3/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
U seimpia ilmastoa lämmittäviä päästöjä on mahdollista vähen- tää tuntuvasti monin eri tavoin. Joillakin aloilla tarjolla olevien vaihtoehtojen kirjo on kuitenkin paljon kapeampi. UUSIEN ARVIOIDEN mukaan jopa 10 pro- senttia ilmastoa lämmittävistä pääs- töistä saattaa olla peräisin vaatteiden valmistuksesta eli käytännössä öljypoh- jaisista keinokuiduista. Vanha kuningas- kuitu eli puuvilla ei ole ratkaisu, sillä sen viljely vaatii liikaa vettä. Monilla alueilla myös puolet kaikista maatalouden tor- junta-aineista käytetään puuvillan vil- jelyyn. Tämä on usein tärkein syy hyön- teiskatoon ja lukemattomien muiden uhanalaisten lajien taantumiseen. METALLIEN TARVE on ilmaston ja luonto kadon näkökulmasta vielä suurempi ongelma. Kaivostoiminnan ja metallien jalostuksen päästöt uhkaavat moninker- taistua samaan aikaan kun kasvihuone-
uudenlaisilla puupohjaisilla materiaa- leilla. Muita realistisia ratkaisuja ei ole esitetty. JOS SUOMI haluaa näytellä merkittävää roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tehdä vain yhden ison tähän liittyvän asian, tämä on se kokonaisuus mihin meidän pitää keskittyä. Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset ovat nimittäin edelleen olleet koko muuta maailmaa edellä puupohjaisten vaate- ja hiilikui- tujen, puupohjaisen asfaltin ja muiden uusien, biomassaan perustuvien mate riaalitekniikoiden kehittämisessä. TALOUSMETSÄSTÄ HAKATUN puun käyttö esimerkiksi puupohjaisten vaate kuitujen tuotantoon pienentää uusien arvioiden mukaan ihmiskunnan hiili- päästöjä noin kymmenen kertaa puun omaa hiilisisältöä enemmän. Puupoh- jaisten hiilikuitujen ”hyötysuhde” olisi parhaimmillaan vielä parempi, koska niiden avulla olisi ainakin teoriassa mahdollista elimi- noida myös iso osa lii- kenteen päästöistä.
Risto Isomäki Kirjailija, toimittaja
NÄKÖKULMA
Ilmastokaaoksen ehkäiseminen ei onnistu ilman biotaloutta
päästöjä pitäisi pie- nentää. Maapallolla on nyt 17 000 suurta kaivosta mutta suun- nitteilla on 45 000 lisää. Uusia kaivok- sia varten rakennetut tiet toisivat ennustei- den mukaan kaski- viljelijöitä yhteensä miljardien hehtaa- rien laajuisille, aiem- min syrjässä olleille metsä-, ruohomaa- ja suoalueille.
Osa biotalouden raaka- aineista kannattaa
LUONNON MONIMUO TOISUUDEN näkökul- masta on oleellista, mistä ja millä tavalla uuden biotalouden raaka-aineet han- kitaan. Tropiikissa poltetaan joka vuosi ilmansaasteiksi mil- jardien kuiva-aine- tonnien verran sato-
tuottaa Suomen talousmetsissä
tähteitä ja laidunmaille kasvaneita puita ja pensaita. Näitä biomassoja kannattaisi hyödyntää järkevämpiin tarkoituksiin. Amazonian ydinalueita ympäröivien lai- dunmaiden ja rehupeltojen muuttami- nen talousmetsiksi puolestaan auttaisi pelastamaan Etelä-Amerikan jäljellä ole- vat sademetsät kuivumiselta. MUTTA JOKIN osa nykyaikaisen bio- talouden raaka-aineista kannattaa tuottaa myös Suomen talousmetsissä. Toisin kuin tropiikissa, meillä ei ole endeemisiä, sukupuuton uhkaamia lajeja, jotka eivät eläisi missään muu- alla. Vaikka tätä seikkaa ei ole erityi- sesti korostettu Suomen viimeaikaisessa metsäkeskustelussa, koko pohjoisella havumetsävyöhykkeellä ei uudella ajalla ole kuollut sukupuuttoon ainoatakaan eliölajia.
MATALILLE MERIALUEILLE lasketut kai- vosjätteet tukahduttavat jo nyt meriruo- hikkoja ja valtamerten pohjalle suunni- tellut kaivokset uhkaavat vapauttaa isoja hiilidioksidipäästöjä merien pohjaliet- teistä. Entä muovit, öljypohjaiset kemi- kaalit, asfaltissa käytetyt öljyn raskaat jakeet ja betoni? NÄMÄ SEKTORIT tuottavat yhdessä noin kolmanneksen kaikista ihmisen hiilidi- oksidipäästöistä ja kaikilla näillä päästö lähteillä on yksi tärkeä yhteinen ominai- suus: ainoa näihin ilmasto-ongelmiin ehdotettu ratkaisu on niin sanottu nyky- aikainen biotalous. ÖLJYPOHJAISET VAATEKUIDUT , hiilikui- dut ja muovit sekä suuri osa metalleista ja betonista olisi mahdollista korvata
38
Powered by FlippingBook