4/25
METSÄ GROUPIN VIESTI
riittävästi. Edustajiston jäsenille järjes tetään kattava koulutus, ja apua saa aina kysymällä, sitä kautta osaamista kertyy nopeasti”, Kontinen sanoo. EDUSTAJISTON KOKOUKSIA järjestetään 1–2 kertaa vuodessa, minkä lisäksi piiri toimikunnat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa. Kokouksissa käydään läpi esi merkiksi yhtiön osavuosikatsaus sekä puumarkkinatilanne. ”Ajallisesti kokouksien määrä ei ole suuri, mutta ensimmäisenä vuotena on hyvä varata aikaa koulutuksiin”, Konti nen sanoo. Runsaan ehdokasasettelun lisäksi toi votaan aktiivista äänestämistä. ”Vaalilautakunta huolehtii siitä, että äänestämiselle on mahdollisimman sujuvat edellytykset. Äänestää voi sekä postitse että sähköisesti”, Laineenoja kertoo. Jokaisesta ehdokkaasta laaditaan lyhyt esittely, joka helpottaa oman ehdok kaan haarukointia. ”Kannattaa tarkistaa, minkä tyyppi siä ehdokkaita oman piirin alueella on, ja valita henkilö, jolla on osaamista ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita sekä tuoda met sänomistajien ääntä kuuluviin. Äänestä mällä pääsee vaikuttamaan siihen, kuka näitä asioita vie eteenpäin”, Kontinen sanoo. JARI LAINEENOJA LIITTYI Metsäliitto Osuuskunnan jäseneksi oman koti tilansa sukupolvenvaihdoksen yhtey dessä vuonna 1996. ”Isäni oli myös osuuskunnan jäsen, joten tavallaan jäsenyys on tullut minulle verenperintönä.” Osuuskunnan hallintoon hän lähti mukaan vuonna 2007 ja hallintoneuvos ton jäsenenä hän on ollut vuodesta 2014. ”Oman paikkakuntani eläköitymässä oleva hallintoneuvoston jäsen huomasi kiinnostukseni metsäasioihin ja kysyi ehdokkaaksi. Onneksi suostuin. Tämä on ollut antoisa ja opettavainen matka”, Lai neenoja sanoo. KATI KONTINEN LIITTYI Metsäliitto Osuuskuntaan vuonna 2006. Edustajis toon hänet valittiin vuonna 2007. ”Olin yli 200 äänellä Mikkelin piirin ääniharava. Yllätyin itsekin.” Hallintoneuvoston jäsen Kontinen on ollut vuodesta 2018.
Osuuskunta on vakaa yritysmuoto, arvioi Kati Kontinen.
Osuuskuntaa Kontinen pitää hyvänä yritysmuotona sen vakauden vuoksi. ”Metsäliitto Osuuskunnassa on yli 90 000 metsänomistajaa. Kun toiminta on tällaisella pohjalla, mikään ei sitä hei lauttele. Eikä meitä voi myydä.” LAINEENOJA MUISTUTTAA, että met säsektori on kansantaloudellisesti Suomelle merkittävä ala ja että osuus kunnan jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä. ”Tässä saa olla mukana vaikuttamassa isoihinkin asioihin”, Laineenoja sanoo Osuuskunta on myös demokraattinen yhtiömuoto, jossa jokaisella jäsenellä on yksi ääni.
”Edustajistossa aidosti kuullaan metsänomistajien ääni, ja palveluita halutaan kehittää metsänomistajuus edellä. Se on aikamoinen vahvuus”, Kon tinen sanoo. Laineenoja toteaa, että muihin yhtiö muotoihin verrattuna osuuskunta on pitkäjänteinen tapa harjoittaa yritystoi mintaa, mikä sopii hyvin metsäalaan. Osuuskunta on myös yhteisöllinen omis tusmuoto. ”Osuuskunnan edustajisto on hyvä paikka verkostoitua ja kohdata muita metsäasioista kiinnostuneita. Meillä kai killa on yhteinen tavoite, tuottaa jäsenille lisäarvoa ja hyötyä. Teemme kaikki töitä saman logon eteen.”
33
Powered by FlippingBook