3/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Kun ylöspäin kulkevassa pyörteessä on enemmän hiilidioksidia kuin alaspäin kulkevassa pyörteessä, maan tiedetään luovuttavan hiiltä. Vastaavasti kun alas- päin kulkevassa pyörteessä hiilidioksidia on enemmän kuin ylöspäin kulkevassa, maa sitoo hiiltä. Laitteistot ovat raskaita, ja niitä on Suomessa Ilmatieteen laitoksella, Hel- singin yliopistolla ja Lukella erilaisissa ekosysteemeissä yhteensä kolmisenkym- mentä. Kansallinen kasvihuonekaasujen inventaario ei perustu näihin, mutta jat- kossa ne voivat tarjota kalibraatiopisteitä viralliselle mallinnukselle. ”On inventaariossa käytössä mikä tahansa mallinnus, tärkeintä on, että havaintoaineistoon voi luottaa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija Henriikka Vekuri . Pyörrekovarianssimittaukset tarvit- sevat myös tuekseen mallinnusta, koska
ne tuottavat kunnollista dataa vain riit- tävällä tuulella. Tyynen sään ja vaikkapa sähkökatkojen aiheuttamat aukot havain- tosarjoissa pitää mallintaa. Mallit paik- kaavat aukkokohtien hiilivuota auringon säteilyn, lämpötilan ja ilmakosteuden avulla, koska näiden parametrien aiem- mat yhteydet maaperän ja kasvillisuuden hiilivuohon tunnetaan. Väitöstutkimuksessaan Vekuri havaitsi ja korjasi systemaattisen vir- heen näissä paikkausmenetelmissä. Yksi menetelmä laski hiilinielun liian pieneksi ja toinen liian suureksi. ”Virhettä esiintyi pohjoisilla leveys- asteilla, kuten Sodankylässä ja Pallak sella. Virheet johtuivat siitä, että aurin- gon valoa saadaan kesäisin hyvin paljon ja talvisin hyvin vähän. Malli oli aiem- min kalibroitu eteläisempiin oloihin, joissa valon vuodenaikavaihtelu on pienempää.”
Mittalaitteita on Suomessa noin kolmekymmentä.
Kuva: Vilma Issakainen
KOULUYHTEISTYÖTÄ JO 30 VUOTTA: Suomen Metsäsäätiön apurahojen tukemana noin 20 000 lasta tutustuu vuosittain metsien käyttöön.
Kiitos lahjoituksestasi nyt tai tulevaisuudessa!
metsasaatio.fi
31
Powered by FlippingBook