METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2024
”Sivullinen ei metsästä hoksaisikaan, että sitä on hakattu”, sanoo Jorma Pietikäinen. s. 16 Monta syytä tehdä peitteinen hakkuu
SEKAMETSÄT KIINNOSTAVAT YHÄ USEAMPAA s. 20
EU:N METSÄLINJAAN MUUTOS s.24
ENSIKUIDUSTA SAA LAADUKASTA WC-PAPERIA s. 50
Miltä näyttää metsäalan tulevaisuus?
Rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Haastoimme asiantuntijat keskuste- lemaan luonnon, metsäalan ja koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. On keskustelun aika -podcastissa perehdytään esimerkiksi uudistavaan metsätalo- uteen, luontokadon torjuntaan sekä metsiin sijoi- tuskohteena. Uusimmalla kaudella mukana muun muassa Sami Sykkö, Merja Mähkä ja Ville Niinistö.
www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika
Kuuntele kaikki jaksot podcastina Spotifyssä
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2024
”Sivullinen ei metsästä hoksaisikaan, että sitä on hakattu”, sanoo Jorma Pietikäinen. s. 16 Monta syytä tehdä peitteinen hakkuu
SEKAMETSÄT KIINNOSTAVAT YHÄ USEAMPAA s. 20
EU:N METSÄLINJAAN MUUTOS s.24
ENSIKUIDUSTA SAA LAADUKASTA WC-PAPERIA s. 50
Viesti_24-3.indd 1
27.8.2024 14.28
Kannessa: Jorma Pietikäisen metsässä tehtiin poiminta hakkuu, jolla tähdätään peitteiseen kasvatukseen. s. 16
KUVA: NINA SUSI
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 75. vuosikerta.
PÄÄKIRJOITUS
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
Parempaa lainsäädäntöä
PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
K asvavat metsät ja uusiutuvasta puuraaka-aineesta tehdyt kierrä- tettävät tuotteet ovat tärkeä osa ratkaisua, jossa Euroopan Unioni vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin. Päättyneellä EU:n komission kaudella ajet- tiin eteenpäin lainsäädäntöhankkeita, jotka olivat kehittyvän metsäbiotalouden vastaisia ja jopa ohjasivat kehitystä takaisin öljypoh- jaisten materiaalien käyttöön. Syynä tähän oli erityisesti komission ympäristöpääosas- tolla valtaa pitänyt suuntaus, joka lähtö- kohtaisesti näki metsien talouskäytön vas- tustettavana toisaalta luontokadon uhan ja toisaalta hiilinielujen pienentymisen vuoksi. Meidän tehtävämme toimialalla – met- sien omistajista kuluttajatuotteiden valmis- tajiin saakka – on osoittaa teoillamme, ettei metsien vastuullinen käyttö uhkaa ekologisia tavoitteita. Terveet talousmetsät ovat hiilen- sidonnan kannalta mahdollisuus, eivät uhka. Poliittisessa päätöksenteossa on löydet- tävä tasapaino talouden, ekologian ja ilmas- tokysymysten välillä. Yksi vaalikausi on liian lyhyt siihen, että tavoitteet suunnataan uudelleen, onhan metsien kiertoaika ja teol- lisuuden elinkaari pikemminkin 10–20 vaali- kauden mittainen.
Aloittavan komission agendan valmiste- luun on saatu vietyä viesti metsäbiotalou- den merkityksestä, joten toimialallemme voidaan odottaa myönteisempää kehitystä. Nyt kuitenkin pannaan toimeen edellisen komission aloittama lainsäädäntö, kuten ennallistamisasetus ja metsäkatoasetus. Parhaiten turvaamme tulevaisuutemme, kun olemme aktiivisia sekä teoissamme toi- mialan kehittämiseksi, puheissamme ker- toessamme työstämme ja tavoitteistamme että yhteiskunnallisessa vaikuttamises- samme. Epävakaassa maailmassa metsäta- lous ja metsäteollisuus ovat eurooppalaisella tasolla merkittäviä talouden osia ja työllis- täjiä. Tuotteemme ovat osa eurooppalaisten arkea joka hetki, ja ne ovat niin itsestään sel- viä osia elämässämme, etteivät monet edes huomaa metsien anteja käyttävänsäkään. Olkaamme ylpeitä työstämme, niin saamme voimaa tulevaisuuden ponnistuksiin.
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, HELI RIPPO, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI RIITTA.ANTINMAKI@HTF.FI
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
Espoossa 24.8.2024
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Peitteinen kasvatus sopii turvemaille 16
Jorma Pietikäinen (vas.) ja Tuomas Hookana tarkistavat, miten poiminta hakkuu on onnistunut.
4
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 3/24
3 7 8 9
Pääkirjoitus
Henkilökuvassa Johanna Partanen
Taimikonhoidon aikaa
Lyhyesti
10
Luontokohteet säästetään
11
Metsäteollisuus nostaa Suomea
14 19 20 24 28 31 32 34 37 38 40 42 43 45 46 48 50 52 54
Säästöpuut palavat näyttävästi
22 Nuorta voimaa kesäksi
Termit tutuiksi
Tavoitteena sekametsä
Heini Perkkiö sai kesätöitä Metsä Groupilta, samoin kuin 53 muuta nuorta.
Jakolinjat vahvistuvat EU:ssa
Yhteismetsä sopii monelle
Hankintapuun mittaus tarkentuu
Näin syntyi vastuullisuusraportti
Jalostettu taimi on huipputuote
Hyppy liike-elämästä maatalouteen
Risto Isomäen näkökulma
Saariston suojelu on vaativaa
Harvennusjälki paranee
Nemus Futurum avartaa ajatuksia
Metsä Groupin tulos jäi heikoksi
Sellusta uusia sivutuotteita
Simpeleen kehitysloikka
39
Tämän takia ensikuitua
Nämä kannot jäävät metsään
Kertopuun suosio kasvaa
Uudenlaisia kattoja Norjaan
Kantojennostobuumi oli suurimmil- laan runsas vuosikymmen sitten. Metsä Group ei nosta kantoja.
12
Puumarkkina- katsaus
Haluatko antaa palautetta? Lähetä postia osoitteeseen
metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä .
”Puun markkinahinnat ovat edelleen lähellä kaikkien aikojen ennätystasoja.”
