3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
SUKUPOLVEN VAIHDOS KÄYNNISTI YHTEISMETSÄ HANKKEEN Markku Kaulio, Leena Väisänen ja Leevi Sarela perustivat omistamistaan metsätiloista Lillukan yhteismetsän. Yhteismetsä tarjoaa jälkipolville vaivattoman tavan omistaa metsää.
TEKSTI MARIA LATOKARTANO KUVA MIKKO NIKKINEN
E ntä jos perustai- simme yhteis metsän? Ajatus oli ensim- mäisen kerran herännyt Markku Kaulion mielessä jo kymmenisen vuotta sitten. Mutta nyt, kun metsätilan sukupolvenvaihdos alkoi toden teolla olla ajankohtainen sekä hänelle itselleen että hänen sisarelleen Leena Väisäselle sekä perhetuttava Leevi Sarelalle , hetki tun- tui oikealta. ”Minulla oli näkemys, että yhteis- metsä voisi olla jälkipolville hyvä tapa omistaa metsää, joten klikkasin itseni Metsäkeskuksen verkkosivuille, ja ryh- dyin ottamaan selvää, miten sellainen perustetaan”, Kaulio kertoo. Yhteismetsä on kiinteistöjen yhtei- nen alue, jonka omistavat yhteismetsän osakkaat. Yhteismetsää hallinnoi osak- kaista koostuva osakaskunta, ja käytän- nön asioista vastaa osakaskunnan valit- sema hoitokunta tai toimitsija.
Vuoden 2024 alussa Suomessa oli 636 yhteismetsää, joiden pinta-ala oli yhteensä 850 000 hehtaaria. Uusia yhteis- metsiä perustetaan vuosittain noin 30–40 kappaletta. Metsäkeskuksen metsäomis- tuksen johtavan asiantuntijan Jukka Matilaisen mukaan yhteismetsäomis- tuksessa on kasvava trendi. ”Yhteismetsä perustetaan maanomis- tajien keskinäisellä sopimuksella, jollai- sella voi myös liittyä olemassa olevaan yhteismetsään. Yhteismetsä on moneen tilanteeseen järkevä ratkaisu, ja uskon, että jos se tunnettaisiin paremmin, sen valitsisi yhä useampi.” Kaulio esitteli idean Väisäselle ja Sare- lalle, jotka pitivät sitä hyvänä. Ja kun jat- kava sukupolvikin näytti vihreää valoa, yhteismetsähanke polkaistiin käyntiin. Kaulion, Väisäsen ja Sarelan metsät sijaitsevat Taipalsaarella. Alun perin ne olivat osa vanhaa Illukan kantatilaa, joka lohkottiin isojaon jälkeen. KUN YHTEISMETSÄ perustetaan, siihen liitettävät alueet siirtyvät yhteismetsän hallintaan, ja tilojen omistajista tulee
yhteismetsän osakkaita. Osakkaat saavat yhteismetsästä osuuksia liitetyn alueen arvon mukaisesti. Osakkaiden yhteis- metsästä saamat tulot sekä äänivalta määräytyvät osuuksien perusteella, joten liitettävän alueen arvo on tärkeä määrittää etukäteen. ”Teetimme arviot asiantuntijalla. Vaikka tästä koitui jonkin verran kustan- nuksia, ne voi vähentää metsäverotuk- sessa”, Kaulio kertoo. Seuraavaksi yhteismetsän osakkaat ja heidän osuutensa kirjattiin perustamis- sopimukseen, joka toimitettiin Maanmit- tauslaitokselle. Kiinteistötoimitus, jossa yhteismetsä muodostettiin, pidettiin kesäkuussa. Vanhaa kantatilaa kunni- oittaen yhteismetsä nimettiin Lillukan yhteismetsäksi. Kiinteistötoimituksen yhteydessä perustettiin osakastiloiksi joukko haamu- tiloja, eli kiinteistöjä, joilla ei ole lainkaan maata, vaan ainoastaan osuuksia yhteis- metsään. Haamutilojen kautta Lillukan yhteismetsän perustajien lapset ja lasten- lapset voivat aikanaan liittyä yhteismet- sän osakkaiksi.
28
Powered by FlippingBook