVASSA

KUIN KOTIIN TULISI P yrin siihen, että tunnen asiakkaani metsätilan joka ikisen kuvion – ja jollain tiloilla tuntuukin kuin kotiin tulisi. Me räätälöimme kullekin metsänomistajalle oikeat, kasvua ja tuottoa tuovat ratkaisut. Avain­ asia tuoton maksimoinnissa on, että tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan ja oikealla voimakkuudella. Näin latvusto pysyy elinvoimaisena, puusto järeytyy, kertymät kasvavat, kiertoaika nopeutuu ja tuotto para­ nee. Esimerkiksi taimikonhoidossa viivästykset nostavat kustannuksia ja heikentävät tuottoa. Myös lannoi­ tus kannattaa – siihen sijoitettu euro voi tuottaa kolminkertaisesti kah­ deksassa vuodessa. Metsän tuoton maksimointi ei poissulje ympäristö­ asioita. Esimerkiksi FSC-sertifiointi ja Metsä Group Plus -kaupat tuovat metsänomistajille sekä ympäristö­ hyötyjä että lisätuloja.

Jarmo Pokki Metsäasiantuntija,

metsäomaisuuden hoito Lahden hankintapiiri

TEKSTI JOHANNA LINDBLOM KUVA JUSSI HELTTUNEN

7

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI

Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsäsertifiointi (PEFC ja FSC®) • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä jäsentietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä­ verkossa. Voit myös tulostaa muutos­ lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun. Omis- tajajäsenenä olet itse vastuussa siitä, että jäsentietosi mukaan lukien tilinumerotie- tosi ovat ajan tasalla. Huomioithan, että esi- merkiksi tilinumerosi puuttuminen voi johtaa tilanteeseen, jossa Metsäliitto Osuuskunta ei pysty maksamaan jäsenyyteesi liittyviä suori- tuksia kuten voitonjakoa tai osuuspääomien palautuksia. Mikäli emme saa tilinumeroasi ennen kuin lainsäädännön mukaiset vanhen- tumisajat täyttyvät, voit lopulta kokonaan menettää oikeutesi näihin suorituksiin.

KUVA PETRI NIEMELÄ /VASTAVALO

Peltomyyrä vaurioittaa taimia kaluamalla kuorta hangen alla.

Kevät on yllättävän lähellä

• VUODENVAIHTEESSA TULI MUUTOKSIA val- tion maksamiin metka-tukiin: Taimikon ja nuoren metsän hoidossa pituusrajat alenivat metrillä. Kasvatettavan puuston keskipituus saa jatkossa olla enintään 11 metriä taimikonhoitotyön jäl- keen, kun pääpuulaji on havupuu, ja enintään 14 metriä, kun pääpuulaji on lehtipuu. Lisäksi pien- puun korjuun tuki sekä metsätietuki pienenivät. • LUONNONVARAKESKUS ENNUSTAA Lapin eteläpuoliseen Suomeen merkittävää myyrien aiheuttamaa taimituhojen riskiä tälle talvelle. Riski on suurin kaakkoisimmassa Suomessa ja siitä Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla vyöhyk- keellä. Näillä alueilla esiintyy erityisesti pelto- myyriä, jotka vaurioittavat kaikkien metsäpuu- lajien taimia ja nuoria puita kaluamalla niiden kuorta hangen alla talvella. Metsämyyrät puoles- taan vaurioittavat latvoja kiipeillessään nuorissa havupuissa kaluamassa latvakasvainten kuorta ja syömässä latvasilmuja. • VIIME VUODEN VILJELYISSÄ ensimmäistä ker- taa kuusen osuus oli alle puolet viljelymateriaa- leista laskettuna. Lisäksi sekaviljely on kasvatta- nut suosiotaan. Soveltuvilla kohteilla kuusen ja männyn sekaviljelyllä saavutetaan varmemmin täystiheä taimikko. Sekaviljelyn avulla saadaan aikaan metsiä, jotka ovat yhden puulajin metsiä kestävämpiä ja monimuotoisempia sekä kasva- vat hyvin. • OLETKO JO KÄYNYT KATSOMASSA Metsäver- kosta löytyvää uutta luontoarvokarttaa? Luonto­ arvokartasta näet, missä juuri sinun metsis- säsi on eniten luontoarvoja ja voit hyödyntää sitä metsänhoitotöiden suunnittelussa!

Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas­ palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee

Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group

*Metsäliitto Osuuskunnan edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.

PEFC/02-31-03 FSC-C111942 FSC-C014476

8

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Raivaussaha Ylikiiminkiin

KESÄTÖITÄ NUORILLE

METSÄ GROUP TARJOAA tänäkin vuonna kesätöitä 16–17-vuotiaille nuorille eri puolilla Suomea. Puunhankintaan palka- taan taimien istuttajia ja tuotantolaitok- sille Tutustu työelämään ja tienaa -har- joittelijoita. Istutustöissä palkka määräytyy istu- tettujen taimien mukaan, Tutustu ja tie- naa -harjoitteluissa on kiinteä palkka. Kahden viikon työjaksot tuotantolai- toksilla ja neljän viikon työjaksot met- sän istutuksessa ajoittuvat kesä-heinä- kuulle. Hakuaika molempiin tehtäviin on 9.–27.3.2026. Lisätietoja saa Metsä Groupin netti- sivuilta.

13–14 hehtaarin alueella, ja tulevalle kesällekin on suunnitelmissa noin 10 hehtaarin hoitotyöt. Palkinnon luovu- tushetkellä Pohjois-Pohjanmaalla vallitsi kirpeä pakkanen, minkä ansiosta puun- korjuukelit olivat hyvät. Metsä Group onnittelee Antti ja Matti Kaveria!

