Metsä Groupin Viesti 4 - 2025

4/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

T arvitaan yhteistyötä maanviljelijöiden, met sänomistajien sekä muiden kuormittajien välillä, sillä jokainen pelto ja leimikko kuu luu johonkin valuma-alueeseen. Luonnon oma huuhtouma tuo tähän oman lisähaasteensa, sanoo Metsä Groupin johtava luontoasiantuntija ja ValuntaKo-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Timo Lehesvirta . ValuntaKo-hanke on saanut rahoitusta Metsä Groupin luontohankkeiden rahoitusohjelmassa. ”Etelä-Suomessa suurin valumien aiheuttaja on maatalous, mutta pohjoiseen mentäessä metsätalou den osuus kasvaa. Siksi maanomistajien yhteistyö on vesiensuojelussa olennaista”, sanoo Tapion metsä asiantuntija Matias Virta . Hän työskentelee soiden ennallistamisen, metsätalouden vesiensuojelun ja valuma-aluesuunnittelun parissa. Vaikka leimikolta ei näy jokea tai järveä, ei tar koita, etteikö sieltä lähtisi ravinnekuormaa. Se vain kasvaa matkalla vesistöön, Virta muistuttaa. Valun taKo-hankkeessa vesiensuojelua on tarkoitus tar kastella kokonaisuutena, ei yksittäisinä kohteina tai toimenpiteinä. AJATUS VALUNTAKO-HANKKEESTA sai alkunsa Pro Höytiäinen ry:stä, jossa pohdittiin, voisiko laser keilausta ja paikkatietoa hyödyntää valuma-aluei den kartoituksessa ja vesienhoidon suunnittelussa. Teknologisen näkökulman toi hankkeeseen mukaan Arbonaut Oy, joka on kehittänyt ojien paikannuk seen ja virtauksien mallintamiseen liittyviä tekno logioita jo pitkään. ”Nyt näitä metsäojituksen tarpeisiin kehitettyjä virtauksen ja ojien mallinnuksen teknologioita hyö dynnetään ennallistamiseen ja vesiensuojeluun”, Arbonautin perustaja Tuomo Kauranne sanoo. Pilottialueeksi valittiin Pohjois-Karjalassa sijait sevan Höytiäisen järven pohjoisosa, joka on raken teeltaan monimuotoinen valuma-alue. Alueella on metsää, soita ja peltoja, eli juuri ne maankäytön raja pinnat, joissa veden kulku ja ravinnekuormitus ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. DIGITAALINEN ENNAKKOSUUNNITTELU tuo vesien hoitoon uutta tarkkuutta. ”Ennen toimenpiteitä tehtiin paikallisesti: tukit tiin oja, rakennettiin laskeutusallas ja katsottiin myöhemmin, miten kävi. Nyt vaikutukset voidaan arvioida jo etukäteen ja toimet kohdentaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä”, Kauranne sanoo. ”Hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka paljon vesien kunnostusta voidaan tehostaa digitaalisen mal linnuksen avulla. Kun suunnittelu tehdään ensin digi taalisesti työpöydällä, voidaan minimoida maasto työn jälki ja maksimoida vaikutus”, Kauranne jatkaa. Teknologian taustalla on Arbonautin tekno logiajohtaja Vesa Leppänen , joka on kehittänyt

Sinisten oja- ja puroviivojen paksuus kuvaa virtaamaa. Taustakarttana on puuston puolukka mätäs-pituuskartta, jossa punaiset puustot ovat lähellä päätehakkuuvaihetta, vihreät harvennus metsää, keltaiset taimikoita ja harmaat puuttomia alueita.

LUONTO HANKKEIDEN RAHOITUS OHJELMA METSÄ GROUP perusti vuonna 2021 kymmenvuotisen luonto hankkeiden rahoitusohjel- man. Sen tarkoitus on tukea talousmetsien ulkopuolella hankkeita, joissa voidaan lisätä luonnon monimuotoisuutta.

algoritmeja veden virtauksien mallintamiseen. Nii den avulla LiDAR-laserkeilausaineistosta muodos tuu tarkka kuva siitä, miten vesi liikkuu alueella. ”Miljardeista laserpisteistä syntyy valuntamalli, joka paljastaa parhaat paikat hidastaa, suodattaa tai pidättää veden liikettä”, Leppänen sanoo. Hän asuu ja kalastaa Höytiäisen rannalla ja siksi työ ei ole hänelle vain teknologiaa. ”Terveessä vesistössä on elämän merkkejä joka puolella. Meidän sukupolvemme tehtävä on jättää nämä vedet seuraaville paremmassa kunnossa kuin ne saimme.” Laserkeilaus tuo vesiensuojeluun tarkkuutta, jota maastotyöllä ei saavuteta. Näin voidaan tarkastella suuria alueita ja löytää ne kohdat, joissa toimenpiteet todella vaikuttavat. Leppäsen kädenjälki näkyy myös kartoissa. Hän on kehittänyt karttoihin muun muassa puolukka mätäsvärityksen. ”Kun ojien syvyyksiä, virtaamia ja pohjan jyrk kyyksiä näytetään esimerkiksi puuston pituutta kuvaavan puolukkamätäsvärityksen päällä, syntyy ahaa-elämyksiä”, Leppänen sanoo. PELKKÄ YHTEISTYÖ EI RIITÄ, tarvitaan myös ajattelutavan muutosta. ”Vanhojen ojitusten vaikutukset näkyvät vesis töissä edelleen. Ne tehtiin aikansa tiedon varassa, mutta nyt ymmärrys on lisääntynyt ja sen mukana on päivitettävä myös toimintatapoja”, Virta sanoo. ValuntaKo-hankkeen tavoitteena on näyttää, miten tutkimuksen, teknologian ja käytännön osaa misen yhdistäminen kokonaisuudeksi tekee vesien suojelusta pitkäjänteisempää ja ennakoivampaa työtä. ”Puhtaat vedet ovat meidän kaikkien yhteinen etu ja vesiensuojelun tulokset näkyvät lopulta Itä meressä. Siksi jokaisen panoksella on merkitystä”, Virta sanoo.