METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2024
Metsäliitto perustettiin 90 vuotta sitten puolustamaan metsänomistajien etua s. 14 Puun myyjän puolesta
METSÄ GROUP PLUS – TULEVAISUUDEN PUUKAUPPA s. 22
METSÄNVILJELYN LAATU PARANI s. 28
POHJOIS-AMERIKAN HURJAT METSÄPALOT s. 42
Mihin kaikkeen puu taipuu ja kenen sitä pitäisi taivuttaa?
Rakentavaa vuoropuhelua tarvitaan enemmän kuin koskaan. Siksi haastoimme asiantuntijat kes- kustelemaan luonnon, metsäalan ja samalla koko yhteiskunnan tulevaisuudesta. On keskustelun aika -sarjassamme perehdytään mm. mahdol- lisimman innovatiiviseen ja kestävään metsien käyttöön sekä luontokadon ja ilmastonmuutok- sen torjuntaan.
Katso kaikki jaksot: www.metsagroup.com/on-keskustelun-aika
Kuuntele jaksot podcastina Spotifyssä
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN
OMISTAJAJÄSEN- JA SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2024
Metsäliitto perustettiin 90 vuotta sitten puolustamaan metsänomistajien etua s. 14 Puun myyjän puolesta
METSÄ GROUP PLUS – TULEVAISUUDEN PUUKAUPPA s. 22
METSÄNVILJELYN LAATU PARANI s. 28
POHJOIS-AMERIKAN HURJAT METSÄPALOT s. 42
Viesti_24-1.indd 1
6.2.2024 13.45
Kannessa: Metsäliitto perustettiin osakeyhtiöksi, mutta sen periaatteet olivat alusta lähtien kuin osuuskunnan. s. 14
KUVA: METSÄ GROUP
Metsä Groupin Viesti on Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsen- ja Metsä Groupin sidosryhmälehti.
Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. 75. vuosikerta.
JULKAISIJA METSÄLIITTO OSUUSKUNTA WWW.METSAGROUP.COM
PÄÄTOIMITTAJA KATARIINA SAELAN KATARIINA.SAELAN@METSAGROUP.COM
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ ILKKA LUUKKONEN ILKKA LUUKKONEN@ METSAGROUP.COM
Monta syytä olla ylpeä
TOIMITUSNEUVOSTO JUHA JUMPPANEN, KRISTA KIMMO, AHTI SIPONEN, JUHA LAINE, ANTTI KOSKINEN, PÄIVI ANTTILAINEN TOIMITUS POSTIOSOITE PL 10, 02020 METSÄ KÄYNTIOSOITE REVONTULENPUISTO 2, 02100 ESPOO OSOITTEENMUUTOKSET: JÄSENTEN OSOITTEET PUHELIN 010 7770 JASENPALVELUT@METSAGROUP.COM MUUT OSOITTEET MGVIESTIN.OSOITTEENMUUTOKSET @METSAGROUP.COM
M etsäliiton menestystä on nyt liitto perustettiin metsänomistajien tarpei siin luomaan puulle uusi tie suomalaisista metsistä maailman markkinoille. Silloin vie tiin raakapuuta, nyt jalostamme omistaja jäsenten puusta korkealaatuisia tuotteita, joita myymme ihmisille ympäri maailmaa täyttämään heidän jokapäiväisen elämänsä tarpeita. Perusajatus Metsäliiton olemassaolossa ja toiminnassa on läpi vuosikymmenten säi lynyt samana. Me kaikki Metsäliiton ja Metsä Grou takanamme 90 vuotta, ja näky mät tuleville vuosikymmenille ovat vahvat. Vuonna 1934 Metsä pin työssä mukana olevat, niin omistaja jäsenet, kumppanimme esimerkiksi puun korjuussa ja metsäpalveluissa kuin Metsä Groupin henkilöstökin, voimme olla ylpeitä siitä, millainen konserni tänä päivänä on. Vuosikymmenten aikana on kulloinkin vas tuussa olleen sukupolven työllä rakennettu
yksi maailman johtavista metsäteollisuuden toimijoista. Olemme 2000-luvulla olleet pohjoi sen havumetsävyöhykkeen aktiivisin teol lisuuden investoija, ja olemme kehittä neet toimialaa asiakkuuksistamme lähtien uudistavan metsätalouden toimiin saakka. Arvomme ovat luottamus, yhteistyö, uudis tuminen ja vastuullinen tuloksenteko. Pitä käämme arvot elävänä osana jokapäiväistä työtämme. Muistakaamme historiamme ja juuremme mutta olkaamme aina valmiita ja halukkaita uudistumaan. Luodaan tule vaisuus yhdessä, nyt ja seuraavien vuosi kymmenten aikana!
ILMOITUSMARKKINOINTI RIITTA ANTINMÄKI PUHELIN 0500 311 711
ULKOASU WWW.BERRYCREATIVE.FI
KIRJAPAINO PUNAMUSTA
PAINOS 110 000
Espoossa 8.2.2024
PEFC/02-31-151
PAPERI GALERIE FINE SILK 90 G/M²
PEFC-sertifioitu
Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi
Ilkka Hämälä Pääjohtaja Metsä Group
PALAUTE METSAGROUPINVIESTI@ METSAGROUP.COM
3
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsäliitto puolusti puun myyjää ”tukkihuijareilta” 14
Puunvälittäjänä aloittanut Metsäliitto on kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista yrityksistä.
4
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
METSÄ GROUPIN VIESTI 1/24
3 7
Historia velvoittaa
Henkilökuvassa Suvi Malinen
10 11 13 14 20 21 22 24 26 28 30 32 33 34 38 42 45 46 48 51 52 54
Metsä Groupin asiakkaat tyytyväisiä
Aktiiviset muutoksentekijät
Muista hintatakuu
Metsänomistajan asialla vuodesta 1934
Ideakilpailu ratkesi
36 Rakennetaan luottamusta
Korko pysyy korkealla
Syy valita Metsä Group Plus
Kun yhteistyökumppani vaihtuu, keskinäinen luottamus pitää luoda uudelleen.
Hyödynnä kampanjan edut
Teuvo Hatva etsii menestyksen salaisuutta
Taimikoista hyviä uutisia
Kuskille löytyy töitä
Termit tutuiksi: osuussijoitukset
Uusia metsätuotteita syntyy
Yksi EU, yksi malli metsään
Harvennuksiin uusia ohjeita
Amerikassa laajoja metsäpaloja
Tulos laski, mutta nousua on näkyvissä
Kilometri kartonkia minuutissa
Sahojen laadun tekijät
40
Padot purettiin Hiitolanjoesta
Vuosikymmeniä yhteistyötä: Stark
Lambi-lammas näkyy kanavilla
Uhanalainen Laatokan lohi pääsee jälleen nousemaan Hiitolanjokea, iloitsee Hanna Ollikainen.
