Metsä Groupin Viesti 1 2024

1/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

M etsänviljelyn laatu Metsä Groupin työ mailla on parantunut. Tulos käy ilmi otanta tutkimuksesta, jonka Luonnonvarakeskus teki Metsä Groupille. Koko maan käsittä vässä otantatutkimuksessa tarkasteltiin uudistuskohteiden lisäksi myös taimi konhoidon työnjälkeä. Etenkin istutusmänniköissä taimi tiheydet olivat nousseet joka puolella maata. Kuusen istutuskohteilla uudista mistulos oli samalla tasolla kuin edelli sessä inventoinnissa. Sekä männyllä että kuusella harvaksi luokiteltuja taimikoita oli vähemmän kuin edellisessä inven toinnissa. ”Viljelytulosten parantuminen on ilahduttava tieto. Meille on tärkeää, että tarjoamamme palvelut ovat laadukkaita. Laadun merkitystä on painotettu ja on hyvä, että se näkyy parantuneena työn jälkenä”, Metsä Groupin metsänhoito päällikkö Tiina Laine sanoo. METSÄ GROUPIN SOPIMUSYRITTÄJÄT mittaavat laatua joka kohteella, minkä lisäksi yhtiö tekee omaa otantaa vuo sittain jokaisen yrittäjän työmailla. Kaikkien metsänhoitosopimusasiak kaiden viljelykohteet tarkastetaan, ja muutaman vuoden välein järjestetään laajempi, ulkopuolisen osapuolen toteut tama seuranta. ”Kolmannen osapuolen tekemät inven toinnit auttavat meitä varmistamaan palveluidemme tason. Käytämme tulok sia myös toimintamme kehittämiseen.” Metsänhoidon suositusten mukai nen kuusen istutustiheys on 1 500–1 800 tainta hehtaarilla. Osa toimijoista on viime vuosina laskenut viljelytiheyttä. Perusteluna on tarjota kasvutilaa luontai sesti syntyville lehtipuun taimille. Metsä Group ei ole laskenut viljelyti heyttä, vaan ohjeistaa istuttamaan 1 800 tainta hehtaarille. ”Syynä sille, ettemme ole systemaat tisesti laskeneet viljelytiheyttä on, että yleensä joitain taimia aina kuolee. Toki teemme viljelyn asiakkaan toiveen mukaisesti. Ne asiakkaamme, jotka tavoittelevat suurempaa lehtipuuosuutta, ovat valinneet alemman viljelytiheyden.” Laineen mainitsemassa alemmassa viljelytiheydessä kuusia istutetaan 1 600 kappaletta hehtaarille.

MÄNNYN VILJELYALAT MONINKERTAISTUNEET

valtakunnallisesti noin 40 000 hehtaarille vuosittain. Männyn viljelyä on vältetty hirvituhojen pelossa. Kuusen vil jely sille liian karulla kasvupaikalla on kuitenkin muuttuvassa ilmas tossa kasvava riski. Myös kuusen puuntuotos jää kuivahkoilla kan kailla heikoksi. ”Metsänviljelyn perusohje on, että oikea puulaji oikealle paikalle. Meillä kuusettuminen on taittunut nopeammin kuin maassa keski määrin, mikä osoittaa, että meillä on tehty oikeita toimenpiteitä kasvupaikan valinnan suhteen”, Tiina Laine sanoo. Jatkossa kasvupaikan sopivuus uudistettavalle puulajille tulee huomioida entistä tarkemmin. Jos maaperä vaihtelee uudistamisalan sisällä, on järkevää käyttää uudis tamiseen useampaa puulajia.

VUONNA 2008 KUUSTA istutet tiin 80 prosentille Metsä Groupin viljelyalueista. Vuonna 2019 kuu sen istutusmäärä oli pudonnut 65 prosenttiin ja vuonna 2021 edel leen 60 prosenttiin. Tänä vuonna kuusen viljelyosuus pudonnee puoleen. Samaan aikaan männyn viljelymäärät ovat lisääntyneet reippaasti. Siinä missä vuonna 2008 männyn viljelyala jäi 18 pro senttiin, vuonna 2021 yllettiin jo 37:een. Erityisesti osuuttaan on kasvattanut männyn istutus. Metsäkeskus otti loppu vuodesta 2023 kantaa männyn viljelymääriin tiedotteessaan, jossa se totesi, että männyn viljelyn pinta-alaa voitaisiin vuo sittain lisätä ainakin 6 000 heh taarilla. Tällä hetkellä mäntyä istutetaan tai kylvetään

lehtipuita, ensisijaisesti siemensyntyi siä rauduskoivuja, jätetään jo varhais perkausvaiheessa noin 10 prosenttia puuston runkoluvusta. Nyt tehdyssä otantatutkimuksessa todettiin lehtipuusekoituksen määrän kasvaneen taimikonharvennuskohteilla, muttei vielä varhaisperkauskohteilla. ”Tarkastellut taimikonhoidot olivat juuri samalta vuodelta, jolloin otimme uuden ohjeistuksen käyttöön. Olemme lisänneet koulutusta ja tiedotusta, mutta kuten tulokset osoittavat, kestää aikansa ennen kuin uusista asioista tulee käytäntö.” Laine muistuttaa, että metsänhoito on ketju toimenpiteitä, joissa edellinen vai kuttaa aina seuraavaan. ”Edellisessä vaiheessa menetettyä laa tua on vaikea kuroa myöhemmin kiinni. Oikeaan aikaan ja laadukkaasti toteute tut metsänhoitotyöt turvaavat metsän kasvun.”

KYLVÖKOHTEIDEN OSALTA tutkimuk sessa tarkasteltiin äestettyjä ja kone kylvettyjä kohteita. Tutkimuksessa todettiin taimettumisen olleen keski määrin hyvällä tasolla, mutta etenkin Etelä-Suomessa kohteiden välillä oli eroja. Laine painottaa oikean kohteen valintaa. ”Kylvö on edullinen uudistamis menetelmä, mutta rehevillä mailla tulos voi jäädä heikoksi. Karummille ja maa lajiltaan karkeammille kohteille kylvö sen sijaan on hyvä menetelmä.” Varhaisperkaus- ja taimikonhoito kohteilla tarkasteltiin taimikon jäävän puuston tiheyden lisäksi kohteelle jäte tyn lehtipuuston osuutta. Jäävän puuston tiheys oli samalla tasolla kuin edellisessä inventoinnissa. Metsä Group uudisti taimikonhoito- ohjeistustaan vuonna 2022, jolloin linjat tiin, että enintään havupuiden pituisia