METSÄ GROUPIN ASIAKASKYSELYYN osallistuneiden kesken arvottiin tänäkin vuonna raivaussaha. Sen voitti metsäyh- tymä Antti ja Matti Kaveri Ylikiimingistä Pohjois-Pohjanmaalta. Palkinto oli veljeksille iloinen yllä- tys, sillä he hoitavat metsiään ahkerasti. Viime vuonna he tekivät taimikonhoitoa

UUTTA KEHITTÄMÄÄN

Metsäasiantuntija Heikki Nikula (vas.), Matti Kaveri ja Antti Kaveri.

METSÄ GROUPIN KEHITTÄJÄYHTEISÖÖN on valittu seuraavat Metsäliitto Osuus- kunnan omistajajäsenet: Tero Hannonen Laukaasta, Mervi Juntunen Mikkelistä, Juha Lamminsalo Polvijärveltä, Janne Lähteenmäki Tam- pereelta, Rauno Numminen Eurajoelta, Anniina Paukkunen Karkkilasta, Tuo- mas Piesanen Jyväskylästä, Petri Pent- tinen Joensuusta, Juhana Salmenpohja Lohjalta, Timo Seppälä Kangasalta, Risto Ukkonen Rovaniemeltä ja Minna Valkiala Pirkkalasta. Hakemuksia kehittäjäyhteisön jäse- neksi tuli noin 150 kappaletta, Metsä Group haluaa kiittää hakijoita aktiivisuu- desta. Kehittäjäyhteisön tuella paranne- taan Metsä Groupin palveluja.

Voitonjakoehdotus 88 miljoonaa

ylijäämänpalautuksena jaetaan 0,30 euroa per jäseneltä vastaanotettu teolli- sen ainespuun kuutiometri edellisen nel- jän päättyneen tilikauden aikana. Kokonaisuudessaan ehdotettu voi- tonjako olisi noin 88 miljoonaa euroa (93), josta ylijäämänpalautuksena mak- settavan puukauppapohjaisen voiton- jaon osuus olisi noin 17 prosenttia.

METSÄLIITTO OSUUSKUNNAN HALLI­ TUS ehdottaa, että jäsenten sijoitta- mille sääntömääräisille perusosuuk- sille maksetaan vuodelta 2025 korkoa 5,0 prosenttia (5,5 prosenttia 2024), Metsä1-lisäosuuksille 4,5 (5,0), lisä- osuuspääoma A:lle 1,0 (2,0) ja lisä- osuuspääoma B:lle 0,75 prosenttia (1,0). Lisäksi hallitus ehdottaa, että

TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA

Kylläpä luistaa!

Aurinko lämmittää mukavasti! Pitääpä tarkistaa lumituhot.

Enkö ole sanonut, että laita lisäpaita reppuun.

9

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Maltti on valttia myrskymetsässä

nousseet juurakot ja oksistoon jääneet katken­ neet latvat tai oksat.” Hän suosittelee, että myrskytuhokohteilla metsänomistajat käyttävät turvavarusteina leukaremmillistä kypärää, silmäsuojaa, huo­ miovaatetusta, ensiapupakkausta ja puhelimeen asennettua 112-sovellusta. ”Jos mahdollista, ota kaveri metsään mukaan”, Käld neuvoo. Metsä Groupin Seinäjoen piiripäällikkö Janne Muhonen sanoo, että omaan metsäasian­ tuntijaan kannattaa ottaa yhteyttä, kun tuhojen laadusta on käsitys ja kun metsänomistaja tietää, millaisesta puukaupasta hän on kiinnostunut. ”Jos et saa metsäasiantuntijaa kiinni, jätä soittopyyntö. Kaikkiin yhteystiedot jättäneisiin ollaan yhteydessä. Jos tuhoalue on laaja, kuten Hannes-myrskyssä, me siirrämme väkeä muilta alueilta auttamaan. Siksi sinulle saattaa soittaa takaisin joku muu kuin oma metsäasiantuntijasi.” Myrskytuhopuiden kaupoissa Metsä Group asettaa etusijalle ne omistajajäsenet, joilla on metsäomaisuuden hoitosopimus tai jäsenetu- sopimus. Korjuujärjestykseen vaikuttaa myös se, kuinka nopeasti puut ovat pilaantumassa säiden lämmetessä.

Jos myrsky iskee metsään talvella, turha kiire kannattaa jättää pois: vahinko on jo tapahtunut.

TEKSTI KRISTA KIMMO KUVA TOMI HIRVINEN

K un omaan metsään iskee tuho, ensim­ mäisenä sitä lähtee metsään katso­ maan, miten kävi. Huolella tehty selvitys tuhon laajuu­ desta helpottaa jatkotoimenpiteiden suunnit­ telua, mutta omaa terveyttä ja turvallisuutta ei pidä vaarantaa, sanoo Metsä Groupin Vaasan piiripäällikkö Tobias Käld . ”Myrskytuhokohteilla liikkuessa pitää nou­ dattaa erityistä varovaisuutta. Vaaranpaik­ koja ovat jännityksessä olevat rungot, pystyyn

KATSO WEBINAARI MYRSKY­ TUHOISTA TÄÄLTÄ

Hannes-myrskyn jälkiä korjattiin joulukuussa eri puolilla Suomea.

10

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

NIMITYKSIÄ

PALAUTETTA

TOIMITUSPÄÄLLIKÖLTÄ

Uudet asiantuntijat

KÄDET SAVESSA

Luukas Jääskeläinen Puh. 040 628 8465 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Tuusula Mikko Koivisto Puh. 050 598 7532 Pihtipudas Mikko Mulari Puh. 050 575 5928 Sonkajärvi Onni Paananen Puh. 040 840 6651 Haapavesi