5
Metsä Group Plus -hoitomallin tavoitteena on metsien monimuotoisuuden lisääminen
Metsä Group Plus on tulevaisuuden metsän- hoitomalli. Hoitomallin tavoitteena on, että suomalaiset metsät kehittyvät yhä moni- muotoisemmiksi ja elinvoimaisemmiksi. Ottamalla Metsä Group Plus -hoitomallin käyttöön saat omistajajäsenenä lisäbonuksen uudistushakkuissa. Näin metsäsi tuottaa taloudellista hyötyä ja kasvaa elinvoimaisena. Lue lisää: metsagroup.com/uudistavametsatalous
Toimenpide
Uudistushakkuut
Säästöpuu Tekopökkelö Suojavyöhyke
30 kpl / ha; >15 cm * 10 kpl / ha** 10−30 m***
Säästöpuuryhmien poltto (soveltuvat
kohteet)**** Tekopökkelö Suojavyöhyke
10 kpl / ha** 10−30 m***
Kasvatushakkuut
Suojatiheikkö
Taimikonhoito
1 per alkava 1 ha
* Säästöpuiksi luetaan elävät säästöpuut ja kaikki puulajit, läpimitta 1,3 m korkeudelle > 15 cm. ** Tekopökkelöiden latvat jätetään metsään *** Vesistöstä riippuen **** Metsä Group vastaa soveltuvilla kohteilla säästöpuuryhmien polton kustannuksista ja on vastuussa toteutuksesta. Metsä Group Plus -mallin lisäbonus on maksettu 1.9.2024 alkaen myös rehevien ojitettujen kuusivaltaisten turvemaiden hakkuissa silloin, kun käytetään avo- hakkuun sijaan peitteisiä menetelmiä eli pienaukko- tai poimintahakkuita.
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
ISÄ SEN TIESI M eillä oli kotona aina met- sää, ja omistan sitä nyt itsekin. Kului kuitenkin lähes kaksikymmentä vuotta, ennen kuin metsästä löy- tyi niin uusi opiskelupaikka kuin työkin. Muutama vuosi sitten aloin ajatella, että ehkä isä olikin ollut oikeassa – muistan, miten hän kysyi lukiota lopetellessani, tulisiko minusta metsätalousinsinööri. En sil- loin lukiolaisena tarttunut isän ehdo- tukseen, vaan päädyin opiskelemaan tradenomiksi. Kun omassa metsässä piti alkaa tehdä päätöksiä siitä, miten metsäni hoidan, aloin etsiä lisää tie- toa. Samalla huomasin, että metsä- ala ja metsäasiantuntijan työ ovat kiinnostavia: oli oikea hetki irtautua pankki- ja vakuutusmaailmasta. Minua kiinnostaa erityisesti se, mitä luonnonhoidon toimenpi- teitä talousmetsissä voidaan tehdä ja miten monimuotoisuustoimet ja taloudelliset tavoitteet on mahdol- lista yhdistää. Aihe näkyy opinnäyte- työssäni, jossa selvitän, miten Metsä Group Plus -hoitomallissa tehtävät toimenpiteet – kuten säästöpuiden, tekopökkelöiden ja tiheikköjen jät- täminen hakkuissa – ovat toimineet käytännössä. Ilokseni voin todeta, että toimet ovat oikeasti monimuotoi- suutta tukevia.
Johanna Partanen Metsäasiantuntija, puukauppa ja metsäpalvelut Rauman hankintapiiri
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA ELMERI ELO
7
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma • Metsäsertifiointi Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä yhteystietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun.
KUVA METSÄ GROUP
Muista syksyn työt
• POIKKEUKSELLISEN LÄMMIN toukokuu sai kir- janpainajat parveilemaan varhain, mutta parveilu väheni kesän loppua kohden. Kirjanpainajatuhoja kannattaa kuitenkin seurata läpi kasvukauden. Todennäköisiä ovat sisarsukupolvet ja jopa toi- nen sukupolvi, jos lämpösummaa kertyy tar- peeksi. Metsä Groupin Metsäverkko-mobiilista löytyy hyönteistuhojen riskistä kertova kartta- taso, josta näkee omista metsistä erityisesti kir- janpainajalle alttiit varttuneet kuusikot. • KUUSI PINTAJUURISENA puulajina kärsii eni- ten kuivuudesta. Siksi kuivuudelle alttiilla kasvu- paikoilla kannattaa suosia metsänviljelyssä män- tyä tai valita männyn ja kuusen sekaviljely. Näin saadaan kestäviä ja monimuotoisia metsiä, jotka kasvavat hyvin. • SYKSYLLÄ ON hyvä tarkistaa kevään viljelyiden tilanne ja tehdä tarvittaessa heinäystä, jotta lumi ei paina heinää taimien päälle. • SYKSY ON hyvää aikaa taimikonhoidolle, kun kesän kuumuus ei haittaa ja pudonneet lehdet nopeuttavat työtä. Varhaisperkaukset tehdään yleensä kesällä vesomisen hillitsemiseksi, mutta taimikonharvennuksia voi tehdä talven tuloon saakka. Pyrimme havupuutaimikoissa noin 10 prosentin lehtipuuosuuteen jo varhaisperkauk- sesta lähtien. Ensisijaisesti jätetään siemensyn- tyisiä rauduskoivuja, jotka ovat enintään kasva- tettavien puiden pituisia, mutta periaatteena on, ettei kohteelta hävitetä mitään puulajia. • SYYSVILJELYT OVAT loppusuoralla, mutta maanmuokkaukset jatkuvat lumien tuloon saakka. Elo-syyskuu on hyvää aikaa viljelyille, taimi ehtii juurtua ja lähtee seuraavana keväänä ripeään kasvuun. Syysistutus ei sovi hienojakoi- sille kivennäismaille eikä turvemaille rousteriskin takia. Varmista tarvittaessa metsäasiantuntijal- tasi kohteen soveltuvuus syysviljelyyn.
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
Olemme myös somessa Facebook: Metsä palvelee X: @metsapalvelee
*Metsäliiton edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
8
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Osallistu webinaariin
AVOIMET OVET KUOPIOSSA
muassa siksi, että kirjanpainajan aiheut- tamat tuhot ovat lisääntyneet. Webinaareihin voi ilmoittautua Metsä Groupin puunhankinnan sivuilta, joihin löytyy linkki osoitteesta metsagroup.com.