Uusi kotelo neuvolakortille
Lähetä toimitukseemme palautetta ja juttu ideoita 2. toukokuuta mennessä, niin pääset mukaan arvontaan. Kaikkien yhteyttä ottanei den kesken arvomme kolme Metsä Tissuen tuotepakettia. Lähetä postia osoitteeseen metsagroupinviesti@metsagroup.com tai Metsä Groupin Viesti, PL 10, 02020 Metsä . Liitä viestiin osoitteesi ja puhelinnumerosi yhteydenottoa varten.
12
Puumarkkina- katsaus
”Viime vuosi oli esimerkki siitä, miten tarjoamme etuja etenkin omistajajäsenillemme.”
5
Pysy ajan tasalla eduistamme ja kampanjoistamme
Varmista, että meillä on tiedossa sähköpostiosoitteesi. Lähetämme sähköpostitse kutsuja webinaareihin ja muihin tapahtumiin, ajankohtaista tietoa jäseneduistasi ja käynnissä olevista kampanjoista. Arvomme kaikkien sähköposti- osoitteensa 31.3.2024 mennessä jättäneiden kesken 5 kappaletta sadan euron arvoisia S-ryhmän lahjakortteja.
Omat jäsentietosi voit päivittää käte- vimmin osoitteessa metsaverkko.fi. Voit myös jättää sähköpostiosoitteesi https://response.questback.com/ metsagroup/jasenedut Linkki avautuu myös QR-koodilla:
Kyllä Metsä pitää huolen omistaan.
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
HENKILÖKUVASSA
HYVÄLLÄ TAVALLA HAASTAVAA M ikä on metsätilani tule vaisuus? Se on asia, jota jokainen metsänomistaja pohtii jossain vaiheessa. Me Metsä Groupissa voimme tarjota omistajajäsenillemme monipuolista tietoa ja apua omistajanvaihdoksen tueksi – liittyyhän sukupolvenvaih doksiin niin historiaa, tunteita, toi veita ja odotuksia kuin lakeja, ase tuksia ja verotuksellisia näkökulmia. Sukupolvenvaihdoksen suunnit telu ja keskustelu aiheesta perheen kanssa kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, sillä ne molemmat ovat tär keitä tekijöitä sujuvassa ja onnistu neessa omistajanvaihdoksessa. Mitä aikaisemmin haasteeseen tarttuu, sitä enemmän on mahdollisuuksia. Hyvä hetki on viimeistään silloin, kun metsäasiat alkavat tuntua työ läiltä tai huomaa säästävänsä hak kuita ja metsänhoitotöitä seuraavalle polvelle. Kannustankin ottamaan yhteyttä asiantuntijoihimme heti, kun metsätilan tulevaisuus rupeaa askarruttamaan.
Suvi Malinen Metsäasiantuntija, sukupolvenvaihdos, LKV Turun hankintapiiri
TEKSTI OUTI LAHDENMÄKI KUVA TIMO JAKONEN
7
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
AJANKOHTAISTA METSÄSSÄSI
Metsäliitto Osuuskunnan jäsenedut • Oma metsäasiantuntija ja tilakäynti veloituksetta • Puukauppa ja korjuu • Metsän- ja luonnonhoitopalvelut • Bonukset • Sijoitusmahdollisuudet • Metsä Group Plus -hoitomalli • Sukupolvenvaihdospalvelu • Metsä Groupin Viesti • Tapahtumat • Sopimusasiakkaille lisäetuja Metsäasiantuntijoiden yhteystiedot • Voitonjako* • Metsäverkko • Metsäsuunnitelma • Metsäsertifiointi Kaikkien metsäasiantuntijoidemme yhteystiedot löytyvät osoitteesta metsagroup.com/metsaasiantuntija Pidä yhteystietosi ajan tasalla Muista pitää tila-, tili- ja yhteystietosi ajan tasalla. Helpoiten se tapahtuu Metsä verkossa. Voit myös tulostaa muutos lomakkeen verkkosivuiltamme osoitteesta metsagroup.com/jasentiedot ja lähettää sen allekirjoitettuna asiakaspalveluun.
KUVA SAMI KARPPINEN
Kevättä kohti
• UUSI METSÄTALOUDEN kannustejärjestelmä metka on korvannut kemeran. Taimikon ja nuo ren metsän hoidossa on jatkossa yksi tuki taso ja tukea haetaan työn tekemisen jälkeen. Haku avautuu maaliskuussa. Puuston vähim mäis- ja enimmäiskoko määritellään keskipituu den perusteella, ja jäävälle puustolle on runko lukutavoitteet. Muita keskeisiä muutoksia ovat kiinteämääräinen tuki terveyslannoituksiin ja kunnostusojitustuen korvautuminen suometsän hoidon tuella. Uutena tuettava työlajina on kulo tus, ja jatkossa metsäluonnonhoidon tukea voi vat hakea myös yksityiset maanomistajat. • MÄNNYN JA RAUDUSKOIVUN taimien kysyntä on ollut ennustettua suurempaa, eikä ensi kevään viljelyihin niitä enää juurikaan löydy. Sen sijaan kuusen taimia ja männyn siemeniä on vielä hyvin saatavissa. Samoin rauduskoivun kesätaimia on tilattavissa kesäkuun lopun istutuksiin. Taimet, siemenet ja uudistamistyöt kannattaa tilata aina jo puukaupan yhteydessä, jolloin varmistat niiden saamisen haluamanasi ajankohtana. • MÄNNYN JA KUUSEN SEKAVILJELY on kasvattanut suosiotaan, ja se onkin sopivilla kasvupaikoilla erinomainen tapa hajauttaa ilmas tonmuutoksen myötä kasvavaa tuhoriskiä. • LANNOITUS ON TEHOKAS ja taloudellisesti kannattava tapa lisätä puuston kasvua ja siten hillitä ilmastonmuutosta. Kangasmailla kasvua lisätään typpilannoituksilla. Tuhkalannoituksilla korjataan ravinne-epätasapainoa turvemailla, ja boorinpuutosta korjataan boorilannoituk sin. Terveyslannoituksiin kannattaa hyödyn tää metka-tuki. Kysy lisää lannoituksista omalta metsäasiantuntijaltasi!
Asiakaspalvelun yhteystiedot ma–pe klo 8–16 010 7770 jasenpalvelut@metsagroup.com M etsäliitto Osuuskunta, asiakas palvelu, PL 10, 02020 Metsä Chat-palvelu www.metsagroup.com/puunhankinta www.metsaverkko.fi
Tiina Laine Metsänhoitopäällikkö Metsä Group
Olemme myös somessa X: @metsapalvelee Facebook: Metsä palvelee
*Metsäliiton edustajisto päättää vuosittain osuuskoroista ja muusta voitonjaosta hallituksen esityksestä. Takeita voitonjaosta ei ole.