Ilkka Luukkonen Toimituspäällikkö Metsä Group

MONTAKO KERTAA, hyvä lukija, olet kuullut seuraavan lauseen: ”metsäteollisuuden pitää valmistaa korkeam­ man jalostusarvon tuotteita”. Monta kertaa, voisi arvata. Entä montako kertaa sen lausuja on tehnyt jotain, jotta korkea jalostusarvo toteu­ tuisi? Harvemmin? Puhuminen on hyödyl­ linen taito, kun pitää villitä kansanjoukkoja. Mutta kun puheet on pidetty ja työnne­ tään kädet saveen, kannattaa ennemmin katsoa, mitä vai­ teliaat insinöörit puuhaavat. Toisin kuin julkisen kes­ kustelun perusteella voisi luulla, metsäteollisuudessa yritetään jatkuvasti kehit­ tää uusia tuotteita, kangas­ kuitua, pakkauksia, akkujen raaka-aineita, polttoaineita, pakkausvaahtoa, autonren­ kaita, kemikaaleja, ties mitä. Kestää kuitenkin vuosia, että uusi idea muuttuu kan­ nattavaksi tuotteeksi. Odot­ taessa joku saattaa kuvitella, ettei firmoissa edes yritetä mitään uutta. Tässä lehdessä esitellään yksi pieni mutta kiinnostava projekti. Joensuulainen yri­ tys kehitti menetelmän, jolla hiilidioksidia voidaan puris­ taa betoniin. Kyse ei vielä ole maailmanluokan bisneksestä, mutta jokainen suuryritys on aloittanut autotallista.

Muista päivittää tietosi

Anna arviosi lehdestä

PYSY AJAN TASALLA Metsä Grou- pin tapahtumista, kampanjoista ja omistajajäsenen eduista. Varmistathan, että Metsä Groupilla on tiedossa sähkö- postiosoitteesi ja että olet anta- nut yhtiölle luvan lähettää tie- toa tapahtumista, kampanjoista ja jäseneduista. Voit päivittää omat jäsentietosi kätevimmin osoitteessa metsaverkko.fi tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen jasenpalvelut@ metsagroup.com .

ANNA PALAUTETTA METSÄ GROUPIN Viesti -lehdestä vastaamalla verkko­ kyselyyn. Kyselyssä on kolme kysy- mystä. Palautekysely on anonyymi. Arvomme kaikkien vastanneiden kesken pehmopaperituotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palaut- teen lähettämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti

MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.

11

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

V iime vuosi oli Metsä Groupille kokonaisuutena vaikea. Vasta­ tuulta tuli useasta suunnasta ja tulos jäi heikoksi. Toisaalta positiivistakin kehitystä nähtiin. Olen hyvin tyytyväinen useista ennätyksistä puuhankinnassa ja metsäpalveluissa. Saavutimme kaikkien aikojen parhaan tuloksen työturvallisuudessa, asiakas­ kokemuksessa ja metsänhoitopalvelujen myynnissä. Tutkimusten mukaan mai­ neemme metsänomistajien keskuudessa on alan paras ja olemme halutuin puukauppa­ kumppani suurten toimi­

otetaan pidemmän aikavälin historia. Nyt on hyvä aika tehdä puukauppaa ja varmistaa metsäomaisuuden tuotto. Näin luodaan työtä ja toimeliaisuutta Suo­ meen. Kehitämme aktiivisesti palvelujamme omistajajäsenillemme. Tuorein esimerkki on Metsäverkko-palvelussa lanseerattu luontoarvokartta, jonka avulla voi tarkas­ tella, missä osissa omistajajäsenen omia metsiä ovat todennäköisesti suurimmat luontoarvot. Alkuvuodesta kerroimme

tuovamme taimikonhoi­ totöiden suunnitteluun ja hinnoitteluun lisää tark­ kuutta ja läpinäkyvyyttä, mikä on mahdollista uuden satelliittikuva- ja paikkatietoaineistoihin pohjautuvan tekoälysovel­ luksen ansiosta. Perustamme vuoden 2026 aikana oman PEFC- sertifiointiryhmän, johon bonusjäsenemme ja sopi­ musasiakkaamme voivat liittää metsänsä. Halu­ amme pitää asiat omissa käsissämme. Näkemyk­ semme mukaan nykyi­

joiden joukossa. Edellä mainitut asiat antavat meille hyvän perustan kehittää toimintaamme edelleen yhdessä omista­ jajäsentemme kanssa. Puun hintojen lasku erityisesti kuitupuun osalta on Suomessa jat­ kunut, ja syynä on teol­ lisen tuotannon erittäin heikko kannattavuus. Baltiassa kuitupuun markkinatilanne on yli­ tarjonnan puolella ja hin­

Puun hinta on Suomessa edelleen hyvällä tasolla, kun vertailukohdaksi otetaan pidemmän aikavälin historia.

Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group

PUUMARKKINAKATSAUS

FSC-puu ja kuusitukki ostoslistamme kärjessä

tataso Suomen hintojen alapuolella. Myös Ruotsissa kuitupuun kysyntä heikkeni vuoden 2025 jälkimmäisellä puoliskolla ja hintataso on laskenut todella nopeasti viime kuukausien aikana. Vaikka lopputuotemarkkinoiden tilanne on kannattavuusmielessä hyvin haastava, kaikkia puutavaralajeja kui­ tenkin ostetaan normaalisti. Suurin kiin­ nostuksemme kohdistuu FSC®-puuhun ja kuusitukkiin, erityisesti silloin, jos lei­ mikot sijaitsevat hyvin kantavilla maa­ pohjilla. Puun hinta on Suomessa edelleen hyvällä tasolla, kun vertailukohdaksi

sessä alueellisessa järjestelmässä kaikki toimijat eivät ole riittävän sitoutuneita noudattamaan sertifioinnin vaatimuksia. Loimme omistajajäsentemme kanssa vuonna 2025 suomalaismetsiin sata uutta paloympäristöä ympäri maan. Nämä ovat erittäin tärkeitä toimia palavaa puuta tar­ vitsevien lajien kannalta. Kiitos teille kun olette tähänkin työhön lähteneet roh­ keasti mukaan. Edunvalvontaan liittyen eniten tape­ tilla ovat tällä hetkellä mahdolliset rajoi­ tukset lintujen pesimäaikaisiin hakkui­ siin. Metsäalan toimijat ovat jo pitkään ottaneet metsätöissä huomioon linnus­ ton. EU-tuomioistuimen päätöksen seu­ rauksena Suomessa on kuitenkin käyn­ nistetty lainsäädäntömuutosprosessi. On tärkeää, että pystymme varmistamaan sekä linnuston että toimintaympäris­ tömme kannalta järkevän ratkaisun. Lähtö tälle vuodelle ei kelien puolesta olisi voinut juuri olla parempi. Pakkanen on paukkunut alkuvuonna koko maassa, ja se on tarkoittanut meille erinomaisia puunkorjuukelejä. Nautitaan kaikki kun­ non talvesta, varmistetaan aktiivisella hoidolla metsien elinvoimaisuus ja pide­ tään yhteiskunnan pyörät pyörimässä.