METSÄ GROUP JÄRJESTÄÄ säännöllisesti webinaareja, joissa voit kuunnella asian- tuntijapuheenvuoroja ja osallistua kes- kusteluun kotoa käsin. Tänä syksynä niitä järjestetään vielä kaksi. Tiistaina 15.10. Metsä Groupin kehi- tyspäällikkö Iiro Korhonen esitte- lee Metsäverkon uusia ominaisuuksia. Metsäverkko on Metsä Groupin tar- joama jäsenpalvelu, jonka kautta voit tehdä puukauppaa, keskustella metsä- asiantuntijan kanssa tai vaikkapa tutkia metsäsuunnitelmaasi. Metsäverkosta löytyy myös sovellus, joka kertoo mah- dollisista metsätuhoista. Tiistaina 29.10. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine ja Suomen Metsäkeskuksen asiantuntija Juho Kokkonen kertovat, miten metsä tuhoja voi ehkäistä ja etenkin, miten juurikäävän voi tunnistaa ajoissa. Metsä tuhot ovat ajankohtainen aihe muun
METSÄ GROUPIN TOIMISTO Kuopiossa on saanut uuden ilmeen. Kaikki omistajajäsenet ovat tervetulleita tutus- tumaan uusiin tiloihin perjantaina 1.11. kello 13–16. Tarjolla kahvia ja pullaa. Osoite on vanha tuttu Asemakatu 7, 3. krs, Kuopio.
ALV KOHOSI YLEINEN ARVONLISÄVERO NOUSI syys- kuun alussa 24 prosentista 25,5 prosent- tiin. Eduskunta hyväksyi lakimuutok- sen kesäkuussa. Korotus koskee kaikkia Metsä Groupin palveluita.
KUVA MIKA ANKKURI
Muutos pääomabonuksen kertymiseen
OIKAISU
yhteydessä. Muutoksen myötä pääoma- bonuksen hyödyt kohdistuvat tavoitteen mukaisesti yhä vahvemmin aktiivisen puukaupan yhteydessä tehtäviin sijoituk- siin. Lisätietoja osuussijoittamisesta on saatavilla Metsä Groupin verkkosivuilla olevasta esittelyasiakirjasta.
JATKOSSA PÄÄOMABONUKSEEN OIKEUT TAVAT vain puukauppatuloista tehdyt Metsä1-lisäosuusmerkinnät. Metsäliitto Osuuskunnan osuuskoroilla merkityistä Metsä1- lisäosuuksista ei enää kerry pää- omabonuksia. Muutos astuu käytännössä voimaan kevään 2025 koronmaksun
METSÄ GROUPIN VIESTISSÄ 2/2024 sivulla 15 todettiin, että PEFC-sertifiointi edellyttäisi jättämään uudistusalalle 20 säästöpuuta hehtaaria kohden. Todel- lisuudessa PEFC edellyttää 10 säästö- puun jättämistä.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Pannaan taimikot kuntoon.
Ja raivaussaha käynnistyy vasta kun on kunnon kamppeet päällä!
No joo.
Laita varmuuden vuoksi vielä puhelin taskuun.
9
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
huomioon luontoarvot, puuston, maas- ton muodot, maan kantavuuden, sään ja hakkuukohteen muut mahdolliset eri- tyispiirteet. Näin varmistetaan, että nou- datetaan lainsäädäntöä, viranomaisten suosituksia, sertifiointikriteerejä ja Metsä Groupin toimintaohjeita, sanoo Metsä Groupin tuotantojohtaja Hannu Alarau- talahti . ”Puunkorjuun suunnittelun pitkässä tapahtumaketjussa koneenkuljettaja on viimeinen ja erittäin tärkeä lenkki. Jos hän huomaa hakkuukohteessa jotain suunnitelmasta poikkeavaa, hänen vel- vollisuutensa on keskeyttää työ ja ottaa yhteyttä Metsä Groupiin.” Kuljettajat koulutetaan, ja tiedonku- lun järjestelmät suunnitellaan sellaisiksi, että kuljettajan ei tarvitse yksin kantaa vastuuta luontokohteiden havaitsemista. METSÄ GROUP TEKEE vuodessa noin 30 000 puukauppaa. Niissä tapahtuu jos- kus virheitä – siitäkin huolimatta että puunkorjuussa käytettävissä on laaja data-aineisto ja nykyaikaiset järjestel- mät. Syinä voivat olla esimerkiksi riittä- mättömät karttamerkinnät tai inhimilli- set virheet. Vuosittain Metsä Group kirjaa yleensä yksittäisiä luontokohteisiin liittyviä vir- heitä. Ne tulevat ilmi kuljettajan itse esille nostamina, yhtiön tarkastuksissa tai viranomaisen tarkastuksissa. Alarautalahti huomauttaa, että puu- kaupan suureen määrään nähden vir- heitä tapahtuu harvoin. ”Jos huomaamme virheen, ilmoi- tamme siitä aina oma-aloitteisesti viran- omaisille. Suhtaudumme virheisiin vakavasti ja seuraamme niitä. Jos yhtiön ohjeistuksia rikotaan, puutumme asiaan. Jos virhe on tahallinen, voidaan jopa kes- kustella työ- tai kumppanuussuhteen päättämisestä”, Alarautalahti toteaa. Kehitettävää on: kartta-aineistoja pitää saada vieläkin kattavammaksi ja tiedonkulku eri toimijoiden välillä auto- matisoitua yhä paremmin. ”Mitä paremmin ja automaattisemmin luontokohdetieto saadaan kulkemaan eri järjestelmien välillä, sitä pienempi riski virheille on. Pelkkien yksittäisten sähköpostien varassa ei pitäisi joutua olemaan. Toivommekin hyvää yhteistä kehitystyötä viranomaistahojen kanssa. Ympäristöasiat ovat puunkorjuun suun- nittelussa nousseet viime vuosien aikana keskiöön, mitä pidän hyvänä”, Alarauta- lahti sanoo.
Luonnontilainen
lähdepuro pitää säästää puunkorjuun yhteydessä.