PEFC/02-31-03 FSC-C111942
8
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
SM-hiihdot Äänekoskella
HENKILÖMUUTOKSIA PUUNHANKINNASSA METSÄ GROUPIN PUUKAUPAN ja metsä palveluiden johtaja Jani Riissanen on vuorotteluvapaalla kesäkuuhun 2024 asti. Hänen sijaisenaan toimii yhtiön kehitysjohtaja Juho Rantala . Kehitysjohtajan tehtävää puoles taan hoitaa kevään ajan Metsä Groupin puunhankinnan digitalisaatiojohtaja Olli Leino . Puunhankintaprosessista vas taava johtaja Janne Nissinen vastaa kyseisen ajanjakson myös digitalisaation kehittämisestä.
tyylillä naiset hiihtävät 10 ja miehet 15 kilometriä. Viestissä tyyli vaihtuu alku osuuksien jälkeen perinteisestä vapaaksi. Metsä Group toimii tapahtuman yhteistyökumppanina. Yhtiön metsäalan asiantuntijoita voi tavata alueella jokai sena kisapäivänä.
ÄÄNEKOSKELLA VOI MAALISKUUSSA nähdä, miten suomalaiset huippuhiihtäjät ottavat mittaa toisistaan. Äänekosken Huima järjestää hiihdon SM-kisat 22.–24.3.2024 Äänekosken Liikuntapuis tossa. Naiset hiihtävät vapaalla tyylillä vitosen ja miehet kympin. Perinteisellä
RAIVAUSSAHA KUOPIOON
Sellunvalmistuksessa
käytettävän puun minimiläpimitta laski viime kesänä.
Kuitupuun läpimitta pysyy viidessä sentissä
METSÄ GROUPIN JÄRJESTÄMÄSSÄ arvonnassa raivaussahan ovat voittaneet Arttu ja Juho Ahonen Kuopion Muuru vedeltä. Saha luovutettiin heille helmi kuun alussa. Metsä Group järjestää säännöllisesti arvontoja, kun yhtiö tekee omistajajäse nilleen kyselyjä siitä, miten yhtiö heidän mielestään on onnistunut toiminnas saan. Arvontaan pääsevät mukaan kaikki kyselyyn osallistuneet. Lue lisää kyselyn tuloksista sivulta 10.
Samalla yhtiö ilmoitti, että päätös on määräaikainen ja sitä tarkastellaan uudelleen vuoden lopussa, kun vaiku tuksista on saatu lisää tietoa. Joulukuun lopussa Metsä Group päätti, että läpimitta säilytetään madalletulla tasolla.
METSÄ GROUP PITÄÄ kuitupuun minimi läpimitan viidessä sentissä. Sellun valmistuksessa käytettävän mänty-, kuusi- ja koivukuitupuun läpi mitta oli kuusi senttiä viime kesään saakka. Elokuussa Metsä Group kui tenkin laski sitä sentillä viiteen senttiin.
TURVALLISUUS ON AMMATTITAITOA
Ei sovi sentään iglulla ajella.
Mihin moinen hoppu?
Lempo soikoon.
Moto tuli palstalle!
Kunpa se ei ehtisi lähteä.
9
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsä Groupin asiakastyytyväisyys on kolmena aikaisempana vuonna pysy nyt melko tasaisena hyvällä tasolla, mutta nyt tuli iso loikkaus entistäkin paremmalle tasolle, yhtiön jäsenpalvelupääl likkö Teemu Ylönen kertoo. Suurimpana syynä parannukseen Ylönen pitää viime vuonna työntekijöille järjestettyä palvelumallikoulutusta. Koulutuksessa käsitel tiin Metsä Groupin puunhankinnan ja metsäpal veluiden omaa palvelumallia. ”Kiersimme viime vuonna koko Suomen läpi ja koulutimme kaikki asiakkaisiin yhteydessä olevat toimihenkilöt sekä lisäksi yrittäjät kul jettajineen. Näin laajaa asiakaspalvelutyöhön paneutuvaa koulutusta meillä ei ole pitkään aikaan ollut”, Ylönen toteaa. Koulutuksen tavoitteena oli entisestään kin parantaa asiakaskokemusta ja erottua sillä positiivisesti, koska Metsä Group on määritellyt yhdeksi strategiseksi tavoitteekseen ylivoimai sen asiakaskokemuksen. KAIKKIEN AIKOJEN korkein asiakastyytyväi syys mitattiin myös puunkorjuussa. Ylösen mukaan siitäkin on kiittäminen palvelumalli koulutusta, johon osallistuivat myös Metsä Groupin sopimusyrittäjät ja heidän kuljetta jansa. Korjuuseen liittyvään viestintään on tul lut parannus, sillä korjuun aloittamisesta ker tovien tekstiviestien lisäksi kuljettaja soittaa metsänomistajalle ennen työn aloittamista. ”Yrittäjät ovat panostaneet tähän, ja se on hieno homma”, Ylönen kehuu. Tämän vuoden aikana yhteydenpitoa asiak kaisiin lisätään edelleen. Myös sähköisten palve luiden kehittämistä jatketaan. Asiakaspalautteeseen vastaa myös uudista vaa metsätaloutta toteuttava ekologisen kestä vyyden ohjelma, jonka toimilla on ollut Ylösen mukaan hyvä vastaanotto ja paljon kysyntää. ”Asiakaspalautteessa näkyy se, että metsän omistajia kiinnostavat muutkin kuin perinteiset metsänhoidon toimintatavat. Siihen pyrimme vastaamaan jokapäiväisessä työssämme ja tar joamaan metsänomistajalle vaihtoehtoja.” Yksi selitys tyytyväisyydelle saattaa löytyä metsänomistuksen kannattavuudesta: Metsä Groupin metsänhoitosopimusasiakkaiden metsätalouden kannattavuus on yli 10 prosenttia parempi kuin metsätalouden keskimääräinen kannattavuus Suomessa.
Metsä Groupin asiakkaat ennätystyytyväisiä
Tuore kysely osoittaa, että Metsä Groupin asiakaspalvelu paranee vuosi vuodelta.
TEKSTI LAURA LENKKERI KUVA MIKA ANKKURI
Metsä Groupin jäsenten tyytyväisyys puukauppaan ja palvelumyyntiin vuosina 2014–2023
200
150
100
50
0
2014
2015
2016
2017
2018
2019
2020
2021
2022
2023
Tyytyväisyyttä kuvaava NPS-indeksiluku on kohonnut vuodesta 2014 lähtien, jolloin mittaukset tätä indeksiä käyttäen aloitettiin. Jos vuoden 2014 lähtötaso asetetaan arvoon 100, ollaan nyt saavutettu jo yli 170:n taso puukauppa- ja palvelumyynnin palautteissa.
Metsä Group haluaa
edelleen parantaa asiakaskokemustaan.