Puun kysyntä helmikuun alussa

Länsi-Suomi

Itä-Suomi

Pohjois-Suomi

Mäntytukki

Kuusitukki

Koivutukki

Mäntykuitu

Kuusikuitu

Koivukuitu

Metsäenergia

FSC-C111942

12

Rahaa metsästäsi – sinulle ja läheisillesi

Tiedätkö, paljonko voisit saada rahaa metsästäsi? Selvitetään yhdessä metsäsi mahdollisuudet. Kun hoidat harvennukset oikeaan aikaan, pääset heti nauttimaan metsäsi tuotoista. Lisäksi vaikutat ratkaisevasti puustosi kehitykseen ja myöhempiin puunmyyntituloihisi. Sinun kannattaa myös uudistaa kasvultaan hiipuneet uudistus- hakkuukohteet, jotta metsäsi kasvu ja tuotto säilyvät vahvoina myös tulevaisuudessa. Puun hinta on korkealla tasolla – se on edelleen parempi kuin vuosikymmenen alussa ennen maailman suuria myllerryksiä. Voit nauttia metsäsi tuotoista nyt! Omistaja- jäsenenä hyödyt myös laajoista jäseneduistamme.

Rakensivat tilaa tulevalle metsänomistajapolvelle Liisa ja Simo myivät 1 500 mottia puuta

Ota yhteyttä ja tee parhaat puukaupat: metsagroup.com/metsaasiantuntija

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Tekoälyä taimikon­ hoitotöiden hinnoitteluun

Metsä Group on kehittänyt metsänhoitotöihin uuden hinnoittelumallin. Jatkossa työn hinta tiedetään jo etukäteen.

TEKSTI JA KUVAT METSÄ GROUP

M etsä Group ottaa kulu­ van vuo­ den aikana käyttöön uuden tekoäly­ sovelluk­ sen, jonka ansiosta taimikonhoitotöiden hinta voidaan kertoa metsänomistajalle jo ennen töi­ den aloittamista. Uusi sovellus käyttää hyväkseen satelliittikuvia ja paikkatie­ toaineistoja, ja ne tuovat hinnoitteluun lisää tarkkuutta, ennakoitavuutta ja

Sovellus ennustaa taimikonhoitotyön vaikeusasteen siten, että se jakaa työkoh­ teen aarin kokoisiin lohkoihin ja laskee työn vaikeustason jokaiselle lohkolle. Las­ kelman perusteella sovellus antaa arvion koko alueen työn määrästä ja vaikeusta­ sosta. Näin metsänomistajalle voidaan vahvistaa työn hinta jo tarjousvaiheessa. METSÄ GROUPIN puukauppa- ja met­ säpalvelujohtaja Juho Rantala muis­ tuttaa, että yhtiö on viime vuosina kehittänyt lukuisia uusia sovelluk­ sia puukaupan ja metsäpalveluiden tueksi. Esimerkiksi Metsäverkko-pal­ veluun on tuotu säännöllisesti uusia

läpinäkyvyyttä. Sovellus mallintaa koh­ teessa käytettyä työaikaa. Tähän saakka yhtiö on noudattanut yleistä käytäntöä, jossa taimikonhoi­ totöitä tekevät yrittäjät mittaavat työtä tehdessään kohteen poistumatietoja eli laskevat, kuinka paljon he poistavat puita. He ovat myös mitanneet, paljonko puita jätetään kasvamaan. Työn hinta on selvinnyt jälkikäteen, kun laskelmat on tehty. Uusi sovellus säästää yrittäjien työaikaa ja parantaa heidän turvallisuut­ taan, Metsä Groupissa arvioidaan. Sovellus käyttää hyväkseen satelliitti­ kuvia, laajoja paikkatietoaineistoja ja met­ sureiden työskentelystä kerättyä dataa.

14

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Turvekangaskohteelle on istutettu taimet 2019-2020. Osa alueesta on perattu tänä talvena, ja loput tehdään keväällä.

Tekoälysovellus kertoo työn vaikeusasteet ja ilmaisee ne värikoodeina.

MAANMITTAUSLAITOS MAASTOKARTTA 2026

kahdeksan vuoden ajan, ja suurin osa työajasta kuluu taimikonhoidon parissa. ”Raivaussahatyö on pääasia, ja työs­ täni on varmaan 95 prosenttia raivausta. Moottorisahakohteita on jonkin verran, mutta istutuksia en tee. Työllisyystilanne on hyvä, ja kohteet löytyvät koti- ja ympä­ ryskunnista.” Viime syksynä hän keräsi neljän kuu­ kauden ajan tietoa työkohteistaan ja omasta työskentelystään. Metsä Group käytti tietoja hyväkseen, kun se kehitti metsänhoidon tekoälysovellustaan. Hil­ tula on kehitystyön yhteydessä päässyt vertaamaan sovelluksen antamaa arviota työn vaativuudesta ja määrästä omiin mittauksiinsa. ”Neljän kuukauden kokemuksen perusteella tulokset vertautuvat keske­ nään hyvin. Tästä tulee tasapuolisempi sekä asiakkaalle että metsurille”, hän sanoo. YLEINEN KÄYTÄNTÖ on tähän saakka ollut, että metsänhoitoyrittäjä tekee ensin raivaustyön. Sen jälkeen hän mittaa, kuinka suuri on poistuma eli kuinka paljon puuta hän on sahannut ja kirjaa poistuman keskimääräisen kantoläpimitan. Sen jälkeen hän mittaa koealojen avulla pystyyn jäävän puuston määrän. ”Koealalla lasketaan, montako runkoa on poistettu ja mikä niiden keskiläpimitta on, koska työn hinta määräytyy puuston määrän ja rungon paksuuden mukaan”, Hiltula sanoo.

