3/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
INFO Luonnonhoitoa paahderinteillä PAAHDERINTEET OVAT HARVINAISIA, paahteisia elinympäristöjä, joissa elää 12 prosenttia metsien uhanalaisista lajeista. Niitä esiintyy etelä- ja länsisuuntaisilla harjurinteillä, joissa on vettäläpäisevä hiekka- tai sorapohja, ohut humuskerros ja harvaa männikköä. Edustavia paahde- rinteitä on jäljellä joitakin tuhansia hehtaa- reja. Niiden merkitys monimuotoisuudelle on suuri.
käsittelyä silloin, kun kohteella on edel- lytyksiä paahdelajien elinympäristöksi. Tavoitteena on lisätä avoimuutta ja paljas- taa kivennäismaata esimerkiksi harvennuk- silla tai pienaukkohakkuilla. LUONNONHOIDOLLINEN KÄSITTELY on vapaaehtoista ja päätöksen tekee metsän- omistaja. Edustavimmilla kohteilla suositel- laan myös vapaaehtoista suojelua.
METSÄ GROUP SUOSITTELEE omistajajäse- nilleen paahderinteiden luonnonhoidollista
EDUSTAVIMMAT PAAHDERINTEET ovat luonnonsuojelulain nojalla suojeltuja.
”Käytännössä kaikki tämän alueen tunnuslajit löytyivät.” Paahderinne on paahteinen, kuiva ja yleensä karu elinympäristö, jonka puusto on usein harvaa männikköä. Maapoh- jaa peittävät jäkälät, sammalet ja varvut. Paahteisuutta vaativille kasvi- ja hyön- teislajeille kyseessä on elintärkeä, mutta harvinaistunut elinympäristö. ”Monet paahderinteiden lajit ovat nykyisin uhanalaisia, koska paahderin- teitä on hoidettu talousmetsinä ja ne ovat metsittyneet”, Pajala kertoo. Pajala oli kesällä 2024 osallistunut Metsä Groupin järjestämään koulutuk- seen, jossa opeteltiin tunnistamaan paah- derinteitä ja perehdyttiin niiden luon- nonhoidolliseen käsittelyyn. Metsä Group suosittelee omistajajäsenilleen luonnon- hoidollista käsittelyä sellaisille paahderin- teille, joilla on edellytyksiä paahdelajien elinympäristöksi. Toimet ovat vapaaehtoi- sia ja päätöksen tekee metsänomistaja. METSÄNOMISTAJA Timo Seppänen oli tietoinen rinteestä, mutta ei tiennyt, että kyseessä on luontokohde. Kun Pajala otti yhteyttä ja esitteli suunnitelmansa, yhteisymmärrys syntyi nopeasti. Seppäsen metsät ovat talousmetsiä, ja omistajana hän tekee siellä paljon töitä itse. ”Kaikki istutukset ja raivaukset. Metsä on minulle tärkeä tulonlähde.” Vaikka hoitaakin metsiään talous edellä, Seppäsellä ei ole mitään luonnon- hoitoa vastaan. ”Luonnonhoito ei kuitenkaan saisi rajoittaa metsän käyttöä merkittävästi,
tai ainakin näissä tapauksissa omista- jan tulisi saada siitä korvaus”, Seppänen toteaa. Pajala teki paahderinteeseen uuden hakkuusuunnitelman ja laati metsäkes- kukselle päivitetyn metsänkäyttöilmoi- tuksen. Harvennus tehtiin alkuperäistä suunnitelmaa voimakkaampana ja puut- tomia alueita laajennettiin, jotta varjos- tavaa latvuskerrosta saatiin poistettua. Kohteelle tehtiin myös tekopökkelöitä. ”Hakkuukertymä oli lopulta hieman alkuperäistä suurempi.” Hakkuun toteutti Pihka Forest, jonka työnjälkeen Pajala kertoo olevansa tyyty- väinen. ”Urakoitsija näki vaivaa, jotta sai työn tehtyä niin kuin oli tarkoitettu. Rinne oli jyrkkä ja hakkuu piti tehdä osin ylhäältä alas, osin alhaalta ylös. Vaivannäkö kannatti ja jälki on juuri sellaista kuin pitikin.” Myös Seppänen oli Metsä Groupin toi- mintaan kohteella tyytyväinen. LÄHIVUOSINA RINTEESSÄ ei tarvitse tehdä mitään. Luonnonhoidollisen hak- kuun jälkeen paahdelajiston elinolosuh- teet ovat parantuneet. ”Lajiston tila on turvattu, ja lajisto todennäköisesti kehittyy ajan myötä”, Pajala arvioi. Pitkällä tähtäimellä on huolehdit- tava siitä, ettei alue pääse taimettumaan. Hakkuissa säästetty puusto on uudistus- kypsää parinkymmenen vuoden kulut- tua, jolloin edessä kenties on siemenpuu- tai avohakkuu, kun metsänomistaja niin päättää.
Timo Seppäsen metsät ovat ennen kaikkea talousmetsiä, mutta luonnonhoitoakaan hän ei unohda.
37
Powered by FlippingBook