1/24
METSÄ GROUPIN VIESTI
1966
1973
1985
1986
Metsäliiton Teollisuus ja G.A. Serlachius yhdistyvät Metsä- Serlaksi (nyk. Metsä Board).
Kirkniemen paperitehdas käynnistyy.
Kaskisten sellutehdas käynnistyy, ja Metsä-Botnia perustetaan (nyk. Metsä Fibre). Metsäliitto-Yhtymä perustetaan (nyk. Metsä Group).
Äänekosken uusi sellutehdas käynnistyy.
merkittävän tiedon: Metsäliitto on osta nut Äänekosken tehtaat. Uutinen tuli yllätyksenä sekä Wärtsilän johdolle että metsäliittolaisille vieraille. Metsäliitto maksoi tehtaista 2,5 mil jardia markkaa. Hinta osoittautui jälki käteen halvaksi, tai ainakin Wärtsilässä kaduttiin, että myytiin siihen hintaan. Tällä kaupalla sai alkunsa Metsäliiton Selluloosa. Osuuskuntalaiset pääsivät mukaan harjoittamaan suurteollisuutta, ja se oli tärkeä virstanpylväs. Tärkeä peri aate oli, että tehtaan voitot jaettiin met sänomistajille. Periaate on säilynyt näi hin päiviin saakka. Paajanen huomauttaa, että noista päi vistä lähtien Äänekoski on säilynyt tär keänä paikkana metsäliittolaiselle teol lisuudelle: 1980-luvulla siellä edistettiin vesiensuojelua, 2010-luvulla rakennettiin biotuotetehdas ja pian sinne valmistuu kertopuutehdas. Metsäliiton Selluloosan perustaminen käynnisti nopean kasvun kauden: Ääne kosken laajennus, Metsä-Saimaan saha, Kirkniemen paperitehdas, Savon sellun kartonkitehdas. Metsäliiton mekaani sen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotanto moninkertaistui 1960-luvulla. Samaan aikaan omistajajäsenten määrä tuplaantui lähes sataan tuhanteen. Toiminta kasvoi niin suureksi, että yhtiö piti järjestellä uudelleen. Sahat ja tehtaat siirrettiin perustettavaan Metsä liiton Teollisuus -yhtiöön, ja puukauppa jäi osuuskunta Metsäliittoon. Yhdessä myyntiorganisaation kanssa ne muodos tivat Metsäliitto-Yhtymän. Se puolestaan
”Jos halutaan tuottaa lisäarvoa, puuta pitää jalostaa pitemmälle.”
oli pohjana, kun nykyinen Metsä Group muodostettiin vuonna 2012. J os Äänekosken tehdashankinta val misteltiin salassa, samaa voi sanoa myös Metsäliiton Teollisuuden ja G.A.Serlachius -yhtiön fuusiosta. Yhtiöt olivat aloittaneet yhteistyön 1970-luvun alussa, kun ne ryhtyivät Kas kisten sellutehtaan omistajiksi yhdessä Nokian kanssa. Viitisentoista vuotta myöhemmin yhtiöissä katsottiin, että yhdistyminen palvelisi molempien etua. Mänttäläistaustaisen Serlachiuksen koneet olivat käymässä vanhoiksi, ja Met säliitolle fuusio tarjoaisi keinon kasvaa isommaksi. Neuvotteluista piti vaieta samasta syystä kuin yli 30 vuotta aiemmin: muut metsäyhtiöt olisivat yrittäneet kaataa kaupan. Pankit täytyi pitää pimennossa, koska niillä oli läheiset suhteet näihin yhtiöihin. Metsäliitto taas ei kuulunut mihinkään pankkileiriin. Helsingissä sijaitsevan Svenska Klub benin Donner-kabinettiin kokoontui vain kourallinen metsäliittolaisia ja Serlachi uksen edustajia. Välillä käytiin Tapio lassa Metsäliiton pääkonttorilla ja palat tiin taas takaisin. Osapuolet totesivat,
että yhtiöiden arvot olivat lähellä toisi aan, joten pankkeja ei tarvittu rahoitta maan fuusiota. Se helpotti salaisuuden säilyttämistä. Toukokuussa neuvottelijat esitteli vät valmiin fuusiopaketin, ja molempien yhtiöiden hallituksissa suut loksahti vat auki. Mitään tietoja ei ollut tihkunut heille etukäteen. Hämmästyksestä selvit tyään omistajat molemmilla puolilla kui tenkin hyväksyivät fuusion, ja näin syn tyi Metsä-Serla. Metsäliittolaisen teollisuuden kan nalta kyse on yksi tärkeimmistä tapahtu mista yhtiön historiassa. ”Silloin Metsäliitto nousi suurten toi mijoiden joukkoon”, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä . Punkaharjulainen Paajanen puoles taan sanoo, että fuusion seurauksena Metsäliitto alkoi jalansijaa myös Itä-Suo messa. Etenkin Simpeleen tehtaan han kinta 1990-luvun lopussa oli merkittävä askel. ”Se alkoi heti näkyä puun hinnassa.” R aumalle valmistui sellutehdas vuonna 1996. Se on viimeinen tehdas, jonka rakentamiseen Metsäliitto keräsi erikseen
17
Powered by FlippingBook