ominaisuuksia, joista tuoreimpia ovat hiililaskuri ja luontoarvokartta. ”Nyt lanseeraamamme tekoälysovellus on askel kohti ketterämpää ja läpinäky­ vämpää metsänhoitotöiden suunnittelua ja toteutusta, millä tavoittelemme metsän­ omistajien entistäkin parempaa asiakasko­ kemusta. Tavoittelemme myös taimikon­ hoidon myynnin selvää kasvua, ja uuden hinnoittelumallin myötä pystymme yhä tarkemmin tiedoin lähestymään omistaja­ jäseniämme juuri hänen metsiinsä liitty­ villä tarjouksilla”, Rantala sanoo. Taimikonhoidolla varmistetaan, että puut saavat riittävästi kasvutilaa. Sen ansiosta ne järeytyvät eli kasvavat pak­ suutta nopeammin ja enemmän kuin ilman taimikonhoitoa. Kun taimikkoa hoidetaan oikeaan aikaan ja kasvava metsä jätetään oikeaan tiheyteen, myös ensiharvennus voidaan tehdä oikeaan aikaan. Tämä lisää metsän tuottoa. “Uusi hinnoittelumalli on läpinäkyvä ja reilu sekä metsänomistajalle että met­ sänhoidon sopimusyrittäjälle, kun kai­ killa osapuolilla on tieto työmaan vaikeu­ desta ja hinnoittelusta ennen työn aloi­ tusta. Tavoitteenamme on yhdistää uutta teknologiaa ja taimikonhoidon käytäntöjä helpottamaan metsänomistajien pää­ töksentekoa sekä metsänhoitoyrittäjien arkea”, Rantala jatkaa. METSÄNHOITOYRITTÄJÄ Juho Hil- tula lähti viime kesänä mukaan teko­ älysovelluksen kehitystyöhön. Sievissä asuva Hiltula on toiminut yrittäjänä

Hän arvioi, että jos työmaa on hehtaa­ rin kokoinen, mittauksiin kuluu yli puoli tuntia raivaustyön jälkeen. Uuden teko­ älysovelluksen ansiosta poistuman mit­ taus jää pois. Jäävän puuston määrä pitää mitata jatkossakin, mutta se vie vähem­ män aikaa. ”Jäävän puuston määrän voi mitata raivauksen yhteydessä, joten puhutaan yksittäisistä minuuteista, mitä siihen kuluu”, Hiltula sanoo. Tähän työtavan muutokseen liittyy työturvallisuuden paraneminen, jonka tekoälysovellus tuo mukanaan. ”Ei tarvitse kahlata jo raivatussa risu­ kossa, joka on sakiana puuta. Se paran­ taa turvallisuutta jonkin verran”, Hiltula sanoo. MYÖS METSÄNOMISTAJA Tuomas Pie- sanen on osallistunut tekoälysovelluksen kehittämiseen. Hän on jäsenenä Metsä Groupin kehittäjäyhteisössä, johon kuu­ luu aktiivisia metsäomistajia eri puolilta maata. Yhteisössä toisaalta kommentoi­ daan Metsä Groupin kehittämiä tuotteita ja palveluja, toisaalta ideoidaan uusia. Piesanen omistaa metsää Jyväsky­ lässä entisen Korpilahden alueella. Hän myy puuta vuosittain ja tekee osan hoi­ totöistä itse: istuttaa, hoitaa taimikoita ja ennakkoraivaa hakkuukohteita. Metsänomistamisen tavoite on Piesa­ sella selvä: ”Talouspainotteinen, mutta luon­ toarvot enenevässä määrin huomioon ottaen.”

15

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

”Hyvin hoidettu metsä on sijoitus tulevaisuuteen” Ritva Yliluoma hoitaa Vöyrin Linnanmäessä sijaitsevan kotitilansa metsiä pitkäjänteisesti. Tutun metsäasiantuntijan kautta tilatut ja luotettavan yrittäjän toteuttamat työt tekevät metsänomistuksesta vaivatonta. R itva Yliluoman kotitila Pukkinen sijaitsee Vöyrin Lin­ nanmäessä. Yliluoman vanhemmat ostivat tilan aika­ naan huutokaupasta. ”Tila on saanut nimensä edellisen omistajan, Maija TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA KRISTA LUOMA Pukkisen mukaan. Hän kuoli naimattomana”, Yliluoma kertoo. Tilaan kuuluu peltomaan lisäksi noin 25 hehtaaria metsää. Kun Yliluoman vanhemmat ottivat tilan haltuunsa, metsät oli­ vat täysin koskemattomia. ”Maija Pukkinen ei tehnyt lainkaan hakkuita. Hän osti polttopuutkin muualta.” Vanhempien aikaan metsää alettiin hyödyntää taloudelli­ sesti. Uudistuskypsiä metsiä hakattiin, sillä puuta tarvittiin sekä sahatavaraksi kotitilan omiin tarpeisiin että polttopuuksi. Vanhempien kuoleman jälkeen tila siirtyi Ritva Yliluomalle, joka on jatkanut aktiivista metsänhoitoa ja hankkinut myös lisää metsää. ”Viime vuosina metsässä on tehty paljon uudistushakkuita, joten taimikoita ja nuorta metsää on nyt runsaasti. Taimikon­ harvennusta ja varhaisperkausta on tarvinnut tehdä, ellei nyt ihan joka vuosi, niin keskimäärin puolentoista vuoden välein.” Yliluoma työskentelee ensihoitajana Pohjanmaan hyvin­ vointialueella. Metsänhoitotyöt hän teettää ammattilaisilla. ”Minusta on parempi, että työn tekee ammatti-ihminen”, hän perustelee. Tarvitsemansa metsänhoitotyöt Yliluoma tilaa Metsä Grou­ pilta. Hänen metsäasiantuntijanaan toimii Krister Hästbacka , jonka kanssa yhteistyö on jatkunut pitkään. ”Olen tuntenut Kristerin jo 1980-luvulta. Luotan siihen, että hän antaa hyviä neuvoja. Ja jos soitan hänelle, hän tulee käy­ mään samana päivänä.” Metsänhoitotöiden tilaaminen on Yliluoman mukaan vai­ vatonta. Usein hänellä on itsellään ajatus siitä, mitä tietyllä

Kohde on muokattu vuonna 2021, ja sinne on sekaistutettu taimet seuraavana vuonna. Perkaus odottaa tänä vuonna.

