Metsä Groupin Viesti 3 - 2024

3/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

INFO EU:n ennallistamisasetus

ENNALLISTAMISASETUS on lainsäädäntöä, jolla viedään käytäntöön EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita JÄSENMAILLA on asetuksen voimaantulosta kaksi vuotta aikaa laatia kansallisten ennallistamissuunni- telmien luonnokset ASETUKSEN mukaan elinympäristöjen tilaa pitää parantaa ennallistavilla toimilla vähintään 20 pro- sentilla EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä

se määräytyy kansallisen ennallistamissuunnitel- man toteutuksen kautta, Kimmo sanoo. ”Vaikutukset voivat olla merkittävät, mutta tavoitteena on lukea hyväksi aktiivinen kehitystyö. Uudistavan metsätalouden periaatteiden huomioi- minen metsiin vaikuttavassa sääntelyssä edistäisi EU:n itselleen asettamia tavoitteita, joita ovat metsä kadon ja metsätuhojen vähentäminen sekä metsä- luonnon monimuotoisuuden parantaminen.” SUOMESSA ENNALLISTAMISTOIMET painottu- vat todennäköisesti vesistöihin, soille ja metsiin. Monissa muissa maissa painopiste on kaupunki- tai maatalousympäristöissä, koska asetus muun muassa linjaa, paljonko kaupungeissa pitää olla viheralueita. Metsä Groupin uudistavan maankäytön ja metsä- talouden periaatteet tukevat ennallistamisasetuksen tavoitteita ja vastaavat useaan asetuksen vaatimuk- seen, Kimmo sanoo. Luontohankkeiden rahoitus ohjelma puolestaan parantaa luonnontilaa talous- metsien ulkopuolella. ”Metsäluonto palautuu puunkorjuun jälkeen. Tär- keä syy tähän on se, että uudistamme metsää luon- taisilla puulajeille. Metsä Groupin näkemys on, että ne toimet, jotka vahvistavat luonnon monimuotoi- suutta talousmetsissä, tulee laskea ennallistaviksi toimiksi.” Tällaisia toimia ovat esimerkiksi lahopuun lisää- minen säästöpuiden ja tekopökkelöiden avulla, leh- tipuiden säästäminen puunkorjuun yhteydessä, sekaviljelyn lisääminen sekä jatkuvan kasvatuksen käyttö ravinteisilla turvemailla. Takavuosikymmeninä Suomessa ojitettiin paljon soita, ja jälkikäteen on osoittautunut, että osa ojituk- sista ei parantanut puuston kasvua toivotulla tavalla. Näitä kohteita on jo tähänkin mennessä ennallis- tettu, ja voi olettaa, että työ jatkuu. ENNALLISTAMISASETUS KOSKEE valtioita. Suo- messa asetuksen toimeenpanon suunnittelusta vas- taa ympäristöministeriö. Yksittäisen metsänomis- tajan ei nyt tarvitse ryhtyä toimiin. ”Me jatkamme Metsä Groupilla metsänhoidon kehittämistä niin, että se tukee omistajajäsenten kannattavaa metsätaloutta ja metsien säilymistä terveinä ja elinvoimaisina. Puu on uusiutuva raaka- aine, jota tulee pystyä hyödyntämään tulevaisuu- dessa, kun vähennämme riippuvuuttamme fossii- lisista raaka-aineista. Tämä on meidän kaikkien yhteinen etu.”

ELINYMPÄRISTÖJEN nykytila tulee selvittää, ja huonokuntoisten tila parantaa hyväksi

KAIKKIEN huonossa tilassa olevien elinympäristö- jen tulee olla ennallistamistoimien piirissä vuoteen 2050 mennessä

NATURA-KOHTEIDEN ennallistaminen voidaan asettaa etusijalle vuoteen 2030 saakka

METSÄISISSÄ elinympäristöissä yleisen metsälintu indeksin tulee parantua kaikissa maissa. Lisäksi jäsenmaan tulee valita seuraavista seitsemästä mittarista vähintään kuusi, joiden tilaa parantaa: • pystyyn kuolleen puun määrä • maahan kaatuneet kuolleiden puiden määrä • eri-ikäisrakenteisten metsien osuus

• metsien kytkeytyneisyys • orgaanisen hiilen määrä • kotimaisten puulajien osuus • puulajien monipuolisuus

UUDISTAVAA KOKO EU:HUN

Lisäksi ehdotamme, että metsiin vaikuttavissa politiikoissa edistet- täisiin luontaisia puulajeja”, Krista Kimmo kertoo. Uudistavan metsätalouden periaatteiden huomioiminen met- siin vaikuttavassa sääntelyssä edistäisi EU:n itselleen asettamia tavoitteita, joita ovat metsäkadon ja metsätuhojen vähentäminen, luonnon monimuotoisuuden lisää- minen ja vanhojen metsien hak- kuiden lopettaminen.

METSÄ GROUPIN TAVOITE on tuoda EU-päätöksentekoon ratkai- suehdotuksia, joita voidaan hyö- dyntää koko unionin alueella. Siksi Metsä Group on julkaissut erityi- sesti EU-päättäjille suunnatun kannanoton uudistavasta metsä- taloudesta. ”Ehdotamme esimerkiksi, että kaikissa EU:n jäsenmaissa kan- sallisessa lainsäädännössä olisi uudistamisvelvoite puunkor- juun jälkeen, kuten Suomessakin.