Metsä Groupin Viesti 4 - 2025

4/25

METSÄ GROUPIN VIESTI

Pottiputki helpottaa istuttamista.

Iso puu saa alkunsa pienestä.

KOLMEKYMPPINEN METSÄSÄÄTIÖ SUOMEN METSÄSÄÄTIÖ TÄYTTI tänä vuonna 30 vuotta. Vuonna 1995 perus- tettu säätiö on rahoittanut toimin- tansa aikana hankkeita yli 40 miljoonalla eurolla.

päästä ja sanoi, kiitos, nyt mä ymmär rän”, Salonen kertoo. Ainoastaan yksi rasti oli joka paikka kunnalla pakollinen: eväshetki – mielui ten nuotiolla, jos paikka ja maastopalo varoitus sen sallivat. METSÄYHDISTYKSEN TEETTÄMÄ nuo risobarometri 15–25-vuotiaille osoittaa, että metsään liittyvät perusasiat ovat osalle nuorista vieraita. ”Kaikki eivät tiedä käyttävänsä puu pohjaisia tuotteita päivittäin. Puolet nuo rista myös luulee, että metsää hakataan enemmän kuin se vuosittain kasvaa.” Suomessa on noin 60 000 kuudes luokkalaista, joista pääkaupunkiseudulla asuu 12 500. Hankkeen taustalla on halu tarjota lapsille metsäelämys asuinpai kasta riippumatta. ”Yhä useampi lapsi kasvaa perheessä, jossa ei tule lähdettyä lähimetsään ja jolle metsä elinkeinona ei ole tuttu. Silti met sien merkitys Suomelle ei ole vähenty nyt”, Salonen sanoo. Seuraavaksi selvitetään, voidaanko metsäretki tarjota kaikille Suomen kou lulaisille ja heidän opettajilleen kerran peruskoulun aikana. Samalla kartoite taan jo olemassa olevia koulujen met säpäiviä, jotka jatkossa voisivat liittyä osaksi kuutosten metsäpäiväkokonai suutta. ”Jotta voimme todella kutsua kaikki kuudesluokkalaiset metsään, tarvit semme verkostoomme myös uusia toimi joita. Piloteissa olemme jo tehneet hyvää

metsänomistajuudesta, metsän omista- jien tavoitteista ja arvoista. Yhdessä maa- ja metsätalous ministeriön kanssa Metsäsäätiö rahoit- taa Päättäjien Metsäakatemiaa, joka kokoaa vaikuttajia keskustelemaan metsäalan kysymyksistä. ”Metsäakatemia on tunnettu ja luo- tettu kutsukurssi, jolle kiireisetkin päät- täjät raivaavat tilaa kalentereistaan”, Fredrikson sanoo. Säätiön rahoitus perustuu vapaaeh- toiseen metsäsäätiömaksuun, joka teh- dään noin joka kolmannen puukaupan yhteydessä. Metsänomistaja lahjoittaa 0,2 prosenttia kauppasummasta ja puunostaja tuplaa summan. ”Lahjoitus kannattaa, sillä sen avulla rakennetaan koko metsäelinkeinon tule- vaisuutta”, Fredrikson toteaa. ”Tämä on hanke, jota ei kannata toteuttaa vain vuodeksi tai pariksi. Jos lähdemme yhdessä rakentamaan val takunnallista mallia, sen on kestettävä aikaa”, Salonen sanoo. Mikäli hanke etenee kuten suun niteltu, konsepti voi olla valmis vuo teen 2028 mennessä. Arvioitu kustan nus on noin kaksi miljoonaa euroa, ja rahoituksesta käydään parhaillaan neuvotteluja.

”Summa kertoo toiminnan suuruus- luokasta ja pitkäjänteisyydestä”, Suo- men Metsäsäätiön toimitusjohtaja Martta Fredrikson sanoo. Säätiö on vienyt rahoituksellaan satoja tuhansia koululaisia metsäretkille ja tukenut tutkimusta. Yhtenä merkittä- vistä hankkeista Fredrikson nostaa esiin Maarit Kallion hakkuuvuotoja koske- neen tutkimuksen, joka laajensi näkökul- maa hakkuiden rajoitusten globaaleista vaikutuksista. Säätiö on myös rahoitta- nut kymmenen vuoden välein toteutettua valtakunnallista metsänomistajatutki- musta, joka piirtää kuvaa suomalaisesta yhteistyötä esimerkiksi kyläyhdistyksen kanssa. Näen, että tehtävämme Metsäyh distyksessä on saada tämä joukko erilai sia toimijoita yhdistyksistä ja metsäalalta työskentelemään yhteisen tavoitteen eteen”, Salonen sanoo. Pysyvän toimintamallin rakentami nen on vaativa projekti, joka edellyttää selkeää konseptia ja opetussuunnitelman kriteerit täyttäviä materiaaleja. Myös jat kuvuus on tärkeää.