Viime vuoden lopulla Piesanen sai nähtäväkseen taimikonhoitotöiden teko­ älysovelluksesta luonnoksen – käytän­ nössä melkein valmiin tuotteen. Hän tutustui siihen ja lähetti lisäksi omista metsistään Metsä Groupille tietoja sovel­ luksen kehittämistä varten. Valmis tuote parantaa metsänhoito­ töiden hinnoittelua, koska tarkkuus para­ nee ja inhimillisten virheiden mahdolli­ suus vähenee, Piesanen arvioi. ”Selvästi tämä tekee hinnoittelun tar­ kemmaksi, ja työlle annetaan kiinteä hinta. Myös jälkikäteisen tarkkailun tarve vähenee.” Hän uskoo, että tekoälysovellusta ovat kehittäneet taitavat ammattilaiset. ”Luotan niihin henkilöihin, jotka ovat sovelluksen takana, ja luotan hei­ dän ammattitaitoonsa. En pysty vielä tarkemmin arvioimaan sovelluksen hyvyyttä tai huonoutta kuin muutaman pilotointilohkon osalta, mutta kokemuk­ seni kautta voin arvioida sen tekijöitä, ja he ovat taitavaa väkeä. Eiköhän siis sovelluksestakin tule hyödyllinen lisä metsänhoitoon.”

16

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Minusta on parempi, että työn tekee ammatti-ihminen, sanoo Ritva Yliluoma.

Vaikka työn teettäminen maksaa, kaikki on suhteellista.

tuosta ei varmaan tule mitään, mutta niin vain tuli.” Yliluoma on Metsälitto Osuuskunnan jäsen, joten kaikki hänen tilaamansa met­ sänhoitotyöt kerryttävät bonusta. Bonuk­ sen voi käyttää palveluiden ostamiseen tai nostaa rahana seuraavan puukaupan yhteydessä. Yliluoma näkee metsän kiertoajan alussa tehtävän hoidon ennen kaikkea investointina tulevaan. ”Vaikka työn teettäminen maksaa, kaikki on suhteellista. Metsä tarvitsee hoitoa, ja kun se tehdään taimikkovai­ heessa, se kantaa hedelmää kiertoajan lopussa.” Omien kokemustensa perustella Yli­ luoma suosittelee Metsä Groupin metsän­ hoitopalveluita myös muille metsänomis­ tajille. ”Olen kokenut, että saamani neuvot ovat hyviä ja yhteistyö sujuvaa.”

kuviolla pitäisi tehdä, toisinaan ehdotuk­ sen tekee metsäasiantuntija. ”Krister tuntee metsäni jo niin hyvin, että tietää, mitä missäkin on.” Metsä Groupin järjestelmä tunnistaa hoitotarpeet metsävaratietojen perus­ teella. Tietyt hoitotarpeet, kuten taimi­ kon raivaus, voivat nousta esiin myös sen perusteella, että istutuksesta on kulunut riittävästi aikaa. Ennen kuin töistä sovitaan, Metsä Groupin asiantuntija arvioi todellisen hoitotarpeen maastossa. Näin varmiste­ taan töiden oikea-aikaisuus sekä välty­ tään turhilta kustannuksilta. Kun työstä on sovittu, Yliluoman ei tarvitse huolehtia käytännön järjestelyistä. Jos kohteelle on mahdol­ lista saada metka-tukea, Metsä Grou­ pin operaatioasiantuntija huolehtii tuen hakemisesta. Tuki maksetaan metsän­ omistajalle.

Usein taimikonhoidon tekee tuttu metsäpalveluyrittäjä, jonka työn jälkeen Yliluoma luottaa. ”Saan tekstiviestillä ilmoituksen, kun työ on alkamassa, ja toisen, kun on valmista.” Taimikonhoidon lisäksi Yliluoma on teettänyt Metsä Groupilla myös istutuk­ sia. Ne ovat onnistuneet, vaikka olosuh­ teet eivät aina ole olleet helpot. ”Eräänä kesänä oli rutikuivaa ja istu­ tusalue oli kivikkoinen. Ajattelin, että

17

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Heikki Mäkelä on asunut Turussa jo 54 vuotta, mutta hänen metsänsä sijaitsevat Tampereen kupeessa.