10
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
NIMITYKSIÄ
KESÄTYÖT
PÄÄTOIMITTAJALTA
Kesätöitä nuorille
Uudet asiantuntijat
UUDISTAVUUDEN POLULLE
Ilkka Heikkinen Puh. 050 598 1888 Keuruu itä ja etelä, Häkkinen, Etelä-Vilppula Jarkko Kauppinen Puh. 040 663 2910 Joutsa, Toivakka, Luhanka, Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa Johannes Latvala Puh. 040 778 2505 Alajärvi länsi, Lehtimäki Riku Lehtonen Puh. 040 578 7417 Forssa ja Tammela pohjoinen Anne Lyytikäinen Puh. 050 166 186 Sulkava itä ja koillinen, Lohilahti, Kiviapaja
METSÄ GROUPIN PUUNHANKINTA ja metsäpalvelut -yksikkö palkkaa 16‒17-vuotiaita nuoria kesätöihin metsänistutukseen. Kolmen viikon kesä työjakso ajoittuu kesäkuulle 2024. ”Haluamme tarjota nuorille mahdol lisuuden hankkia työkokemusta ja tutus tua metsäalan työmahdollisuuksiin”, Metsä Groupin tuotantopäällikkö Marko Yläjärvi sanoo. Nuoria palkataan yhteensä 64, ja he työskentelevät kahdeksan hengen ryh missä eri puolilla Suomea. Jokaisella ryhmällä on omalla alueellaan ohjaajana kokeneempi kesätyöntekijä, joka kuljet taa porukan työmaille sekä valvoo nuor ten työtä ja turvallisuutta. Nuoret saa vat perehdytyksen istutustyöhön ja turvallisuusasioihin. Taimien istutus valikoitui nuorten työtehtäväksi, koska istutustyö sopii monelle eikä vaadi aikaisempaa työ kokemusta. ”Metsäalalla on sopivia töitä myös alle 18-vuotiaille. Istutuksessa on tär keää, että jaksaa liikkua maastossa ja tehdä fyysistä työtä”, Yläjärvi toteaa. Kesätyöpaikkojen haku on auki Metsä Groupin verkkosivuilla 19.2.‒1.3.2024. Työpaikkoja on tarjolla Rovaniemellä, Joensuussa, Seinäjoella, Mikkelissä, Ikaalisissa ja Turussa. Puunhankinnan ja metsäpalveluiden kesätöiden lisäksi Metsä Group palkkaa tehtailleen 131 nuorta Tutustu työelä mään ja tienaa -harjoitteluun. Hae kesätyötä metsagroup.com/ tyopaikat . Laita työpaikkalistaukseen hakusanaksi ”istutus” tai jos haet Tutustu työelämään ja tienaa -harjoitte luun, käytä hakusanaa ”työelämä”.
Katariina Saelan Viestintäjohtaja Metsä Group
KRIITTISEN UUTISOINNIN herättämän epävarmuuden keskellä on tärkeää muistaa, että maailmassa tapahtuu paljon myönteistäkin. Metsä Groupissa otimme viime vuonna käyttöön kään teentekevän muutoksen metsien hoidossa eli uudista van metsätalouden periaat teet. Sen tavoitteena on, että metsät siirtyvät seuraavalle sukupolvelle elinvoimaisem pina kuin ne ovat nykyiselle omistajalleen tulleet. Esi merkkinä on Metsä Group Plus -metsänhoitomallimme, jossa luontoarvot huomioi daan entistä paremmin. Viime syksynä järjes timme omistajajäsenillemme Uudista Metsää -kilpailun, jolla haetaan uusia ideoita ja innovaatioita metsäpalvelui himme. Saimme 250 ehdo tusta, mikä todistaa mielen kiinnosta ja energiasta – met sänomistajat eivät ole passii visia toimijoita, vaan innok kaita muutoksentekijöitä. On ilo huomata, että metsänomistajat eivät pel kää tarttua haasteisiin. Tämä vahvistaa uskoa siihen, että yhteisvoimin pystymme rakentamaan suomalaisille
Marie von Martens Puh. 040 190 5789 Somero Lilli Nurminen Puh. 044 504 2885 Sysmä Johanna Partanen Puh. 040 527 8671
Luonnonhoidon asiantuntijat Nicolas Vollar Puh. 050 348 1160 Lohjan, Mikkelin ja Lappeenrannan piirit Janne Skinnarla Puh. 040 195 3789 Tampereen, Vaasan, Seinäjoen, Turun ja Rauman piirit Eurajoki, Rauma Kaisa Peltola Puh. 040 184 6525 Hausjärvi, Hyvinkää, Riihimäki Juho Pylkkänen Puh. 050 349 9818 Heinävesi itä ja pohjoinen Mikael Palosaari Puh. 040 679 0888 Kemin, Oulun ja Kajaanin piirit
Istutustyö sopii monelle eikä vaadi aikaisempaa työkokemusta.
metsille kestävää ja elin voimaista tulevaisuutta.
11
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
M etsäteollisuuden markkina tilanne jatkuu haasteellisena, mutta investointimme ja tuontipuun korvaaminen vah vistavat puun kysyntää. Onnistuimme viime vuonna puukaupallisesti hyvin, ja ostomäärämme vastasi oman teolli suutemme tarpeita. Kuluvalle vuodelle tavoittelemme vahvasti kasvavia osto määriä, koska Kemin biotuotetehdas lisää puunkäyttöään. Ostohalukkuutemme kohdistuu erityi sesti harvennushakkuisiin ja hankinta puuhun, mutta ostamme mielellämme myös uudistushakkuu kohteita. Viime vuosi oli konk reettinen esimerkki siitä, että luomme hyötyjä
Laskimme viime vuoden elokuussa kuitupuun minimiläpimittaa puunkor juussa kuudesta senttimetristä viiteen määräaikaisesti vuoden loppuun asti. Kokemukset muutoksesta olivat hyviä, joten päätimme jatkaa viiden senttimet rin minimiläpimitalla vuodenvaihteen jälkeenkin. Tämä muutos tuo taloudel lista hyötyä metsänomistajille. Työllisyysnäkymät korjuu- ja kulje tusyrittäjillemme ovat poikkeuksellisen vahvat ja tavoittelemme uusia määrä ennätyksiä niin korjuussa kuin logistii kassakin. Itämeren alueen puu
markkinatilanne on suh teellisen tasapainoinen. Baltiassa kuitupuun kuorelliset tienvarsihin nat ovat Suomen tasolla ja energiapuun hinnat matalammat. Ruotsis sakin havukuitupuun markkinatilanne on tasa painoinen ja tienvarsi hinnat samalla tasolla kuin Suomessa.
Viime vuosi oli hyvä esimerkki siitä, miten luomme hyötyjä omistaja- jäsenillemme.
