Metsä Groupin Viesti 3 - 2025

3/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

OIKEALLA TIELLÄ FINSILVA ON TEETTÄNYT Luonnonvarakeskuksella 50 vuoden skenaariotarkastelun, jossa arvioitiin Metsä Group Plus -hoitomallin vaikutuksia metsä luonnon monimuotoisuuteen. Tulokset osoitta- vat, että malli edistää merkittävästi niitä monimuo- toisuuspiirteitä, jotka ovat ekologisen kestävyyden kannalta tärkeitä. ”Tulokset vahvistavat, että olemme oikealla tiellä. Malli toimii kuten sen on tarkoituskin”, sanoo Finsil- van toimitusjohtaja Juha Hakkarainen . Metsä Group Plus -malli on kehitetty ottamaan huomioon metsäluonnon monimuotoisuus koko- naisvaltaisesti, ja se menee monilta osin pidemmälle kuin esimerkiksi FSC- ja PEFC-sertifikaatit. Malli tukee Finsilvan tavoitetta vahvistaa luontopääomaa. ”Emme näe metsää vain puuntuotannon resurs- sina, vaan elinympäristönä, jossa myös ekologiset arvot, riista, vesistöt ja maisema-arvot ovat keskei- siä”, Hakkarainen sanoo. Finsilva linjasi vuonna 2023, että se käyttää Metsä Group Plus -hoitomallia aina, kun se on mah- dollista. ”Meillä täytyy olla perusteltu syy, jos mal- lista poiketaan”, Hakkarainen sanoo. Finsilva on yksi Suomen suurimmista yksityisistä metsänomistajista. Yhtiö omistaa noin 137 000 heh- taaria metsää, joista suurin osa sijaitsee Keski-Suo- messa, Pirkanmaalla ja Savossa.

niitä täytyy raivata harvemmiksi”, hän arvioi. Seuraava poimintahakkuu on suunni- teltu 15–20 vuoden päähän. KARKKILAN KOHDE on onnistunut myös riistan näkökulmasta. Suomen riista- keskuksen erikoissuunnittelija Marko Svensberg arvioi, että elinympäristö tarjoaa metsäkanalintujen poikueille sekä ravintoa että suojaa. ”Tällaiset rehevät korvet ovat metsä- kanalinnuille tärkeimpiä elinympäris- töjä ja niiden peitteinen metsänkäsittely säilyttää metsäkanalinnuille elintär- keitä rakennepiirteitä, kuten sekametsäi- syyttä, latvuspeittoa, suojaa maanpinnan läheisyydessä ja mustikan varvustoa”, hän sanoo. Mustikka on yksi riistalajeille tärkeim- mistä kasveista. Poikaset ovat ensim- mäisten elinviikkojensa aikana riippuvai- sia varvikon tuomasta suojasta ja musti- kan lehdillä elävästä hyönteisravinnosta. Metsäkanalintujen lisäksi myös muut riistaeläimet, kuten metsäjänis ja metsä- hanhi hyötyvät mustikasta. SVENSBERGIN MUKAAN rehevillä kor- pimailla peitteinen metsänkäsittely voi olla metsänomistajalle myös taloudelli- sesti kannattava vaihtoehto silloin, kun kasvatuskelpoista alikasvostaimikkoa syntyy riittävästi. ”Kun uudistushakkuuta ei tehdä, maanmuokkausta, kunnostusojitusta ja taimikonhoitoa ei tarvita, jolloin säästy- tään merkittäviltä kustannuksilta. Peit- teinen metsänkäsittely on usein myös vesitalouden ja vesiensuojelun kannalta hyvä ratkaisu etenkin turvemaille.” ”Jos tarkastellaan metsäluonnon monimuotoisuutta, riistalajeja, vesien suojelua ja metsänomistajan taloutta, täl- lainen hakkuutapa on perusteltua hyvin monesta eri näkökulmasta”, Svensberg lisää. FSC-C111942

Ojitettu, rehevä korpi sopi Metsä Group Plus -kohteeksi.

Metsä Group Plus -hoitomallin mukai- sesta käsittelystä päätetään tapauskoh- taisesti samalla, kun sovitaan hakkuu tai hoitotyö. Mallin mukaisista puukaupoista maksetaan metsänomistajalle erillinen korvaus. Karkkilan kohteen omistaa Finsilva, joten Jyväs tiesi jo ehdottaessaan, että omistaja suhtautuu myönteisesti Metsä Group Plus -hoitomalliin. ”Finsilva käyttää Metsä Group Plussaa aina kun mahdollista. He kuuluvat myös FSC®-sertifikaatin piiriin, joka edellyttää, että osan kuvioista on oltava peitteisiä.” Jyväs laati maastossa korjuuohjeen, jossa määriteltiin lahopuuta ja suo- jaa tuottavat rakennepiirteet. Alueella jätetiin hehtaaria kohden kymmenen tekopökkelöä sekä yksi käsittelemätön suojatiheikkö jokaista alkavaa hehtaaria kohden.

Metsä harvennettiin poimintahakkuin lähelle metsänhoidon suositusten ala rajaa. Näin alueelle saatiin lisää valoa, joka parantaa taimettumisen edellytyksiä. Maaperää ei muokattu, sillä korjuun yhtey- dessä maanpintaa paljastui riittävästi. Hakkuun toteutti Kone-Liiri Oy, jolla on runsaasti kokemusta peitteisistä hak- kuista. ”Isojen puiden poistaminen alikasvos- taimikon päältä ei ole ihan vaivatonta, sillä jokaisen puun kaatosuunta täytyy miettiä tarkkaan. Hakkuukoneen kul- jettajalla on iso vastuu työn onnistumi- sesta”, Jyväs sanoo. Keväällä Jyväs kävi tarkastamassa korjuujäljen, ja pani tyytyväisenä mer- kille, että alikasvostaimikko oli jo lähte- nyt hyvään kasvuun. ”Paikoin taimiryhmät ovat niin tiheitä, että muutaman vuoden päästä