Metsä Groupin Viesti 4 - 2025

4/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

Ensiharvennus rästit hidastavat tukkipuun kasvua S uomen metsissä on ensiharvennuksia räs- tissä, etenkin pohjoisessa. Metsä Groupin metsänhoitopäällikkö Tiina Laine painot- taa, että juuri ensiharvennukset olisi tärkeää hoitaa ajallaan, sillä niiden viivästyminen hidastaa puuston järeytymistä ja vaikeuttaa laadukkaan tuk- kipuun tuotantoa. ”Ensiharvennus on taloudellisesti metsänomis- tajalle vielä melko vaatimaton tulonlähde. Tärkein merkitys on siinä, että se avaa kasvutilaa tulevalle tukkipuulle”, Laine sanoo. Kun ensiharvennus myöhästyy, puiden latvuk- set supistuvat liikaa. Tämä heikentää puiden kasvu kykyä ja pienentää hakkuukertymiä seuraavissa hakkuissa. Myöhemmissä harvennuksissa pelivaraa on enemmän, mutta ensiharvennus kannattaa ajoit- taa tarkasti. Oikea-aikaisuus on tärkeää myös taimikkovai- heessa. Laine suosittaa tekemään ne kahdessa osassa: ensin varhaisperkauksena ja 5–10 vuoden kuluttua myöhemmin taimikon harvennuksena. ”Metsänomistajan kannattaa mieluummin tehdä taimikonhoitotyöt kahdesti oikea-aikaisesti kuin ker- ran myöhässä. Taimikon hyvä hoito näkyy myöhem- min ensiharvennuksen tuloissa.” Viime vuosina Metsä Group on päivittänyt met- sänhoitomalliaan aiempaa monimuotoisempaan suuntaan. Jo varhaisperkauksen yhteydessä jäte- tään noin kymmenesosa lehtipuita, ja niitä kasvate- taan mukana läpi koko kiertoajan. Taimikonhoidon jälkeen metsässä on määrä kasvaa yhtä monta puu- lajia kuin sitä ennen. Puunhankinnassa Metsä Group ostaa metsästä vain kuusta, mäntyä, rauduskoivua, hieskoivua sekä alle 40-senttistä haapaa. ”Lepät ja pajut kukkivat varhain ja ovat tär- keitä pölyttäjille ja pörriäisille. Sekapuustoisuus on metsänomistajan turva. Monilajinen metsä tor- juu paremmin tuhoja kuin yksilajinen havupuumet- sikkö”, Laine sanoo. Ydintavoite pysyy silti samana: kasvattaa ter- veitä, laadukkaita ja järeitä runkoja. Se onnistuu vain, jos taimikonhoitotyöt ja ensiharvennus teh- dään ajallaan.

Harvennusten vaikutus kasvuun

Harvennus on aina kompromissi yksittäisen puun kasvun ja metsikön kokonaiskasvun välillä. Kun metsikköä harventaa, sen vuosittainen kokonaiskasvu vähenee. Samalla kuitenkin jäljelle jäävät puut järeytyvät nopeammin.

20 40 60 80 100

Metsikön suhteellinen tiheys, %

Puut Metsikkö

LÄHDE: LUKE

Luvut ovat suuntaa antavia.

vuosituhannen puolella kokeilla ei vielä laajasti tut kittu sekametsää. Samalla ilmasto lämpenee, joten vanhat viisaudet metsän harvennuksesta ovat koetuksella. Mäkinen ei silti usko ilmastonmuutoksen isosti muuttavan har vennussuosituksia. ”Suomessa suurin kasvua rajoittava tekijä on läm pötila. Kun ilmasto lämpenee, kasvu kiihtyy ja har vennussykli voi hieman nopeutua. Päätös harven nuksen ajankohdasta tehdään kuitenkin katsomalla metsää eikä kalenteria”, Mäkinen sanoo. Mikäli ilmastonmuutoksen hidastamiseksi halu taan lisätä metsien hiilensidontaa, metsikköä kan nattaisi kasvattaa nykyistä tiheämpänä. Tosin silloin pitäisi olla myös mekanismi, joka kanavoi metsän omistajalle korvausta tästä hiilensidontahyödystä. Asiaa mutkistaa se, että pitkäaikaisen hiilivaraston näkökulmasta tukkipuut ovat arvokkaimpia. Ne pysyvät rakennuksissa vuosikymmeniä ja -satoja. Ikuisuuskysymys harvennushakkuissa on, että teoreettiseen optimiin ei päästä koskaan. Puus toa tulee poistettua hieman liikaa tai hieman liian vähän. Kumpi on pienempi paha? ”Kaksipiippuinen juttu. Liian voimakas harven nus alentaa kokonaiskasvua. Toisaalta liian kevyen harvennuksen jälkeen pitää tehdä seuraava harven nus nopeammin. Kun metsässä käydään useam min isoilla koneilla, myös korjuuvaurioiden riskit kasvavat.”