Näin luontokohteet säästetään Metsä Group tekee paljon työtä, jotta jokainen luontokohde säästetään korjuun yhteydessä. Tapahtumaketju on monisyinen, ja puukauppoja tehdään vuodessa kymmeniä tuhansia. Virheitä tapahtuu silti aniharvoin.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA MIKA ANKKURI
L uontokohteiden säästämisen takana on pitkä ketju, jossa tieto kulkee viranomaiselta metsäasiantuntijalle ja lopulta metsäkoneen kuljettajalle. Prosessi käynnistyy puukaupan yhteydessä. Metsä Group tekee valtaosan puu- kaupoista pystykaupalla, joten yhtiö myös vastaa hakkuista. Käytännön puun- korjuun ja -kuljetuksen hoitavat yhtiön yli 100 sopimusyrittäjää, joilla puolestaan on palkkalistoillaan noin 2000 kuljettajaa. Ennen puunkorjuun aloittamista Metsä Groupin metsäasiantuntija tekee Suomen Metsäkeskukselle metsänkäyttö ilmoituksen. Tarvittaessa metsäkeskus välittää ilmoituksen ELY-keskukseen
ohjeistuksia varten, kuten silloin, jos kohde sisältää erityisiä luontoarvoja. Metsä Group välittää ohjeistukset sopi- musyrittäjälle ja ne täydennetään järjes- telmätietoihin. Metsäasiantuntija suunnittelee kor- juun. Hän päättää puiden varastopaikan ja reitin sinne. Hän kirjaa ohjeistuksiin leimikon erityispiirteet, kuten luontokoh- teet. Kohteet näkyvät hakkuukoneen ja kuormatraktorin kuljettajan sähköisessä kartassa, joka sisältää tietoa suojelualu- eista, vesistöistä ja niiden suojavyöhyk- keistä sekä uhanalaisista eliölajeista. Hakkuukoneen kuljettaja puolestaan suunnittelee työnkulun metsässä ja päät- tää, missä sijaitsevat ajourat. Hän ottaa
10
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
PALAUTETTA
PÄÄTOIMITTAJALTA
Uudet asiantuntijat Pasi Koivuranta Puh. 050 598 7906 Maaninka Onni Laurila Puh. 040 558 5599 Elimäki, Kuusankoski, Ruotsinkylä suomenk. Onni Paananen Puh. 040 570 7140 Kemi Peräpohjola Valtteri Saari Puh. 040 829 9312
HYVÄ TULEVAISUUS ODOTTAA
Katariina Saelan Viestintäjohtaja Metsä Group
Pyhäntä, Piippola Samuel Seppälä Puh. 040 842 7119 Eura ja Säkylä Lassi Syvänen Puh. 050 598 8431 Pertunmaa, Mäntyharju lounaisosa Atro Tenhunen
VIIME VUODET ovat olleet kriisientäyteistä aikaa. Korona, Venäjän hyökkäys- sota Ukrainassa, taantuma sekä luonnon monimuo- toisuuden hupeneminen ovat kaikki haasteita, jotka vaikuttavat suoraan elä- määmme. Välillä tuntuu, että koko maailma hukkuu toivottomuuteen. Juuri vaikeina aikoina on tärkeää pitää kiinni uskosta tulevaisuuteen. Metsäteolli- suus on avainasemassa, kun kuljemme kohti parempaa tulevaisuutta. Me ammat- tilaiset emme anna periksi haasteiden edessä, vaan etsimme uusia keinoja paran- taa toimintaamme. Metsä Group on luonut uusia tapoja hoitaa metsää, ja se on rakentanut Suomeen tehtaita. Työntekijämme ovat motivoituneita. Inno- vaatiomme, kuten Kuura- tekstiilikuitu ja Muoto-kuitu- pakkaukset, ovat esimerkkejä siitä, miten voimme kehittää kestäviä ratkaisuja tulevai- suuden haasteisiin. On aika suunnata kat- seemme kohti valoisampia aikoja. Metsäteollisuus on keskeinen tekijä, kun Suomi nousee ja rakennamme kes- tävämpää tulevaisuutta.
Anna arviosi lehdestä
Puh. 040 353 4934 Leppävirta Pohjoinen
ANNA PALAUTETTA METSÄ Groupin Viesti -lehdestä vastaamalla verkkokyselyyn. Kyselyssä on kolme kysymystä. Palaute kysely on anonyymi. Arvomme kaik- kien vastanneiden kesken pehmopape- rituotepaketteja neljä kertaa vuodessa. Yhteystiedot kysytään palautteen lähet- tämisen jälkeen, eikä niitä voi yhdistää annettuun palautteeseen. Pääset antamaan palautetta alla ole- van QR-koodin avulla tai kirjoittamalla verkkoselaimeen osoitteen: http://vastaa.innolink.fi/viesti
MITEN QR-KOODI TOIMII? Osoita koodia puhelimen kameralla, aivan kuin oli- sit ottamassa kuvaa. Kun kamera on tarkentanut koodiin, näyttöön tulee teksti: innolink.fi. Klikkaa tekstiä, ja kysely avautuu selaimeen.
KUVA MIKA ANKKURI
11
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
K emin biotuotetehdas on kaasu räjähdystä seuranneiden korjaustöiden jälkeen lähte- nyt hyvin käyntiin, ja olemme päässeet normalisoimaan puuvirrat Suomessa. Sahatavaran markkina on erittäin heikko, ja ennätystasolla olleet tukkien hinnat ovat Suomessa käänty- neet laskuun. Sellumarkkinan osalta Kii- nan kysyntä on matalalla ja hinnat las- kevat, minkä vuoksi tehtaiden tuotantoa rajoitetaan. Myös sahatavaran tuotantoa rajoitetaan loppuvuoden aikana. Puun markkinahin-
tuomme uusia palveluja ja toimintatapoja markkinoille. Metsien monimuotoisuutta aiempaa vahvemmin korostavan Metsä Group Plus -hoitomallin suosio on jatkunut vahvana. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana teh- tyjen puukauppojen kuutiomäärästä noin kolmannes sovittiin Metsä Group Plus- san mukaisesti. Syyskuun alusta alkaen hoitomallia täydennettiin rehevien oji- tettujen kuusivaltaisten turvemaiden hakkuiden osalta niin, että lisäbonusta maksetaan silloin, kun avohakkuun
sijaan käytetään peittei- siä menetelmiä. Aiemmin tänä vuonna laajensimme järeysrunkohinnoittelu- vaihtoehdon myös uudis- tuksille ja ensiharven- nuksille. Hieno saavutus oli myös se, että Metsäver- kossa omistajajäsenten käytössä oleva hyönteis- tuhojen tunnistamiseen kehitetty tekoälysovel- lus voitti kansainvälisen Innovaatioiden Innovaa- tio -palkinnon Quality Innovation Award (QIA) 2023 -innovaatiokilpai- lussa. Muistakaa hyödyn- tää tätä sovellusta aktii- visesti, niin tuhot eivät
nat ovat edelleen lähellä kaikkien aikojen ennä- tystasoja. Ostamme aktii- visesti erityisesti har- vennusleimikoita, koivu- tukkia ja hankintapuuta. Myös uudistushakkuita ostetaan koko maassa, vaikka pääpaino tällä hetkellä onkin kuitupuun hankinnassa. Baltian ja Ruotsin puunhinnan nousu pysähtyi kesällä. Balti- assa kuitupuun kuorelli- set tienvarsihinnat ovat samalla tasolla kuin Suo- messa ja energiapuun kysyntä on alentunut. Alkuvuoden korjuuolo-
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
Metsäpalveluiden myynti on tänä vuonna ollut ennätyksellisen korkealla.