Juha Jumppanen Metsäjohtaja Metsä Group
nimenomaan omistajajä senillemme. Maksoimme vuonna 2023 omistajajä senille ennätyksellisen 101 miljoonan euron voi
PUUMARKKINAKATSAUS
Puun ostomäärä kasvaa
tonjaon vuodelta 2022 sekä lisäksi puukaupan bonuksia ja hintatakuita noin 24 miljoonaa euroa. Alkuvuoden puukauppakampan jamme tarjoaa omistajajäsenille lisäetuja. Maksamme Metsä Group Plus -kaupoille aiempaa korkeamman lisäbonuksen uudistushakkuille, ja nyt lisäbonuksen saa myös harvennushakkuille - nämä siis normaalien puukauppabonusten lisäksi. Lisäksi sopimusasiakkaille on tarjolla kuitupuun katoton hintatakuu (ks.s. 24). Metsä Group Plus -metsänhoitomalli on saavuttanut kasvavaa suosiota, ja vai kuttaa siltä, että siitä tulee merkittävä metsänhoitomalli Suomeen. Samoin edelläkävijänä kehittämämme järeysrun kohinnoittelu on vakiintunut kauppa tapa, ja sen osuus harvennuksistamme oli viime vuonna jo lähes kolmannes.
Asiakaskokemuksessa saavutimme viime vuonna uuden ennätyksen ja tavoitteemme on edelleen parantaa toi mintaamme. Vuodenvaihteessa val mistunut palveluportfolio 2030 -tiekart tamme viitoittaa suuntaa asiakaskoke muksen kehittämiselle. Metsäpalve lumme kasvoivat viime vuonna ja pää simme liikevaihdossa kaksinumeroisiin kasvulukuihin. EU:n metsäpolitiikan kansallisessa täytäntöönpanossa riittää työnsarkaa. EU:n biodiversiteettistrategian kansalli set suojelusitoumukset sekä kriteerit van hoille ja luonnontilaisille metsille ovat valmisteluvaiheen loppusuoralla. On tär keää saada vanhoille ja luonnontilaisille metsille selkeät kriteerit, jotta meillä on yhteiset pelikentän rajat. Valtion tulee myös varata riittävä rahoitus yksityismet sien kriteerit täyttäville kohteille, jotta meille ei muodostu harmaan suojelun ris kiä yksityismetsiin. Omistajajäseniltä tuli loka-marras kuun Uudista Metsää -ideakilpailuun hieno määrä eli noin 250 aloitetta, joilla toimintaa talousmetsissä voitaisiin muo kata yhä vastuullisemmaksi. Kilpailu on käytännön esimerkki siitä, miten me yhdessä kehitämme toimintaamme (ks. s. 20). Kiitos kaikille osallistuneille ja onnea palkituille. Kiitos omistajajäsenille erinomaisesta yhteistyöstä viime vuonna ja aktiivista talvea!
Puun kysyntä helmikuun alussa
Länsi-Suomi
Itä-Suomi
Pohjois-Suomi
Mäntytukki
Kuusitukki
Koivutukki
Mäntykuitu
Kuusikuitu
Koivukuitu
Metsäenergia
12
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Hintatakuussa puun hintaa verrataan vastaavissa leimikoissa maksettuihin hintoihin.
HINTATAKUU TOIMII NÄIN
1. METSÄNOMISTAJA JA METSÄ GROUP teke vät puukaupan joulu-toukokuun välisenä aikana (viime vuonna hintatakuukausi alkoi tosin jo marraskuussa). Puun hinta sovitaan kaupanteon yhteydessä puutavaralajeittain tai järeysrunko hinnoittelun mukaisesti. 2. PUUKAUPPAA SEURAAVAN MARRASKUUN alussa Metsä Group laskee, onko puun hinta muuttunut puukaupan teon jälkeen. Metsän omistajan saamaa puun hintaa verrataan samassa kunnassa hinnoittelutekijöiltään vas taavissa leimikoissa maksettuun korkeimpaan hintatasoon. Vertailukohdiksi otetaan korkeim man hintatason leimikoita, joissa muun muassa kaupan koko, korjuukelpoisuus, hakkuutapa, järeys ja metsäkuljetusmatka ovat mahdollisim man lähellä kyseistä puukauppaa. 3. JOS PUUN HINTA ON NOUSSUT kaupanteon jäl keen, Metsä Group lähettää metsänomistajalle kirjeitse tiedon muutoksesta. Hintatarkastuksen katto on tukeilla 5 euroa kuutiometriltä ja kuitu puulla 2 euroa kuutiometriltä. Jos puun hinta on laskenut, metsänomistajalle ei aiheudu muutok sia. Metsä Group maksaa mahdollisen lisätilin tarkastelua seuraavan vuoden alussa. Jos puu kauppa on edelleen kesken eikä puuta ole tar kistushetkellä korjattu, lisätili maksetaan mitta ustodistuksella eli silloin, kun korjuu on tehty ja metsänomistaja on saanut tarkan tiedon korjatun puun määrästä ja lopullisesta kauppasummasta. HINTATAKUUN LISÄKSI Metsä Group tarjoaa myös menekkitakuun. Sitä tarjotaan niille omis tajajäsenille, joilla on vähintään jäsenetusopimus yhtiön kanssa. Menekkitakuussa Metsä Group sitoutuu ostamaan metsänomistajalta tilalle laa ditun metsäsuunnitelman mukaiset puumäärät. Menekkitakuu on tärkeä etenkin poikkeusoloissa, esimerkiksi silloin, jos myrsky kaataa metsää ja puu pitää korjata nopeasti pois.
Hintatakuu varmistaa parhaan hinnan
Jos puun hinta nousee kaupanteon jälkeen, myyjälle maksetaan jälkitili.
TEKSTI METSÄ GROUP KUVA SAMI KARPPINEN
M etsä Group tarjoaa sopimusasiakkailleen hinta takuun, joka varmistaa, että puun myyjä saa aina korkeimman mahdollisen hinnan myymästään puusta. Takuu on voimassa vuosittain joulukuun ja toukokuun välisenä aikana tehdyissä puukaupoissa. Sopimuk sella yhtiö takaa puukaupalle korkeimman hintatason mukai sen hinnan, siis vastaavan, jonka se on maksanut kyseisessä kunnassa hinnoittelutekijöiltään vastaaville erille kaupanteko hetken ja lokakuun lopun välisenä aikana. Hintatakuu on merkittävä etu omistajajäsenille, koska se poistaa hinnanmuutokseen liittyvän riskin.
13
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Metsäliitto Osuuskunta aloitti toimintansa välittämällä omistajiensa puuta kotimaahan ja ulkomaille.
14
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Pienestä ISOKSI
Metsäliitto Osuuskunnan suuret päätökset on tehty katseilta piilossa. Jos tieto olisi levinnyt, kaupat olisivat ehkä kaatuneet. Puunvälittäjästä metsäjätiksi kasvanut yhtiö täyttää 90 vuotta.
