Metsä Groupin Viesti 1 2024

1/24

METSÄ GROUPIN VIESTI

Istutettua metsää Saksassa.

Saksa ottaa riskin: kun puulajit vaihdetaan, monimuotoisuus katoaa.

Heikoista puista hyönteiset ovat levin neet terveisiin. Saksassa ajatellaan yleisesti, että ilmastonmuutos lisää metsätuhoriskiä. Tähän varaudutaan vaihtamalla puu lajeja. ”He ennakoivat, miten ilmastonmuu tos kehittyy ja ennustavat, mitkä puulajit menestyvät Saksassa vuosisadan lopussa. Niitä istutetaan nyt metsiin”, Ikonen sanoo. Hän huomauttaa, että Saksa ottaa ison riskin. Kun puulajit vaihdetaan, luontai nen monimuotoisuus katoaa metsistä, koska jokaisella puulajilla on oma sille tyypillinen lajistonsa. Muut kasvilajit, eliöstö ja eläimet eivät näin ehdi sopeu tua elinympäristön muutoksiin, mistä voi seurata ongelmia lajien säilymiselle. Euroopassakin olisi keskeistä nähdä luontaisiin puulajeihin ja vierasperäisiin puihin perustuvan tuotannon merkittä vät luontovaikutuksia koskevat erot, hän sanoo. Suomessa ilmastonmuutokseen varau dutaankin päinvastaisella tavalla: aja tellaan, että monipuoliset metsät, joissa kasvaa luontaisia puulajeja, sopeutuvat ilmastonmuutokseen ja selviytyvät. Kun hyödynnetään luontaisia puulajeja, niin tuetaan myös niille riippuvaisten lajien elinvoimaisuutta. Lajimäärän lisääminen lisää lajien keskinäistä kilpailua, jolla on myös haitallisten lajien ylivaltaa ehkäi sevä vaikutus. EU:n tulisi metsiä koskevissa päätök sissään ottaa nykyistä paremmin huomi oon alueellinen vaihtelu, Ikonen sanoo. ”Pitäisi pohtia luontaisten puulajien käytön tärkeyttä koko metsälajistolle. Vaikka monimuotoisuus on EU:n säänte lypöydällä vahvasti läsnä, niin tätä kes keistä näkökulmaa ei ole nyt riittävällä tavalla tunnistettu.”

suojelun istuttamalla vieraspuulajeja, joilla ei ole samanlaisia luontonarvoja, Ikonen sanoo. ”Voidaan aidosti kysyä, onko suojelun lisäämistavoitteen seuraus nyt luonnossa oikea.” VIERASPUULAJEJA SUOSITAAN , ehkä hieman yllättäen, myös Saksassa. Hyönteistuhot ovat olleet Saksassa laajoja viime vuosina, ja ne ovat vaivan neet Keski-Eurooppaa laajemminkin.

Tästä on seurannut, että laajoilla alueilla on jouduttu tekemään avohakkuita, joissa on poistettu kuolleita ja vahingoittuneita puita. Usein tuhot ovat saaneet alkunsa van hoista kuusikoista, joissa ei ole sekapuus toa ja joita ei ole vuosikymmeniin har vennuttu tai hoidettu muutenkaan. Hoi tamattomuuden ja ilmastonmuutoksen tuoman kuivuuden vuoksi heikkokuntoi sia puita on ollut paljon, ja kirjanpaina jat ovat päässeet iskemään kuoren alle.