PUUMARKKINAKATSAUS
Kuitupuulla hyvä kysyntä– sahatavaralla vaikeaa
suhteet ovat olleet hyvät tammikuun alkua lukuun ottamatta. Metsäpalvelui- den myynti on tänä vuonna ollut ennä- tyksellisen korkealla. Olen tyytyväinen siitä, että metsän- omistajilta saamamme asiakaspalaute on noussut uudelle ennätystasolle. Hienoa nähdä, että yhteistyömme sujuu hyvin. Kehitämme toimintaamme aktiivisesti yhdessä omistajajäsentemme kanssa, ja
pääse jylläämään laajemmin. Tavoittelemme fossiilisten hiilidiok- sidipäästöjen merkittävää vähentämistä puun korjuussa ja kuljetuksissa. Tuoreim- pana toimena julkistimme Navalis Ship- pingin kanssa yhteisen sitoumuksemme merellä tapahtuvan puunkuljetuksen hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Viron puunhankintaliiketoiminnan myynti Combiwood Grupp OÜ:n tytär yhtiölle Combi Forest OÜ:lle saatiin pää- tökseen toukokuussa. Näin lisäsimme Baltian puunhankinnan joustavuutta eri- laisiin markkinatilanteisiin. Metka-lain uudistuksen sekä vanhojen ja primäärimetsien kriteerien lausunto- kierros on takana ja nyt odotamme mil- laisiksi ne lopulta muodostuvat. Syksyllä alkaa vaikuttaminen EU-ennallistamis- asetuksen kansalliseen toteutukseen. Puuta ostetaan ja metsänhoitotöitä myydään aktiivisesti myös loppuvuonna. Metsät on tärkeää pitää vahvassa kasvu kunnossa. Kiitos omistajajäsenille hyvästä yhteistyöstä ja menestyksekästä loppuvuotta!
Puun kysyntä elokuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
12
Varmista metsäsi elinvoimaisuus ja kasvu taimikonhoidolla
Juuri nyt on hyvä aika laittaa taimikonhoitotyöt vireille oman metsäasiantuntijan kanssa. Taimikonhoidolla varmistat, että metsäsi pysyy elinvoimaisena ja saavuttaa tukkipuun mitat aiemmin kuin hoitamattomissa metsissä. Oikea-aikaisesti ja laadukkaasti tehty taimikonhoito lisää metsän tuottoa jopa lähes 50 prosenttia.* Hyvin toteutetulla taimikonhoidolla pyritään siihen, että taimikosta kehittyy nopeasti elinvoimainen ja tuhoja kestävä metsä, joka sitoo kasvaessaan lisääntyvät määrät hiiltä. Mitä suurempi osa kiertoajan kuluessa korjattavasta puusta on tukkipuuta, sitä enemmän myös hiiltä sitoutuu laadukkaisiin pitkän käyttöiän puutuotteisiin. Näin hyötyy taimikon- hoidosta välillisesti myös ilmasto.
Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme metsagroup.com/metsaasiantuntija
*Lähde Luke
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Lisää palanutta puuta metsiin Suomi on tehokkaalla palontorjunnallaan onnistunut pitämään metsäpalot kurissa, mutta samalla palaneesta puusta riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet. Metsä Group Plus -hoitomallissa paloympäristöjä luodaan polttamalla säästöpuuryhmiä. TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA SEPPO MÄNTYMAA T ehokkaan palontorjunnan ansiosta Suomessa voidaan melkeinpä itse päättää, montako hehtaaria metsää maassamme palaa vuosit- tain. Ekologisesta näkö- kulmasta metsää palaa jopa liian vähän, minkä vuoksi moni palaneesta puusta riippuvainen laji on uhanalainen. Metsä Group Plus -hoitomallissa pala- nutta puuta pyritään lisäämään metsiin säästöpuuryhmiä polttamalla. Säästö- puiksi kutsutaan puita, jotka hakkuun yhteydessä jätetään metsään, jolloin ne saavat kasvaa, kuolla ja lahota metsässä omaan tahtiinsa. Metsä Group Plus -hoitomallissa sääs- töpuita jätetään hehtaarille 30 kappaletta
ja lisäksi sinne jätetään 10 kappaletta 3–5 metrin korkeudelta katkaistua teko pökkelöä. ”Säästöpuiden poltto on kustannus- tehokas ja turvallinen tapa luoda metsiin pienialaisia paloympäristöjä niitä tarvit- seville eliölajeille”, Metsä Groupin joh- tava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta sanoo. Palanutta puuta tarvitsee suuri joukko hyönteisiä, joista ensimmäiset suunnista- vat paloalueelle savun hajun ohjaamina. Tuli aktivoi maaperän sienirihmastoa tuottamaan itiöemiä, minkä seurauksena paloalueelle kehittyy omanlaisensa sieni lajisto. Myöhemmin hyönteisiä ja sieniä seuraavat niitä syövät lajit, kuten esimer- kiksi tikat.