TEKSTI ILKKA LUUKKONEN KUVAT METSÄ GROUP
N uori metsän hoitaja Ville Kytölä kiersi taloja Virolah della ja Miehik kälässä. Kun ovi aukesi, Kytölä ehdotti, että isäntä myisi hänelle puuta. Vastaanotto vaihteli, mutta moni kiin nostui. Oli kevät 1934. Elettiin ”tukkihuijarei den” aikaa. Monenlaiset yrittäjät kulkivat maakunnissa ja ostivat puuta polkuhin taan, koska myyjät eivät tienneet, mikä on puun arvo ja hinta. Ostaja jalosti puun ja myi sen eteenpäin hyvällä voitolla. Jos huijaus myöhemmin selvisi myyjälle, pettymys oli suuri, olihan puun myynti usein isännän elämän suurin kauppa. Kytölä ei kuulunut huijareiden jouk koon. Hän edusti vasta perustettua
osakeyhtiö Metsäliittoa, jonka tavoite oli päinvastainen: välittää metsänomistajien puuta eteenpäin mahdollisimman korke aan hintaan. Metsäliitto oli jo tehnyt isot kaupat Englantiin ja Ranskaan ja sitoutunut toi mittamaan näille suuret määrät kaivos pölkkyjä ja paperipuuta. Kytölä puoles taan oli luvannut hankkia puut metsän omistajilta ja saanut ostoja varten valta kirjan sekä ostajilta että maataloustuotta jien MTK:lta. Kytöläänkin kohdistui epäluuloja, mutta eri syistä kuin huijareihin. Metsä yhtiöiden patruunat näet katsoivat, että heidän ikimuistoisille reviireilleen oli tunkeutunut kiusanhenki, kilpaileva ostaja, joka oli häädettävä keinolla millä hyvänsä. He vaativat Virolahden nimis miestä estämään Kytölän ostot. Nimismies kutsui Kytölän puhutte luun ja tarkisti tämän valtakirjat. Ne eivät olleet Suomen oloissa kiistattomia,
15
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Menneisyydestä nykypäivään
1934
1947
1949
1953
Metsäliitto Oy perustetaan. Voimahahmona toimii metsänhoitaja Ilmari Kalkkinen.
Metsäliitto muutetaan osuuskunnaksi.
Metsäliitto hankkii ensimmäiset omat sahat.
Metsäliitto hankkii Äänekosken sellutehtaan ja perustaa Metsäliiton Selluloosa Oy:n.
Äänenkosken tehdasalue 1920-luvulla. Metsäliitto osti tehtaan vuonna 1953, jolloin alkoi yhtiön taival kemiallisessa metsäteollisuudessa.
mutta koska nimismies kannatti metsän omistajien yhteistyötä, hän hyväksyi ne ja Kytölä sai jatkaa puunostojaan. Kytölä kohtasi lisää vastoinkäymisiä. Puun ostajan piti näet maksaa myyjälle etumaksu, mutta Metsäliitolla ei ollut riittävästi rahaa suuren puuerän etumak suihin. Pankit eivät luottaneet Metsäliit toon, joten ne eivät lainanneet rahaa. Lopulta MTK päätyi takaamaan Metsäliiton puunostot. Toukokuussa 1934 Kytölä nouti Virolahden Säästöpankista 330 000 markkaa käteistä ja sulloi rahat kahteen paperipussiin. Seuravan yön hän nukkui rahat patjan alla. Aamulla hän matkusti Virolahden Koskelan kylään jakamaan metsänomistajille puukaupan ennakkoja. Kesäkuun kolmantena päivänä Krei kan lipun alla seilannut Sylva-rahtilaiva saapui Virolahden Marinkiin. Metsäliiton ensimmäisen vientikaupan lastaus alkoi. Sylvaan ahdattiin 10 000 mottia kaivos pölkkyjä. Onnistuneen suurkaupan ansiosta puun hinta nousi koko maassa. Siitä hyö tyivät nekin puun myyjät, jotka eivät osallistuneet juuri tähän kauppaan vaan vasta seuraaviin. Voikin väittää, että Suo men puumarkkinat muuttuivat pysyvästi Metsäliiton perustamisen seurauksena. M etsäliitto muutettiin osuus kunnaksi vuonna 1947. Suosio räjähti saman tien. Reilun vuoden kuluttua jäseniä oli jo 50 000, jotka omistivat yhteensä miljoo nia hehtaareja metsää. Yli kymmenen
hehtaarin metsätiloista joka neljäs kuu lui Metsäliittoon. 1950-luvulle saakka Metsäliitto keskit tyi jäsentensä puun myymiseen. Silloin myytävää alkoi olla niin paljon, että toi mintaa piti laajentaa. Osuuskunta perus tikin sahoja, mutta ajatukset liikkuivat vielä isommassa, sellunkeitossa. ”Omistajilla oli jo silloin se näke mys, että jos halutaan tuottaa lisäarvoa, puuta pitää jalostaa pitemmälle”, sanoo nykyisen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen . Sellutehtaan hankinta ei olisi help poa, koska Metsäliitto ei kuulunut suuriin pankkileireihin, jotka rahoittivat tehdas hankintoja. Pääomia Metsäliitosta kuitenkin löytyi. Syynä oli niin sanottu Korean
suhdanne, joka toi 1950-luvun alussa kas saan rahaa. Vuonna 1953 Metsäliitolle avautui mahdollisuus hankkia Wärtsilän sellutehdas Äänekoskella. Wärtsilää johti Wilhelm Wahlforss , ”Vikkelä-Ville”, räväkkä johtaja, joka ei kuulunut mui den metsäpatruunoiden sisäpiiriin. Ehkä juuri sen takia hän halusi myydä Metsä liitolle, jota patruunat myös vierastivat. Kaupat piti tehdä salassa, koska metsäyhtiöt valvoivat tiukasti reviirejään. Yksikään metsäliittolainen neuvottelija ei saanut edes käydä Äänekoskella, vaan piti ostaa sika säkissä. Kuitenkin heinäkuussa 1953 Wärt silä oli sattumalta kutsunut vieraakseen yhtiön klubille joukon varsinaissuoma laisia metsänomistajia, osa heistä Metsä liiton jäseniä. Vierailun aikana radiosta kuuluivat STT:n uutiset, jotka kertoivat
16
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
1966
1973
1985
1986
Metsäliiton Teollisuus ja G.A. Serlachius yhdistyvät Metsä- Serlaksi (nyk. Metsä Board).
Kirkniemen paperitehdas käynnistyy.
Kaskisten sellutehdas käynnistyy, ja Metsä-Botnia perustetaan (nyk. Metsä Fibre). Metsäliitto-Yhtymä perustetaan (nyk. Metsä Group).