MÄKELÄ ON OLLUT Metsäliitto Osuus­ kunnan jäsen metsänomistajaksi tulos­ taan lähtien, joten oli luontevaa tilata osuuskunnalta myös metsänhoitopalve­ luita. ”Olen käyttänyt lähes kaikkia tarjolla olevia palveluita. Maanmuokkausta, istu­ tusta, taimikonhoitoa ja yhden kasvatus­ lannoituksenkin olen teettänyt.” Mäkelän metsäasiantuntijana toi­ mii Matti Vehmaanperä , jonka kanssa yhteistyö on jatkunut vuosia. Mäkelä on yhteistyöhön tyytyväinen. ”Asiat tapahtuvat kuten on sovittu, ajallaan ja hyvässä hengessä. Erityisesti arvostan, että tieto kulkee työntekijältä suoraan minulle. Silloin voin olla varma, että hommat menevät suunnitellusti.” Osuuskunnan jäsenyyden kautta Mäkelä on päässyt hyötymään myös Metsä Groupin sijoitusmahdollisuuksista. Hän on vuodesta 2016 saakka sijoittanut lisäosuuksiin, ja pitää niitä hyvänä sijoi­ tusmuotona. MÄKELÄ ON OLLUT PITKÄÄN aktiivisesti mukana metsänomistajien järjestötoi­ minnassa. Hän on Turun seudun met­ sänomistajien puheenjohtaja ja perusta­ jajäsen sekä Etämetsänomistajien liiton varapuheenjohtaja. Liitto toimii etämet­ sänomistajien yhteisenä äänenä, tekee vaikuttamistyötä, tarjoaa neuvontaa ja ottaa kantaa lainsäädäntöön. Metsä Group on yksi liiton yhteistyö­ kumppaneista. ”Hiljattain järjestimme myös Turun seudun metsänomistajien esitelmätilai­ suuden, jossa Metsä Groupin jäsenpalve­ lupäällikkö Jari Mäntylä kertoi yhtiön kuulumisia.” Järjestötoiminta on Mäkelälle ennen kaikkea mielekästä yhdessä tekemistä. ”Tätä kautta tapaa ihmisiä eri puolilta Suomea ja juuri ihmissuhteet ovat toi­ minnan antoisin osuus.” Turun seudun metsänomistajissa hänellä on menossa kahdeksastoista vuosi puheenjohtajana. ”Eipä se ole taakalta tuntunut, vaikka kyllähän joku toinenkin voisi välillä ottaa ohjat.”

Heikki Mäkelä on etämetsänomistaja lähes viiden vuosikymmenen kokemuksella. Metsätila Tampereen takamaastossa on opettanut, ettei kaikkea tarvitse tai kannata tehdä itse. Metsät kaukana – se ei ole este

TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA PASI LEINO

H eikki Mäkelästä tuli metsän­ omistaja vuonna 1978 sen jälkeen, kun hänen isänsä kuoli. Alle 30-vuotias Mäkelä asui tuolloin jo Turussa opintojen vuoksi. Kotitila met­ sineen sijaitsi Tampereella 218 kilometrin päässä. ”Kun asuu kotona, metsänhoito on helppoa. Astuu vain ovesta ulos ja metsä on siinä. Töitä pystyy tekemään sopivissa väleissä ja puuta hyödyntämään omiin

tarpeisiin, esimerkiksi polttopuuna. Kaikki tämä on etämetsänomistajalta tavallaan pois”, Mäkelä sanoo. Nuorena Mäkelä ajatteli hoitavansa metsänsä pitkälti itse. Todellisuus tuli kuitenkin nopeasti vastaan. ”Muistan yhä, miten 1980-luvun alussa istutin pellolle kuokalla avojuu­ risia taimia. Työtä hidasti perattu pel­ lonreuna, josta oli jäänyt risukkoa sikin sokin istutusalueelle.”

18

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

Suomessa on tarkat tiedot puun hinnoista. Juho Rantala muistuttaa, että tilastoissa julkaistaan keskihintoja, joiden ympärillä on paljon vaihtelua. PUUN HINTAA OHJAA MONTA TEKIJÄÄ

TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVA SEPPO SAMULI

S uomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa, ja koska monet tahot keräävät hintatietoja, puun markkina­ hinta tiedetään verraten tark­ kaan joka hetki. Hintatilas­ toja myös julkaistaan runsaasti, ja yksi luotettavimmista on Luonnonvarakes­ kuksen (Luke) kokoama hintatilasto, jota muun muassa Metsä Group käyttää net­ tisivuillaan. Luken tilastot ovat keskilukuja. Esi­ merkiksi kuusitukin hinta eteläsuoma­ laisella uudistushakkuukohteella helmi­ kuun ensimmäisellä viikolla oli keski­ määrin 78,48 euroa kuutiometriltä. Metsä Groupin puukaupasta ja metsäpalveluista vastaava johtaja Juho Rantala sanoo, että hinta saattaa vaihdella useita euroja molempiin suuntiin. ”Puumarkkinoiden yleisestä tilan­ teesta julkaistaan hyvää informaatiota

Kokonaisuus ratkaisee, kun puukauppaa tehdään, sanoo Juho Rantala.

viikoittain. Kannattaa kuitenkin muistaa, että keskihintojen ympärillä on paljon vaihtelua, joka aiheutuu leimikkoteki­ jöistä.” Leimikkotekijöitä ovat puulaji, puun järeys ja muu laatu, leimikon eli puu­ kaupan kohteen sijainti, korjattava puu­ määrä, kuljetusmatka, leimikon ja metsä­ tien kantavuus sekä puusta valmistetta­ vien tuotteiden markkinatilanne.

muistuttavat ominaisuuksiltaan toisi­ aan, mutta siitä huolimatta niistä val­ mistettua sahatavaraa käytetään eri koh­ teissa. Koivutukista taas tehdään usein vaneria. Havukuitupuusta voidaan val­ mistaa sellua, joka on pitkien kuitujen ansiosta lujaa ja kestävää. Koivun kuidut ovat lyhyemmät, ja se kilpailee markki­ noilla usein tropiikin puista tehdyn sel­ lun kanssa. PUUN JÄREYS TARKOITTAA puun pak­ suutta ja tilavuutta. Mitä järeämpää puuta leimikosta korjataan, sitä

PUULAJI VAIKUTTAA PUUN HINTAAN siksi, että eri puista valmistetaan eri­ laisia lopputuotteita. Kuusi ja mänty