”Paloalueen kehitystä on kiehtova seu- rata, sillä muutokset tapahtuvat nopeasti. Esimerkiksi kulokauniainen voi saapua paikalle jo tikunraapaisupäivänä”, Lehes- virta kertoo. METSÄ GROUPIN TAVOITTEENA on polttaa tämän vuoden aikana noin 100 säästöpuuryhmää. Paloalueiden lajiston vakiinnuttaminen kansallisesti edellyt- tää laaja-alaista yhteistyötä ja suunnitel- mallisuutta palojatkumoalueineen. Poltettujen säästöpuuryhmien lajistol- lisia vaikutuksia selvitetään seurannoin. Tänä vuonna seurattavia lajiryhmiä ovat kovakuoriaiset, kaskaat ja luteet. Ilmastonmuutosta ennustavat skenaa- riot osoittavat, että Suomessa seuraava
14
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Kiinnostaa metsänomistajia Säästöpuuryhmiä poltetaan tänä vuonna aiempaa enemmän. Työstä sovitaan metsänomistajan kanssa Metsä Group Plus -hoitomallin mukaisen puukaupan yhteydessä. M etsä Groupin puunhankinnan tuotantopääl- likkö Marko Yläjärven mukaan metsänomis- tajat suhtautuvat säästöpuuryhmien polttoon myönteisesti. ”Poltamme tänä vuonna noin sata kohdetta, kun aiem- min määrät ovat olleet yksittäisiä, eli kiinnostusta on.” Kohteita on Yläjärven mukaan tasaisesti ympäri maan. Ensimmäiset kohteet oli kesäkuun alkuun men- nessä päästy polttamaan Tampereen–Jyväskylän väli- sellä alueella. SÄÄSTÖPUURYHMÄN POLTTO OTETAAN huomioon jo leimikon suunnittelussa. Poltettava puuryhmä sijoite- taan vähintään 50 metrin etäisyydelle reunametsästä ja vähintään 200 metrin päähän asutuksesta. Alue valmistellaan maanmuokkauksen yhteydessä. Poltettavien puiden alle kasataan latvusmassaa tehos- tamaan palamista, ja ympärille kaivetaan kaivinkoneella noin kaksi metriä leveä palokuja. Se estää tulen hallitse- mattoman leviämisen. Jos lähistöllä ei ole vesistöä, kai- vetaan vesikuoppia sammutusvettä varten. ”Itse palaminen kestää vain pari tuntia. Ennakko valmistelu sen sijaan vie aikaa ja vaatii huolellisuutta”, Yläjärvi sanoo. TOTEUTUKSESTA VASTAAVAT METSÄ Groupin sopi- musyrittäjät, jotka tiedottavat asiasta paloviranomai- selle ja vartioivat aluetta, kunnes se on sammunut. Säästöpuuryhmän poltto on metsänomistajalle mak- suton Metsä Group Plus -hoitomallissa, ja siitä sovitaan hänen kanssaan puukaupan yhteydessä. Polttoa voi seurata, mutta vierailusta on sovittava etukäteen Metsä Groupin ja polton järjestäjän kanssa. ”Meiltä nimetään yhteyshenkilö, jonka kanssa polt- toa voi seurata niin, että polton järjestäjä tietää koko ajan, missä vierailija on.” Tunnisteeksi soveltuu oranssi vierailijan turvaliivi. Mikäli työmaalla on koneita tai erityistä muuta vaaraa, vierailijalta edellytetään konetyömaan varustusta. ”On tärkeä huolehtia myös siitä, ettei vierailun aikana altistuta savulle ja että turvaetäisyys tuleen on riittävä”, Yläjärvi muistuttaa.
INFO Kulotus on osa metsäperinnettä • KULOTUKSESSA POLTE TAAN säästöpuuryhmän sijaan kokonainen uudis- tusala. • KULOTUS ON työläs toi- menpide, joka vaatii tarkan ennakkovalmistelun. Pieniä aloja ei yleensä kuloteta, vaan pinta-alan tulisi olla 4–5 hehtaaria. • JOS KOHTEELLA on säästö puuryhmä, sen annetaan palaa. • KULOTUSTA KÄYTET TIIN yleisesti metsän uudistamiseen vielä 1950–60-luvuilla, mutta sen käyttö on vähentynyt. • KULOTUS VAPAUTTAA maa- perästä ravinteita puiden käyttöön. Samalla maape- rän happamuus vähenee. • KULOTUS HILLITSEE tuho- hyönteisten leviämistä.
metsäsukupolvi kasvaa erilaisessa ilmas- tossa kuin nykyinen. Metsä Group Plus -hoitomallin tavoitteena on vahvistaa metsien monimuotoisuutta ja auttaa niitä sopeutumaan muutokseen. Hoitomalli pyrkii vahvistamaan met- sän terveyttä ja monimuotoisuutta niin, että metsän koko biotalouspotentiaali on tulevien sukupolvien käytössä ja että metsäekosysteemin varaan raken- nettu liiketoiminta tapahtuu kestävällä pohjalla. ”Metsä Group Plus integroi toimin- tamme uuteen aikaan, jossa metsätalo- uden tavoitteet ja keinot ovat aiempaa monipuolisemmat ja ekologinen ymmär- rys metsäekosysteemin toiminnasta syvällisempi”, Lehesvirta sanoo.
Paloalue kehittyy kuloalueen jälkeen nopeasti. Uudet lajit voivat saapua paikalle jopa samana päivänä.