Äänekosken uusi sellutehdas käynnistyy.
merkittävän tiedon: Metsäliitto on osta nut Äänekosken tehtaat. Uutinen tuli yllätyksenä sekä Wärtsilän johdolle että metsäliittolaisille vieraille. Metsäliitto maksoi tehtaista 2,5 mil jardia markkaa. Hinta osoittautui jälki käteen halvaksi, tai ainakin Wärtsilässä kaduttiin, että myytiin siihen hintaan. Tällä kaupalla sai alkunsa Metsäliiton Selluloosa. Osuuskuntalaiset pääsivät mukaan harjoittamaan suurteollisuutta, ja se oli tärkeä virstanpylväs. Tärkeä peri aate oli, että tehtaan voitot jaettiin met sänomistajille. Periaate on säilynyt näi hin päiviin saakka. Paajanen huomauttaa, että noista päi vistä lähtien Äänekoski on säilynyt tär keänä paikkana metsäliittolaiselle teol lisuudelle: 1980-luvulla siellä edistettiin vesiensuojelua, 2010-luvulla rakennettiin biotuotetehdas ja pian sinne valmistuu kertopuutehdas. Metsäliiton Selluloosan perustaminen käynnisti nopean kasvun kauden: Ääne kosken laajennus, Metsä-Saimaan saha, Kirkniemen paperitehdas, Savon sellun kartonkitehdas. Metsäliiton mekaani sen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto moninkertaistui 1960-luvulla. Samaan aikaan omistajajäsenten määrä tuplaantui lähes sataan tuhanteen. Toiminta kasvoi niin suureksi, että yhtiö piti järjestellä uudelleen. Sahat ja tehtaat siirrettiin perustettavaan Metsä liiton Teollisuus -yhtiöön, ja puukauppa jäi osuuskunta Metsäliittoon. Yhdessä myyntiorganisaation kanssa ne muodos tivat Metsäliitto-Yhtymän. Se puolestaan
”Jos halutaan tuottaa lisäarvoa, puuta pitää jalostaa pitemmälle.”
oli pohjana, kun nykyinen Metsä Group muodostettiin vuonna 2012. J os Äänekosken tehdashankinta val misteltiin salassa, samaa voi sanoa myös Metsäliiton Teollisuuden ja G.A.Serlachius -yhtiön fuusiosta. Yhtiöt olivat aloittaneet yhteistyön 1970-luvun alussa, kun ne ryhtyivät Kas kisten sellutehtaan omistajiksi yhdessä Nokian kanssa. Viitisentoista vuotta myöhemmin yhtiöissä katsottiin, että yhdistyminen palvelisi molempien etua. Mänttäläistaustaisen Serlachiuksen koneet olivat käymässä vanhoiksi, ja Met säliitolle fuusio tarjoaisi keinon kasvaa isommaksi. Neuvotteluista piti vaieta samasta syystä kuin yli 30 vuotta aiemmin: muut metsäyhtiöt olisivat yrittäneet kaataa kaupan. Pankit täytyi pitää pimennossa, koska niillä oli läheiset suhteet näihin yhtiöihin. Metsäliitto taas ei kuulunut mihinkään pankkileiriin. Helsingissä sijaitsevan Svenska Klub benin Donner-kabinettiin kokoontui vain kourallinen metsäliittolaisia ja Serlachi uksen edustajia. Välillä käytiin Tapio lassa Metsäliiton pääkonttorilla ja palat tiin taas takaisin. Osapuolet totesivat,
että yhtiöiden arvot olivat lähellä toisi aan, joten pankkeja ei tarvittu rahoitta maan fuusiota. Se helpotti salaisuuden säilyttämistä. Toukokuussa neuvottelijat esitteli vät valmiin fuusiopaketin, ja molempien yhtiöiden hallituksissa suut loksahti vat auki. Mitään tietoja ei ollut tihkunut heille etukäteen. Hämmästyksestä selvit tyään omistajat molemmilla puolilla kui tenkin hyväksyivät fuusion, ja näin syn tyi Metsä-Serla. Metsäliittolaisen teollisuuden kan nalta kyse on yksi tärkeimmistä tapahtu mista yhtiön historiassa. ”Silloin Metsäliitto nousi suurten toi mijoiden joukkoon”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . Punkaharjulainen Paajanen puoles taan sanoo, että fuusion seurauksena Metsäliitto alkoi jalansijaa myös Itä-Suo messa. Etenkin Simpeleen tehtaan han kinta 1990-luvun lopussa oli merkittävä askel. ”Se alkoi heti näkyä puun hinnassa.” R aumalle valmistui sellutehdas vuonna 1996. Se on viimeinen tehdas, jonka rakentamiseen Metsäliitto keräsi erikseen
17
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
1990
1996
2000
2001
2008
Metsäliiton sahat muodostavat Finnforest-yhtiön.
Metsäliitto myy graafiset paperit -liiketoimintansa eteläafrikkalaiselle Sappille.
Rauman sellutehdas käynnistyy.
Metsäliitto ostaa ruotsalaisen Modo Paperin. 2000 perustettavaan Finnforestiin yhdistetään saha-, vaneri- ja kertopuutuotanto sekä kyllästäminen.
Metsäliitto ostaa Thomeston.
puuta parhaalla mahdollisella tavalla”, Hämälä sanoo. Paajanen sanoo, että omistajakunnan luottamus yhtiöön säilyi läpi vaikeiden vuosien: jäsenmäärä tai osuuspääomat eivät muuttuneet merkittävästi. ”Jos jäsenet sijoittavat omaan fir maansa, se tarkoittaa, että he luottavat siihen.” Saneerauskauden jälkeen koitti uusi nousu. Merkkipaalu oli vuonna 2014 jul kistettu suunnitelma siitä, että Äänekos kelle rakennetaan biotuotetehdas. Tätäkin hanketta valmisteltiin salassa. Avainhenkilöt eivät tavanneet Metsä Groupin pääkonttorilla Espoossa, vaan tapaamisia varten oli vuokrattu toimi tilat läheltä Helsinki-Vantaan lentokent tää. Biotuotetehdas-projektille annettiin koodinimi ”Timbuktu”, jota käytettiin puheissa ja viesteissä, jotta kukaan ei vahingossa livauttaisi tietoa ulkopuoli sille. Tehdas starttasi vuonna 2018. Sen jälkeen on tehty lukuisia muitakin investointipäätöksiä, joista merkittävin on Kemiin rakennettu Äänekosken teh taan ”sisarlaitos”. Ja puolitoista vuotta sitten Raumalla käynnistyi maailman nykyaikaisin saha. Kiintoisa yksityiskohta on, että kyseessä on vasta toinen sahalaitos, jonka metsäliittolainen yhtiö on raken tanut Suomeen. Ensimmäinen oli Metsä- Saimaa Lappeenrannassa 1960-luvulla. Kaikki muut sahansa yhtiö on ostanut. ”Tämä on aika erikoista, koska metsä talouden harjoittajan kannalta tukkipuun arvo on tärkein tekijä”, Hämälä sanoo.
