3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Lisää palanutta puuta metsiin Suomi on tehokkaalla palontorjunnallaan onnistunut pitämään metsäpalot kurissa, mutta samalla palaneesta puusta riippuvaiset lajit ovat uhanalaistuneet. Metsä Group Plus -hoitomallissa paloympäristöjä luodaan polttamalla säästöpuuryhmiä. TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA SEPPO MÄNTYMAA T ehokkaan palontorjunnan ansiosta Suomessa voidaan melkeinpä itse päättää, montako hehtaaria metsää maassamme palaa vuosit- tain. Ekologisesta näkö- kulmasta metsää palaa jopa liian vähän, minkä vuoksi moni palaneesta puusta riippuvainen laji on uhanalainen. Metsä Group Plus -hoitomallissa pala- nutta puuta pyritään lisäämään metsiin säästöpuuryhmiä polttamalla. Säästö- puiksi kutsutaan puita, jotka hakkuun yhteydessä jätetään metsään, jolloin ne saavat kasvaa, kuolla ja lahota metsässä omaan tahtiinsa. Metsä Group Plus -hoitomallissa sääs- töpuita jätetään hehtaarille 30 kappaletta
ja lisäksi sinne jätetään 10 kappaletta 3–5 metrin korkeudelta katkaistua teko pökkelöä. ”Säästöpuiden poltto on kustannus- tehokas ja turvallinen tapa luoda metsiin pienialaisia paloympäristöjä niitä tarvit- seville eliölajeille”, Metsä Groupin joh- tava luontoasiantuntija Timo Lehesvirta sanoo. Palanutta puuta tarvitsee suuri joukko hyönteisiä, joista ensimmäiset suunnista- vat paloalueelle savun hajun ohjaamina. Tuli aktivoi maaperän sienirihmastoa tuottamaan itiöemiä, minkä seurauksena paloalueelle kehittyy omanlaisensa sieni lajisto. Myöhemmin hyönteisiä ja sieniä seuraavat niitä syövät lajit, kuten esimer- kiksi tikat.
”Paloalueen kehitystä on kiehtova seu- rata, sillä muutokset tapahtuvat nopeasti. Esimerkiksi kulokauniainen voi saapua paikalle jo tikunraapaisupäivänä”, Lehes- virta kertoo. METSÄ GROUPIN TAVOITTEENA on polttaa tämän vuoden aikana noin 100 säästöpuuryhmää. Paloalueiden lajiston vakiinnuttaminen kansallisesti edellyt- tää laaja-alaista yhteistyötä ja suunnitel- mallisuutta palojatkumoalueineen. Poltettujen säästöpuuryhmien lajistol- lisia vaikutuksia selvitetään seurannoin. Tänä vuonna seurattavia lajiryhmiä ovat kovakuoriaiset, kaskaat ja luteet. Ilmastonmuutosta ennustavat skenaa- riot osoittavat, että Suomessa seuraava
14
Powered by FlippingBook