15
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
POIMINTAHAKKUU SOPII TURVEMAILLE Metsäasiantuntija Tuomas Hookana suunnitteli Jorma Pietikäisen metsään jatkuvapeitteiseen kasvatukseen tähtäävän poimintahakkuun. Turvemailla poimintahakkuu on usein niin ympäristö-, vesistö- kuin talousnäkökulmastakin kannattava vaihtoehto.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA NINA SUSI
16
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Jorma Pietikäinen ja Tuomas Hookana tutkivat, miten
taimet lähtevät kasvamaan poimintahakkuun jälkeen. E dellisen kerran metsä oli har- vennettu noin 20 vuotta sitten. Rehevällä maapohjalla kas- voi sekä kuusta että koivua, ja siellä, missä maasto kohosi karummaksi kumpareeksi, val- taa pitivät männyt. Torniolaisesta Jorma Pieti- käisestä oli tullut metsänomis- taja pari vuotta aiemmin, kun hänen äitinsä kuolinpesä purettiin ja metsäomaisuus jaettiin Pietikäisen ja sisarusten kesken. Nyt Pietikäinen kulki metsässä rinnatusten Metsä Groupin metsäasiantuntija Tuomas Hookanan kanssa kartoittamassa metsänsä hakkuutarpeita. Hookana hahmotteli Pietikäiselle hakkuusuun- nitelman. Noin 12 hehtaarin kuusivaltaiselle alu- eelle tehtäisiin luontaiseen uudistumiseen tähtäävä suojuspuuhakkuu. Hehtaarille jätettäisiin 100–300 suojuspuuta suojaamaan niiden alla kasvavaa tai- mikkoa. Reilun kolmen hehtaarin mäntyvaltaiseen metsään tehtäisiin siemenpuuhakkuu, jossa siemen- puiksi jätettäisiin hehtaarille 50–100 hyvälaatuista valtapuuta. Toinen, reilun kolmen hehtaarin kuusi-koivuval- tainen sekametsä käsiteltäisiin poimintaluontoisella harvennushakkuulla. Poimintahakkuu on yksi jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmistä, ja sillä pyritään edistämään metsän luontaista uudistumista. Siinä poistetaan reilulla kädellä metsän kookkaimpia puita, mikä tekee tilaa elinvoimaisille pienemmille puille sekä uusille taimille. Osa hyvälaatuisista isoista puista jätetään met- sään siementä tuottamaan. Alemmista latvusker- roksista poistetaan huonolaatuisia puita, ja ylitiheitä puuryhmiä harvennetaan. Menetelmä soveltuu hyvin pohjoissuomalaisiin kuusi- ja mäntyvaltaisiin metsiin sekä turvemaille, jollainen myös Pietikäisen metsä on. Pietikäisestä ehdotus kuulosti hyvältä, ja puu- kauppa solmittiin kevättalvella 2023. Ensimmäiset lohkot hakattiin saman vuoden syyskuussa ja loput pääsiäisen aikaan seuraavana vuonna. TURVEMAALLA KASVAVIA metsiä on Suomessa yhteensä noin 5 miljoonaa hehtaaria. Metsäteolli- suudelle turvemaat ovat valtava puureservi, sillä niillä kasvaa noin neljännes kokonaispuustosta. Suomessa on maakuntia, joissa turvemaiden pinta- ala on 30–40 prosenttia metsämaan pinta-alasta. Takavuosina soita ojitettiin ahkerasti. Oji- tus paransi puuston kasvua, mutta aiheutti myös ympäristökuormitusta, jonka laajuuteen havah- duttiin vasta 1990-luvulla. Ojituksen seurauksena
vesistöihin karkasi ravinteita ja kiintoainesta. Ja vaikka ensin luultiin, että kuormitus on lyhytkestoi- nen, myöhempi tutkimus paljasti sen jatkuvan kym- meniä vuosia. Turvemaiden metsien käyttö vaikuttaa myös ilmastoon tavoilla, jotka viime vuosina on alettu ymmärtää aiempaa paremmin. Avainasemassa on turvemaan vedenpinnan taso. Kun turvemaa ojite- taan, vedenpinnan taso painuu, jolloin turve kuivuu ja alkaa hajota hiilidioksidiksi. Jos puusto hakkuussa kerralla poistetaan, sen haihdutus lakkaa. Ja kun vedenpinta on lähellä maanpintaa, maaperästä alkaa vapautua metaania. ”Perinteisesti turvemailla on tehty päätehakkuu ja kunnostusojitus, mutta nykyään vesitaloutta pyri- tään säätelemään puuston peitteisyydellä”, Hookana kertoo. Tavoitteena on, että vedenpinta pysyttelee mah- dollisimman vakaasti noin 30–40 sentissä. Silloin puiden juuristolla on riittävästi hapellista tilaa, mutta maaperän turvekerros on veden alla, eikä ala hajota. Erilaisia hakkuuintensiteettejä tutkinut Luon- nonvarakeskus on esittänyt, että kuusivaltaisilla turvemailla haihdunta pysyy sopivalla tasolla, kun puuston pohjapinta-ala on poimintahakkuun jälkeen 10–12 neliömetriä hehtaarilla. Jatkuvapeitteinen kasvatus on etenkin rehevillä turvemailla monesti myös taloudellisesti miele- käs vaihtoehto. Vaikka poimintahakkuista kertyvä kantorahatulo on päätehakkuuta pienempi, kustan nuksia ei koidu kunnostusojituksesta ja uudista misesta. Taloudellinen kannattavuus edellyttää, että alue taimettuu luontaisesti. Pietikäisen metsässä tämä ehto toteutuu. ”Edellisen harvennuksen jäljiltä metsään on alka- nut kehittyä uutta puusukupolvea. Edellytykset jat- kuvan kasvatuksen mukaiseen hakkuuseen ovat ole- massa”, Hookana sanoo. TEKNISESTI POIMINTAHAKKUU on päätehakkuuta vaativampi toimenpide, ja vaatii hakkuukoneen kuljettajalta ammattitaitoa. Pietikäisen metsän hakkuista vastannut Metsä Pirttimaa on kokenut urakoitsija, jonka työnjälkeen metsänomistaja on tyytyväinen. ”Sivullinen ei metsästä hoksaisikaan, että sitä on hakattu. Niin sievä se on.” Seuraavaksi metsä saa varttua omaan tahtiinsa 15–20 vuotta, minkä jälkeen edessä on uusi poimin- tahakkuu. ”Meikäläinen ei tosin taida siihen enää ehtiä, jää seuraavan sukupolven päätettäväksi. Vaikka tuskin hekään sitä pallokentäksi vetävät.”