”Hyödynnämme omistajajäsentemme puuta parhaalla mahdollisella tavalla.”
pääomia omistajajäseniltä. Keräyksellä saatiinkin rahaa, mutta vähintään yhtä tärkeä motiivi oli sitouttaa omistajat teh dashankkeeseen. Kiinnostus oli suurta, ja tehtaalla vieraili startin jälkeen ainakin 20 000 metsäliittolaista. Tämä oli onneksi arvattu etukäteen, joten tehtaaseen oli suunniteltu hyvät vierailureitit. Valvo moon oli jopa rakennettu lasiseinä sen takia, jotta vieraat saivat käytävältä katsoa, miten tehdasta ohjataan. V iime vuosituhannen lopussa metsäteollisuudessa nähtiin paljon yhtiöiden fuusioita, ja monessa tähtäimessä oli nopea kansainvälistyminen. Suomalais yritykset ostivat tehtaita eri puolilta maailmaa. Metsäliittokin osallistui tähän, ja se osti muun muassa hieno paperitehtaita Euroopasta. Näin siitä kasvoi Euroopan suurin hienopaperi yhtiö. Metsäliiton strategiassa ei tällaista tavoitetta mainittu, Hämälä huomauttaa. Asiat etenivät pikemminkin niin, että yhtiö osti niitä tehtaita, joita markkinoilla oli tarjolla, ja näin siitä kehittyi suuri päällystettyjen hienopaperien valmistaja.
Suomessa oli totuttu tekemään yri tyskauppoja tähän tapaan. Syitä oli monia: Yrityksiä oli paljon ja ne olivat usein taloudellisesti heikoissa kanti missa, laajentuminen ulkomaille oli vai keaa, pääomien saanti oli vaikeaa. Pankit dominoivat yrityskenttää tavalla, joka nykynäkökulmasta näyttää erikoiselta. Yritykset kasvoivat erilaisten ”peliliik keiden” kautta, eli ostettiin sitä, mitä oli myytävänä, ”osta tai tule ostetuksi”. Osa kaupoista johti tappioihin. Tästä syystä Metsäliitossa alkoi suuri muu tos vuonna 2005, kun yhtiö oli ajautunut taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen. Saneerausohjelma kesti noin kymmenen vuotta, ja sinä aikana tuotanto muutettiin vastaamaan uudenlaisten markkinoiden vaatimuksia. Suuri muutos oli, että pape rin valmistuksesta luovuttiin ja keskityt tiin kartonkiin. Muutoksen vuosina Metsäliitosta myös tuli Metsä Group, mikä tarkoitti yhtiön nimen ja yritysilmeen muutosta. Yhtiön nykyinen strategia on kirjoi tettu tarkkaan, ja sen muoto ohjaa aiem paa vahvemmin kaikkea yhtiössä tapah tuvaa toimintaa. ”Strategiamme ytimessä on se, että hyödynnämme omistajajäsentemme
18
1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
2009
2012
2017
2022
2023
Metsäliitto luopuu omistuksestaan Uruguayn sellutehtaassa.
Äänekosken biotuotetehdas käynnistyy.
Rauman saha käynnistyy.
Kemin biotuotetehdas käynnistyy.
Metsäliitosta tulee Metsä Group. Japanilainen Itochu tulee osakkaaksi tytäryhtiö Metsä Fibreen.
H istoriankirjoissa Metsäliitto pilaa muiden yhtiöiden hyvät bisnekset. Käytetään sellaisia sanoja kuin ”puu kaupan häirikkö”, ”kauhukakara”, ”huu tolaispoika” ja ”paperin painajainen”. Joidenkin ajatuksissa mielikuva elää edelleen. Hämälä arvioi, että maine on peräisin osuuskunnan alkuvaiheilta, eikä sillä enää vuosikymmeniin ole ollut totuuspohjaa. Hän muistelee opiskelu aikojaan Espoon Otaniemessä 1970-luvun lopulla. ”Kun kesätöitä haettiin, en muista kuvataan usein metsäteolli suuden riidankylväjänä, joka altavastaajan asemastaan käsin ensimmäistäkään kertaa, että niissä pii reissä olisi puhuttu Metsäliitosta jonakin kummajaisena. En havainnut minkään laista arvolatausta.” N ykyinen Metsä Group on hyvässä kunnossa. Yhtiön tuot teiden kysyntä kasvaa maail massa ja niiden kilpailukyky on hyvä. Yhtiö kehittää uusia tuotteita, jotta tuotannon sivuvirrat saadaan yhä parempaan hyötykäyttöön ja siten puun jalostusarvoa nostettua. ”On selvää, että heilahduksia tulee, kuten viime vuosina on nähty. Perus elementit ovat kuitenkin hyvät”, Hämälä sanoo. Paajanen huomauttaa, että menes tys ei saa tehdä sokeaksi maailman muutoksille. ”Meidän pitää koko ajan pystyä kyseenalaistamaan omaa toimintaamme
ja huomioida suunnitelmissamme mark kinoiden ja talouden antamat heikot sig naalit. Emme saa antaa hyvän tilanteen sokaista itseämme, vaan meidän pitää olla herkkänä.” Hämälä sanoo, että Metsä Groupin velvollisuus on edelleen huolehtia perus tehtävästään, joka on omistajien puun jalostaminen. Sitä tehdään, vaikka puun käyttöön kohdistuisi rajoituksia esimer kiksi sääntelyn vuoksi tai puusta tulisi markkinoilla pulaa. ”Muut väistävät, emme me. Olemme alan vahvin toimija.”
Rauman huippunyky
aikainen saha aloitti toimintansa syksyllä 2022.
LÄHTEET: S. ZETTERBERG: PUUSTA PITEMMÄLLE (1983) M. NISKANEN: IMMU, VILLE JA KOLME KIRVESTÄ (2001) M. KUISMA, S. SILTALA, T. KESKISARJA: PAPERIN PAINAJAINEN (2014) P. KAUPPI, J. KETTUNEN: VIHREÄ KULTAKAUSI (2023)
19
Page 1 Page 2 Page 3 Page 4 Page 5 Page 6 Page 7 Page 8 Page 9 Page 10 Page 11 Page 12 Page 13 Page 14 Page 15 Page 16 Page 17 Page 18 Page 19 Page 20 Page 21 Page 22 Page 23 Page 24 Page 25 Page 26 Page 27 Page 28 Page 29 Page 30 Page 31 Page 32 Page 33 Page 34 Page 35 Page 36 Page 37 Page 38 Page 39 Page 40 Page 41 Page 42 Page 43 Page 44 Page 45 Page 46 Page 47 Page 48 Page 49 Page 50 Page 51 Page 52 Page 53 Page 54 Page 55 Page 56Powered by FlippingBook