19

1/26

METSÄ GROUPIN VIESTI

MUISTA JÄREYSRUNKOHINTA JÄREYSRUNKOHINTA TARKOITTAA, ETTÄ Metsä Group ostaa puun kokonaisina runkoina eikä erikseen tukkina ja kuitu- puuna. Runkojen katkona ei näin ollen vaikuta metsänomis- tajan saamaan tuloon. Mitä järeämpi puu, sitä korkeampi on hinta kuutiometriä kohti. Tämän vuoden alussa Metsä Group laajensi järeysrunko- hinnoittelussa käytettyjä hintaraja-arvoja. Puukauppasopi- muksella määriteltyyn runkojäreyden lähtötasoon verrattuna metsänomistajalle maksettava hinta voi jatkossa vaihdella enintään 20 järeysluokkaa alaspäin tai 20 järeysluokkaa ylöspäin.

edullisempaa korjaaminen on yhtä kuu­ tiometriä kohti. Järeämmästä puusta voidaan myös sahata useampia saha­ tavaradimensioita eli -mittoja, ja suu­ remman valikoiman ansiosta puu on arvokkaampaa. Lisäksi järeän puun sahaaminen vie suunnilleen yhtä pal­ jon aikaa kuin ohuemman puun, joten valmista sahatavaraa saadaan samassa ajassa enemmän. ”Nyrkkisääntö on, että koska järeäm­ män puun käsittely on edullisempaa kai­ kissa käsittelyvaiheissa, puusta voidaan maksaa enemmän”, Rantala sanoo. MUITA HINTAAN VAIKUTTAVIA laatu­ tekijöistä ovat esimerkiksi oksaisuus ja lahon määrä; oksat ja laho laskevat puun hintaa. LEIMIKOILTA TULEE AINA MONIA puuta­ varalajeja, usein kuusi tai seitsemän, ja yleensä ostajat ostavat ne kaikki, vaikka niiden kysynnässä voi olla suuriakin eroja. Puukaupan toteutumisessa koko­ naisuus ratkaisee, Rantala sanoo. ”Usein myyntipäätökseen vaikuttavat puun yksikköhintojen lisäksi puunos­ tajien muut rahanarvoiset kannusteet, kuten jäsenedut, jotka Metsä Groupilla tunnetusti ovat markkinoiden parhaat.” KORJATTAVAN PUUN MÄÄRÄ on tärkeä hintaan vaikuttava tekijä. Jokaisen leimikon kohdalla puun ostajalle koituu järjestelykuluja, kuten suunnittelua, hallintoa ja kaluston kul­ jetusta leimikolle. Näiden kulujen määrä riippuu vain vähän siitä, kuinka paljon puuta leimikosta lopulta korjataan. Tästä seuraa, että mitä isompi puumäärä, sitä vähemmän järjestelykuluja kuutiometriä kohti, ja sitä enemmän ostaja voi maksaa puusta kuutiometriä kohti. LEIMIKON MAANTIETEELLISELLÄ SIJAINNILLA on merkitystä. Jos puuta korjataan lähellä tehdasta, kuljetus­ matka jää lyhyemmäksi, mikä laskee kustannuksia. Tällöin puun ostaja voi maksaa puusta enemmän myyjälle. Hin­ nassa näkyy usein myös paikallinen puumarkkinatilanne, johon vaikuttaa lähistöllä sijaitsevien puuta jalostavien tehtaiden määrä. Ja kun kuljetuksesta puhutaan, pitää muistaa myös metsäkuljetusmatka, siis

arvokkaampi leimikko on ostajalle. Kun kantavuus on hyvä, puusta voidaan mak­ saa enemmän.” TIENVARRESTA PUU SIIRTYY rekan kul­ jetettavaksi, ja tällöin tulee vastaavalla tavalla pohdittavaksi metsätien kanta­ vuus. Rantala korostaakin, että metsä­ tieverkko on tärkeää pitää hyvässä kun­ nossa, koska se nostaa puun hintaa. ON VIELÄ YKSI SUURI TEKIJÄ , joka lopulta ratkaisee ylipäänsä, miten kan­ nattavaa metsätalouden harjoittaminen on: lopputuotteiden markkinatilanne eli se, mihin hintaan lautaa, sellua ja kar­ tonkia myydään. Pitkällä aikavälillä markkinatilanne ohjaa tehtaiden sijoittelua ja puulajivalin­ taa. Lyhyellä aikavälillä se asettaa raaka­ puulle hintatason, jonka ympärille muut hintatekijät tuottavat vaihtelua. ”Joka päivä on olemassa markkina­ tilanne, joka ratkaisee, mille puutavara­ lajille on enemmän kysyntää ja mille vähemmän”, Rantala sanoo. LISÄKSI PITÄÄ OTTAA HUOMIOON lopputuotemarkkinoiden ja puunostajan puuvarannon suhde. Jos lopputuotteet menevät kaupaksi ja puunostajalla on vain vähän puuta varastossa (tai pysty­ kaupalla ostettuna mutta metsässä odottamassa korjuun aloittamista), puun hinta nousee. Vastaavasti loppu­ tuotteiden huono markkinatilanne ja suuret puuvarastot painavat puun hintaa alas.

INFO Näistä riippuu puun hinta • PUULAJI • PUIDEN JÄREYS • MAANTIETEELLINEN SIJAINTI • KORJATTAVA MÄÄRÄ • KORJUUTAPA JA MAAPERÄN KANTAVUUS • METSÄKULJETUSMATKA eli matka metsästä tienvarteen • KULJETUSMATKA tienvarresta tehtaalle • PUUSTA VALMISTETTAVIEN TUOTTEIDEN MARKKINATILANNE

puun siirtäminen kannolta tienvarteen. On selvää, että pitkä kuljetusmatka tulee kalliimmaksi kuin lyhyt. Mutta lisäksi pitää ottaa huomioon, miten maaperä kantaa raskaita koneita. OSA LEIMIKOISTA ON SELLAISIA , että ne voidaan korjata vain talvella, kun maa­ pohja on jäässä ja kantaa hyvin metsä­ koneita. Osa taas on sellaisia, että niistä voidaan puuta korjata milloin tahansa. Tällöin korjuun aikaikkuna on isompi, Rantala kuvaa. ”Mitä parempi on kantavuus, sitä jous­ tavammin korjuu voidaan toteuttaa ja sitä

20

Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56

Powered by