3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Mäntytaimikot vähentyneet Etelä-Suomessa
Mäntytaimikot, Etelä-Suomi, kasvupaikka VT-
800 000
600 000
Nuorten ja varttuneiden mäntyvaltaisten taimikoiden pinta-alojen kehitys Valtakunnan metsien inventoinnissa (VMI). VMI 8 päättyi Etelä-Suomen osalta vuonna 1992, ja VMI 13 päättyi vuonna 2023. Mäntytaimikot ovat vähentyneet Etelä-Suomessa puolukkatyypin kuivemmilla kasvupaikoilla (VT–). Samalla näillä alueilla kuusitaimikot ovat lisääntyneet.
400 000
200 000
0
VMI8
VMI9
VMI10
VMI11
VMI12
VMI13
KUVA: MARKUS MELIN / LUKE, LÄHDE: VMI.
löysän maan aikaan, jolloin korjuu altistaa säilytettä- viä puita juurivaurioille.” Kasvukauden piteneminen ja venyminen auttaa myös lahottajasieni juurikääpää. Lämmön ansiosta sen rihmat leviävät maassa paremmin ja itiöt pöllyä- vät kauemmin ilmassa. Kuivuus kuitenkin koettelee juurikääpää siinä missä kuustakin. LUMITUHOIHIN ILMASTONMUUTOKSEN vaikutukset ovat paikkasidonnaisia ja osin ristiriitaisiakin. Etelä-Suomessa lumesta johtuvat puustotuhot vähenevät, kun talvisateet tulevat entistä enemmän vetenä. Itä-Suomessa ja Etelä-Lapissa voi käydä päinvas- toin. Talvien lämpeneminen lisää sateita, ja ne pysy- vät etupäässä lumena. Ilmaston lämmetessä talven lämpötilat voivat sahata usein nollan tuntumassa. Lumi sataa raskaana ja kosteana nuoskalumena, joka kohta jäätyy puiden oksistoihin. Suomen kuuset ovat kuitenkin hyvin sopeutuneet torjumaan lumikuormaa ja kantamaan sitä. ”Kuusi on suippo-oksainen puu. Etenkin poh- joisessa kuuset ovat latvastaan ohuita, ja niiden oksat sojottavat jyrkästi alaspäin. Pahinta tuhoa lumi tekeekin männikköön, joka on kasvatettu liian tiheänä ja riukuuntunut. Kun sellainen männikkö harvennetaan, oksisto leviää täyttämään raot eikä ohut runko kestä lumen painoa.”
RUOTSISSA JA KESKI-EUROOPASSA ilmastonmuu- tos on jo aiheuttanut valtavia tuhoja kuusikoille, kun kuivuus ja myrskyt ovat altistaneet niitä kirjan- painajien hyökkäyksille. Melinin mukaan tämä ei etupäässä johdu kuusesta itsestään vaan siitä, että kuusikkoa on istutettu paikolle, jonne se ei luontai- sesti kuulu, ja lämpöolot ovat suosineet tuholaisia. Kuivat kasvupaikat kannattaisi metsittää män- nyille. Mänty on sopeutunut kuivuuteen, ja sen juu- ret imevät vettä syvältä. Kuusia altistavat kuivuudelle kasvupaikat, joissa maa läpäisee hyvin vettä, kuten puolukkatyypin kui- vemmat kasvupaikat. Myös hakkuaukioiden reunat, joissa aurinko pääsee vapaasti paahtamaan, ovat kuuselle riskikohteita. Kuuselle otollisinta maata ovat tuoreet ja lehto- maiset kangasmetsät sekä rehevät turvemaat, ylipää- tään alueet, joissa maaperässä riittää kosteutta. Melin ei parhaillakaan paikoilla pyrkisi puhtaa- sen kuusikkoon. Vaikka maahan istutettaisiinkin pelkkää kuusta, sekaan kannattaa antaa kasvaa hie- man lehtipuuta. Rehevillä kasvupaikoilla sitä kasvaa luontaisesti. ”Kuusi ei ole häviämässä Suomesta. Luultavasti se pysyy tärkeimpänä metsätalouspuuna jatkossakin. Tärkeintä on tunnistaa riskikohteet, joissa kuusen istutus kääntyy ilmaston lämmetessä huonoksi sijoi- tukseksi.”
36
Powered by FlippingBook