Metsä Groupin Viesti 3 - 2024

3/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

TERMIT TUTUIKSI

Turvemaa

M etsätaloudesta ja metsäluon- nosta puhuttaessa törmää toisinaan sanaan turvemaa. Kuulijaa tai lukijaa termi saat- taa hämmentää; tarkoitetaanko suota, ja onko turvemaa eri asia kuin suo? Usein turvemaa ja suo tarkoittavat- kin samaa asiaa, ja silloin niitä käytetään toistensa synonyymeina. Turvemaa tar- koittaa maa-aluetta, jossa pintakerros on turvetta. Turve on suokasvien jään- nöksistä syntynyttä eloperäistä maa- ainesta, joka kosteissa ja hapettomissa olosuhteissa on hajonnut epätäydellisesti ja kerrostunut muodostumispaikalleen. Käytännössä turvemaa on ojitettu suo. Paksuimmillaan turvetta voi Suo- men soissa olla useita metrejä. Esimer- kiksi Tammelan Torronsuolla turvetta on mitattu jopa 12,3 metriä. SUOMEN PINTA-ALASTA neljännes on soita, joista puolet on ojitettu metsä talouskäyttöön. Kuivatuksen seurauk- sena suo on muuttunut ojikon ja muut- tuman kautta turvekankaaksi, jossa suokasvillisuus on vaihtunut kangas- metsien kasvillisuuden kaltaisiksi.

Ojikko on tavallisesti äskettäin oji- tettu suo, jossa vesitalous ja kasvillisuus eivät ole vielä muuttuneet. Muuttumassa puuston kasvu on lisääntynyt ja suokas- villisuus vähentynyt, mutta suon piirteitä on vielä jäljellä. Turvekankailla puuston kasvu on elpynyt ja suokasvillisuus vaih- tunut kangasmetsien kasvillisuuden kal- taiseksi. SOITA OJITETTIIN Suomessa puiden kasvun lisäämiseksi etenkin 1960- ja -70-luvuilla. Nykyään esimerkiksi Metsä Group ei kaiva uusia ojia. Umpeenkasva- neita ojia kuitenkin perataan, jotta sois- tuminen ei alkaisi uudelleen. Lisäksi osa ojitetuista soista on palautettu tai palau- tetaan luonnontilaan jättämällä ojat kunnostamatta tai tukkimalla ne. Ojitetunkin turvemaan vesitalous poikkeaa kangasmetsistä, ja metsien käsittelyssä tulee ottaa huomioon, että ojien lisäksi myös puut pitävät turve- maata kuivana haihduttamalla vettä. Metsä Group onkin linjannut, että rehevillä turvemailla suositellaan jatku- vapeitteistä metsänkasvatusta (ks. s. 16). Tämä metsänhoitomalli tarkoittaa, että kaikkia puita ei korjata pois, vaan met- sässä kasvaa aina puita, jotka haihdutta- vat turvemaaperästä vettä. Lisähyöty on, että tällä tavoin voi- daan vähentää vesistöjen kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Jatkuvapeitteinen kasvatus myös vähentää turvemaiden kasvihuonekaasuja verrattuna siihen, että kaikki puut poistettaisiin samalla kertaa. Turvemaiden turve on Suomen suurin hiilivarasto. Turpeeseen on sitoutunut hiiltä kahdeksan kertaa enemmän kuin koko Suomen puustoon on sitoutunut.

OJITUS

Soita ojitettiin etenkin 1960- ja -70-luvuilla runsaasti puuston kasvun lisäämiseksi. Nykyään uusia ojia kaivetaan vain vähän, ja Metsä Group on linjannut, ettei se kaiva enää uusia ojia.