1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
Menneisyydestä nykypäivään
1934
1947
1949
1953
Metsäliitto Oy perustetaan. Voimahahmona toimii metsänhoitaja Ilmari Kalkkinen.
Metsäliitto muutetaan osuuskunnaksi.
Metsäliitto hankkii ensimmäiset omat sahat.
Metsäliitto hankkii Äänekosken sellutehtaan ja perustaa Metsäliiton Selluloosa Oy:n.
Äänenkosken tehdasalue 1920-luvulla. Metsäliitto osti tehtaan vuonna 1953, jolloin alkoi yhtiön taival kemiallisessa metsäteollisuudessa.
mutta koska nimismies kannatti metsän omistajien yhteistyötä, hän hyväksyi ne ja Kytölä sai jatkaa puunostojaan. Kytölä kohtasi lisää vastoinkäymisiä. Puun ostajan piti näet maksaa myyjälle etumaksu, mutta Metsäliitolla ei ollut riittävästi rahaa suuren puuerän etumak suihin. Pankit eivät luottaneet Metsäliit toon, joten ne eivät lainanneet rahaa. Lopulta MTK päätyi takaamaan Metsäliiton puunostot. Toukokuussa 1934 Kytölä nouti Virolahden Säästöpankista 330 000 markkaa käteistä ja sulloi rahat kahteen paperipussiin. Seuravan yön hän nukkui rahat patjan alla. Aamulla hän matkusti Virolahden Koskelan kylään jakamaan metsänomistajille puukaupan ennakkoja. Kesäkuun kolmantena päivänä Krei kan lipun alla seilannut Sylva-rahtilaiva saapui Virolahden Marinkiin. Metsäliiton ensimmäisen vientikaupan lastaus alkoi. Sylvaan ahdattiin 10 000 mottia kaivos pölkkyjä. Onnistuneen suurkaupan ansiosta puun hinta nousi koko maassa. Siitä hyö tyivät nekin puun myyjät, jotka eivät osallistuneet juuri tähän kauppaan vaan vasta seuraaviin. Voikin väittää, että Suo men puumarkkinat muuttuivat pysyvästi Metsäliiton perustamisen seurauksena. M etsäliitto muutettiin osuus kunnaksi vuonna 1947. Suosio räjähti saman tien. Reilun vuoden kuluttua jäseniä oli jo 50 000, jotka omistivat yhteensä miljoo nia hehtaareja metsää. Yli kymmenen
hehtaarin metsätiloista joka neljäs kuu lui Metsäliittoon. 1950-luvulle saakka Metsäliitto keskit tyi jäsentensä puun myymiseen. Silloin myytävää alkoi olla niin paljon, että toi mintaa piti laajentaa. Osuuskunta perus tikin sahoja, mutta ajatukset liikkuivat vielä isommassa, sellunkeitossa. ”Omistajilla oli jo silloin se näke mys, että jos halutaan tuottaa lisäarvoa, puuta pitää jalostaa pitemmälle”, sanoo nykyisen Metsäliitto Osuuskunnan hallintoneuvoston puheenjohtaja Juha Paajanen . Sellutehtaan hankinta ei olisi help poa, koska Metsäliitto ei kuulunut suuriin pankkileireihin, jotka rahoittivat tehdas hankintoja. Pääomia Metsäliitosta kuitenkin löytyi. Syynä oli niin sanottu Korean
suhdanne, joka toi 1950-luvun alussa kas saan rahaa. Vuonna 1953 Metsäliitolle avautui mahdollisuus hankkia Wärtsilän sellutehdas Äänekoskella. Wärtsilää johti Wilhelm Wahlforss , ”Vikkelä-Ville”, räväkkä johtaja, joka ei kuulunut mui den metsäpatruunoiden sisäpiiriin. Ehkä juuri sen takia hän halusi myydä Metsä liitolle, jota patruunat myös vierastivat. Kaupat piti tehdä salassa, koska metsäyhtiöt valvoivat tiukasti reviirejään. Yksikään metsäliittolainen neuvottelija ei saanut edes käydä Äänekoskella, vaan piti ostaa sika säkissä. Kuitenkin heinäkuussa 1953 Wärt silä oli sattumalta kutsunut vieraakseen yhtiön klubille joukon varsinaissuoma laisia metsänomistajia, osa heistä Metsä liiton jäseniä. Vierailun aikana radiosta kuuluivat STT:n uutiset, jotka kertoivat
16
Powered by FlippingBook