4/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsälain muutos tuo pienen lisätyön M aa- ja metsätalousministeriön asettama työ- ryhmä valmistelee muutoksia metsälakiin ja metsien kestävästä hoidosta ja käytöstä annettuun asetukseen. Metsänomistajan näkökulmasta keskeiset muutok- set liittyvät kahteen kokonaisuuteen, joista ensimmäi- nen koskee ilmoitusvelvollisuutta. Ehdotuksen mukaan metsänomistajalla olisi lakisääteinen velvollisuus tehdä taimikon perustamisilmoitus metsänuudistamistoimien loputtua ja taimettumisilmoitus eri ikäisenä kasvatetta- van metsän hakkuun jälkeen. Toinen muutos koskee metsien kestävästä hoi- dosta ja käytöstä annetun asetuksen kohtia, joissa määritellään kasvatushakkuussa jätettävän kas- vatuskelpoisen puuston riittävä laatu, määrä ja jakautuminen sekä toteutuksen valvonta. Työ liittyy laajempaan hallituksen toi- menpidepakettiin, jolla pyritään vahvista- maan metsien kasvua ja hiilinieluja. Työryhmää vetävän, maa- ja metsätalousmi- nisteriön metsäneuvos Erno Järvisen mukaan muu- tokset eivät juuri vaikuta metsänomistajan arkeen. ”Uudistamis- ja taimettumisilmoitusten tekeminen lisää hieman hallinnollista työtä, mutta järjestelmästä pyritään tekemään mahdollisimman yksinkertainen.” Työryhmän luonnos hallituksen esityksestä valmis- tuu ensi vuoden alkupuolella, minkä jälkeen se etenee syksyllä 2026 eduskunnan käsittelyyn. Metsä Group valmiina metsäkatoasetukseen E U:n metsäkatoasetuksen voimaantulon aikataulu ei ollut selvillä silloin, kun Metsä Groupin Viesti painettiin. Metsä Group on kuitenkin valmis nou- dattamaan lainsäädäntöä heti, kun se astuu voi- maan. Metsäkatoasetus edellyttää, että puuta markkinoille saattavat toimijat varmistavat puun alkuperän ja sen, ettei korjuu aiheuta metsäkatoa tai heikennä metsän tilaa. Metsä Groupin lähtökohta on, ettei asetuksesta koidu metsänomistajalle ylimääräistä vaivaa. ”Kun metsänomistaja tekee puukaupan kanssamme, vastaamme vaatimusten täyttämisestä. Käytännössä teemme kaikki tarvittavat ilmoitukset”, Metsä Groupin puunhankintaprosessin kehittämisestä vastaava johtaja Janne Nissinen sanoo.
Lintudirektiiviä tutkitaan E uroopan unionin tuomioistuin linjasi kesällä, että lintudirektiivin pesien tuhoamisen ja häi- rinnän kieltoa on noudatettava myös kesäaikai- sissa hakkuissa. Päätös on Suomessa herättänyt kysymyksiä siitä, miten linjausta käytännössä sovelle- taan metsätaloudessa. Lintudirektiivi, jonka tavoite on turvata lintukantojen säilyminen, on ollut osa EU-lainsäädäntöä 1970-luvun lopulta lähtien. Direktiivin viides artikla kieltää lintujen pesien tuhoamisen ja pesinnän häirinnän. Artiklan tul- kinta nousi ajankohtaiseksi, kun virolainen tuomioistuin pyysi EU-tuomioistuimelta linjausta artiklan soveltami- sesta kesäaikaisiin hakkuisiin. EU-tuomioistuin linjasi, että myös kesähakkuissa on noudatettava pesien tuhoamisen ja häirinnän kieltoa. Maa- ja metsätalousministeriön erityisasiantuntija Antti Leinonen pitää tuomioistuimen laveaa tulkintaa ongel- mallisena. ”Nyt on auki, kuinka varmaa pitää olla, että kaikki pesät on huomioitu ennen hakkuita ja minkä tasoinen häiriö voidaan hyväksyä”, Leinonen kertoo. EU-tuomioistuimen tulkinnan tekee haasteelliseksi se, että lähes kaikki ihmistoiminta voi häiritä pesintää tai aiheuttaa lintujen kuolemia. ”Esimerkiksi liikenne, kissat ja ikkunat aiheuttavat merkittävää lintukuolleisuutta, paljon merkittävämpää kuin hakkuut, mutta ei kukaan vakavissaan ole esittä- mässä, että ikkunat pitäisi kieltää.” Maa- ja metsätalousministeriö on kutsunut koolle työryhmän, joka muun muassa arvioi nykykäytäntöjen riittävyyttä ja selvittää, mikä merkitys pesimäkauden hakkuiden ohjaamisella vähäriskisemmille alueille on lintukannoille. Työryhmän ensimmäinen raportti julkais- taan helmikuussa. Koska direktiiviä pitää soveltaa kaikkeen ihmistoi- mintaan, ministeriön näkemys on, ettei metsänhakkuita voida kohdella eri tavalla kuin muuta ihmistoimintaa. ”Ei ole missään nimessä selvää, että lintudirektiivi edellyttää kaikkien metsänhakkuiden kieltämistä pesi- mäkaudella”, Leinonen sanoo.
31
Powered by FlippingBook