17
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsä Group kehittää uusia metsänkäsittelytapoja, minkä vuoksi rehevillä turvemailla lisätään peitteistä kasvatusta.
ei tehdä, ja vesistöjen ympärille jätetään korkeimman käytössä olevan vaatimus- tason mukaiset suojavyöhykkeet. METSÄ GROUPIN metsäjohtaja Juha Jumppanen sanoo, että uudistuksen takana on yhtiön halu jatkuvasti kehit- tää uusia metsänhoitotapoja. ”Turvemaiden metsillä on olennainen rooli niin puunhankinnan, ilmaston kuin monimuotoisuudenkin kannalta. Halu- amme olla edelläkävijänä muokkaamassa turvemaiden metsänkäsittelyn käytän- töjä. Rehevien turvemaiden peitteisen käsittelyn osuuden kasvattamisella tue- taan myös metsien rakenteen monipuo- listumista ja metsien monimuotoisuutta.” TURVEMAILLA AVOHAKKUU ja kunnos- tusojitukset aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistö- ja ilmasto- kuormituksesta. Vaikutukset ovat eri- tyisen suuret ojitetuilla rehevillä turve- mailla. Haittavaikutuksia voi vähentää, jos turpeen vedenpintaa ei päästetä nouse- maan liian korkealle tai laskemaan tar- peettoman syvälle. Peitteinen metsän- kasvatus auttaa pitämään vedenpinnan ilmasto- ja vesistöpäästöjen kannalta hyvällä tasolla. Peitteisyys tarkoittaa, että metsää ei avohakata, vaan haihdutta- vaa puustoa on pystyssä aina. Ojitettuja reheviä turvemaita on Suo- messa yli miljoona hehtaaria. Peitteisen metsänkäsittelyn osuus turvemailla on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Vuoden 2023 aikana Metsä Grou- pin turvemailla toteuttamista metsän uudistumiseen tähtäävistä hakkuista jo noin neljännes pinta-alasta tehtiin peit- teisillä menetelmillä, kuten poiminta- ja pienaukkohakkuilla. Pohjois-Suomessa osuus oli tätäkin suurempi, peräti 40 pro- senttia. ”Suomalaisten metsien tilaa pitää parantaa edelleen. Hyödynnämme tuo- reinta tutkittua tietoa ja teemme metsä- luonnon tilaa parantavia toimia, jotka ovat laajempia kuin vakiintuneet nyky- käytännöt ja sertifikaattien vaatimukset”, Jumppanen sanoo.
Lisäbonus turvemaille Metsä Group Plus -hoitomalli laajenee. Jatkossa lisäbonuksen voi saada myös peitteisiin hakkuisiin rehevillä kuusivaltaisilla turvemailla.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA TIINA LAINE
M etsä Group on syyskuun alusta lähtien maksa- nut lisäbonusta ojite- tuilla kuusivaltaisilla turvemailla tehtäville hakkuille. Lisäbonus maksetaan, jos hakkuu tehdään Metsä Group Plus -hoitomallin mukaan eli
jätetään enemmän tekopökkelöitä ja leveämmät vesistöjen suojavyöhyk- keet. Lisäbonus maksetaan, jos kohde on rehevä ja sen valtapuu on kuusi ja jos se on ojitettu. Lisäksi ehtona on, että avohakkuun sijaan käytetään peitteisiä menetelmiä eli tehdään pienaukko- tai poimintahakkuu. Kunnostusojituksia
18
3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
TERMIT TUTUIKSI
Turvemaa
M etsätaloudesta ja metsäluon- nosta puhuttaessa törmää toisinaan sanaan turvemaa. Kuulijaa tai lukijaa termi saat- taa hämmentää; tarkoitetaanko suota, ja onko turvemaa eri asia kuin suo? Usein turvemaa ja suo tarkoittavat- kin samaa asiaa, ja silloin niitä käytetään toistensa synonyymeina. Turvemaa tar- koittaa maa-aluetta, jossa pintakerros on turvetta. Turve on suokasvien jään- nöksistä syntynyttä eloperäistä maa- ainesta, joka kosteissa ja hapettomissa olosuhteissa on hajonnut epätäydellisesti ja kerrostunut muodostumispaikalleen. Käytännössä turvemaa on ojitettu suo. Paksuimmillaan turvetta voi Suo- men soissa olla useita metrejä. Esimer- kiksi Tammelan Torronsuolla turvetta on mitattu jopa 12,3 metriä. SUOMEN PINTA-ALASTA neljännes on soita, joista puolet on ojitettu metsä talouskäyttöön. Kuivatuksen seurauk- sena suo on muuttunut ojikon ja muut- tuman kautta turvekankaaksi, jossa suokasvillisuus on vaihtunut kangas- metsien kasvillisuuden kaltaisiksi.
Ojikko on tavallisesti äskettäin oji- tettu suo, jossa vesitalous ja kasvillisuus eivät ole vielä muuttuneet. Muuttumassa puuston kasvu on lisääntynyt ja suokas- villisuus vähentynyt, mutta suon piirteitä on vielä jäljellä. Turvekankailla puuston kasvu on elpynyt ja suokasvillisuus vaih- tunut kangasmetsien kasvillisuuden kal- taiseksi. SOITA OJITETTIIN Suomessa puiden kasvun lisäämiseksi etenkin 1960- ja -70-luvuilla. Nykyään esimerkiksi Metsä Group ei kaiva uusia ojia. Umpeenkasva- neita ojia kuitenkin perataan, jotta sois- tuminen ei alkaisi uudelleen. Lisäksi osa ojitetuista soista on palautettu tai palau- tetaan luonnontilaan jättämällä ojat kunnostamatta tai tukkimalla ne. Ojitetunkin turvemaan vesitalous poikkeaa kangasmetsistä, ja metsien käsittelyssä tulee ottaa huomioon, että ojien lisäksi myös puut pitävät turve- maata kuivana haihduttamalla vettä. Metsä Group onkin linjannut, että rehevillä turvemailla suositellaan jatku- vapeitteistä metsänkasvatusta (ks. s. 16). Tämä metsänhoitomalli tarkoittaa, että kaikkia puita ei korjata pois, vaan met- sässä kasvaa aina puita, jotka haihdutta- vat turvemaaperästä vettä. Lisähyöty on, että tällä tavoin voi- daan vähentää vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Jatkuvapeitteinen kasvatus myös vähentää turvemaiden kasvihuonekaasuja verrattuna siihen, että kaikki puut poistettaisiin samalla kertaa. Turvemaiden turve on Suomen suurin hiilivarasto. Turpeeseen on sitoutunut hiiltä kahdeksan kertaa enemmän kuin koko Suomen puustoon on sitoutunut.
OJITUS
Soita ojitettiin etenkin 1960- ja -70-luvuilla runsaasti puuston kasvun lisäämiseksi. Nykyään uusia ojia kaivetaan vain vähän, ja Metsä Group on linjannut, ettei se kaiva enää uusia ojia.
19
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook